163/1992

Annettu Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1992

Asetus tieliikenneasetuksen 5 luvun muuttamisesta

Liikenneministeriön esittelystä

muutetaan 5 päivänä maaliskuuta 1982 annetun tieliikenneasetuksen (182/82)5 luku seuraavasti:

5 luku

Tiemerkinnät

Yleistä
31 §

Tiemerkinnöillä tarkoitetaan maalaamalla tai muilla menetelmillä tienpintaan tehtyjä merkintöjä, joita käytetään joko yksin tai yhdessä liikennemerkkien kanssa liikenteen ohjaamiseen.

Tiemerkinnät jaetaan tien pituussuuntaisiin merkintöihin ja muihin tiemerkintöihin.

Mitä tässä luvussa säädetään risteyksestä, koskee soveltuvin osin myös liittymiä.

Tien pituussuuntaiset merkinnät
32 §

Keskiviiva on valkoinen katkoviiva, joka erottaa samalla ajoradalla vastakkaiset liikennesuunnat toisistaan. Keskiviivan viivan ja välin suhde on 1:3.

1 Keskiviiva

3 Keltainen sulkuviiva

33 §

Ajokaistaviiva on valkoinen katkoviiva, joka erottaa samansuuntaiselle liikenteelle tarkoitetut ajokaistat toisistaan. Ajokaistaviivan viivan ja välin suhde on yleensä 1:3. Ryhmittymisalueella ja eräissä jäljempänä mainituissa tapauksissa viivan ja välin suhde voi kuitenkin olla myös 1:1.

Jatkuva ajaminen ajokaistaviivan päällä on kielletty.

2 Ajokaistaviiva

3 Keltainen sulkuviiva

4 Valkoinen sulkuviiva

6 Ajoradan reunaviiva

34 §

Sulkuviiva on yhtenäinen ajokaistojen välissä oleva keltainen tai valkoinen viiva. Sulkuviiva on keltainen, kun se erottaa vastakkaiset ajosuunnat toisistaan ja muulloin valkoinen.

Ajoneuvo ei saa ylittää ajosuunnalleen tarkoitettua sulkuviivaa eikä ajaa sen päällä. Sulkuviiva on tarkoitettu ajoneuvon ajosuunnalle silloin, kun sulkuviivan vieressä sen oikealla puolella ei ole katkoviivaa. Milloin tällainen sulkuviiva on keltainen, ei ajoneuvo myöskään saa ajaa sen vasemmalla puolella.

1 Keskiviiva

3 Keltainen sulkuviiva

6 Ajoradan reunaviiva

34 a §

Varoitusviiva on keltainen katkoviiva, joka ilmoittaa alkavasta keltaisesta sulkuviivasta. Varoitusviivan viivan ja välin suhde on 3:1. Varoitusviiva on tarkoitettu ajoneuvon ajosuunnalle silloin, kun varoitusviivan vieressä sen oikealla puolella ei ole keskiviivaa tai sulkuviivaa.

Vaihtuvasuuntainen ajokaista osoitetaan ajokaistan molemmin puolin olevalla kaksoisvaroitusviivalla.

5 Varoitusviiva

6 Ajoradan reunaviiva

35 §

Ajoradan reunaviiva on yhtenäinen valkoinen viiva, joka osoittaa ajoradan reunaa. Reunaviivan jatke voidaan risteyksien ja ajoradasta erotettujen pysäkkien tai vastaavien alueiden kohdalla ja välin suhde on tällöin 1:1.

Reunaviivan tehostamiseksi voidaan käyttää ääntä tai tärinää aiheuttavia rakenneratkaisuja.

36 §

Linja-auto- tai raitiovaunukaista erotetaan muusta ajoradasta normaalia leveämmällä ajokaistaviivalla tai sulkuviivalla. Ajokaistaviivan viivan ja välin suhde on 1:1.

1 Keskiviiva

3 Keltainen sulkuviiva

5 varoitusviiva

6 Ajoradan reunaviiva

7 Reunaviivan jatke

8 ja 9 Linja-auto- tai raitiovaunukaistamerkinnät

Muut tiemerkinnät
37 §

Suojatie voidaan osoittaa valkoisella ajoradan suuntaisella juovituksella.

Suojatie

Pyörätien jatke voidaan osoittaa jatkeen molemmin puolin olevalla valkoisella katkoviivalla.

Yhdistetyn tai rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän jatke voidaan merkitä koko leveydeltään suojatieksi. Polkupyöräilijä ja mopoilija saavat tällöin käyttää suojatietä tien ylittämiseen.

Pyörätien jatke

38 §

Pysäytysviiva on yhtenäinen valkoinen tien poikkisuuntainen viiva. Sillä voidaan osoittaa paikka, jota ennen ajoneuvo on liikennemerkin tai liikennevalon mukaisesti pysäytettävä.

Pysäytysviiva

38 a §

Väistämisviiva on pienistä valkoisista kolmioista muodostuva tien poikkisuuntainen viiva. Väistämisviivalla voidaan tehostaa liikennemerkillä 222 tai 231 ilmoitettua väistämisvelvollisuutta.

Väistämisviiva

39 §

Sulkualue osoitetaan sulkuviivalla rajatulla keltaisella tai valkoisella viivoituksella. Sulkualue voi rajautua myös reunakiveen. Viivoitus voidaan korvata kokonaan tai osittain yhtenäisellä valkoisella tai keltaisella merkinnällä.

Sulkualue on keltainen, kun se erottaa vastakkaiset liikennesuunnat toisistaan, muulloin valkoinen.

Sen lisäksi mitä 34 §:n 2 momentissa säädetään, on ajoneuvon kuljettaminen sekä pysäyttäminen ja pysäköinti sulkualueella kielletty.

Sulkualue

40 §

Valkoisella ajokaistanuolella voidaan ryhmittymistä varten osoittaa, mihin suuntaan tai suuntiin asianomaista ajokaistaa käyttävä saa risteyksestä poistua.

Ajokaistapuolella osoitetusta ryhmitysjärjestelystä poiketen saa polkupyöräilijä ja mopoilija, joka aikoo kääntyä vasemmalle, ajaa risteyksen yli oikeanpuoleista suoraan ajavalle liikenteelle tarkoitettua ajokaistaa pitkin.

Ajokaistanuoli

Jalkakäytävällä ja pyörätiellä ajokaistanuoli osoittaa kulkusuunnan.

Ajokaistanuoli pyörätiellä tai jalkakäytävällä

41 §

Valkoisella ajokaistan päättymisnuolella voidaan ilmoittaa ajokaistan päättymisestä.

Ajokaistan päättymisnuoli

42 §

Pysäköintialue erotetaan ajoradasta yhtenäisellä valkoisella viivalla. Samanlaisella viivalla voidaan osoittaa ajoneuvojen sijoitus alueen sisällä.

Pysäköintialue ja ajoneuvojen sijoitus pysäköintialueella.

43 §

Keltaisella yhtenäisellä reunamerkinnällä voidaan osoittaa linja-auton tai raitiovaunun pysäkkiin liittyvä pysäyttämisrajoitus. Merkinnällä voidaan epäselvissä tapauksissa selventää myös liikennemerkillä osoitettua tai tieliikennelain 27 ja 28 §:n mukaista pysäyttämis- tai pysäköintikieltoa. Merkintää voidaan käyttää myös liikenteenjakajakorokkeen reunassa.

Linja-auton pysäkki, pysäyttämis- tai pysäköintikielto

44 §

Ohjausviiva on valkoinen katkoviiva, jota voidaan käyttää ohjaamaan liikenne sille tarkoitetulle ajokaistalle. Ohjausviivan viivan ja välin suhde on 1:1.

Ohjausviiva

44 a §

Valkoista ruutumerkintää käytetään parantamaan töyssyn tai korotetun suojatien havaittavuutta. Tiellä, jolla on enintään 30 km/h nopeusrajoitus, voi töyssy tai korotettu suojatie kuitenkin olla ilman ruutumerkintää.

Töyssy

Korotettu suojatie

44 b §

Poikittain ajosuunnassa oleva kapeiden valkoisten viivojen ryhmä (heräteraidat) ilmoittaa tienkohdasta, jossa tulee noudattaa erityistä tarkkaavaisuutta ja kiinnittää huomiota ajonopeuteen. Poikkiviivojen vaikutuksen tehostamiseksi voidaan käyttää ääntä tai tärinää aiheuttavia rakenneratkaisuja.

Heräteraidat

45 §

Liikennemerkin vaikutuksen tehostamiseksi tai selventämiseksi voidaan käyttää seuraavia valkoisia tiemerkintöjä:

- jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle tarkoitettua tienosaa osoittavat merkinnät

Jalankulkuliikenteelle tarkoitettu tienosa

Polkupyöräliikenteelle tarkoitettu tienosa

- väistämisvelvollisuutta osoitettava ennakkomerkintä

Väistämisvelvollisuuden ennakkomerkintä

- pakollista pysäyttämistä osoitettava STOP-ennakkomerkintä

Pakollisen pysäyttämisen ennakkomerkintä

- pysäköintipaikkaa osoitettava P-merkintä

Pysäköintipaikka

- invalidin ajoneuvolle tarkoitetun pysäköintipaikan merkintä

Pysäköintipaikka invalidin ajoneuvolle

- linja-autokaistaa, linja-autolle tarkoitettua pysäköintipaikkaa tai pysäkkiä osoitettava BUS-merkintä

Linja-autokaista tai linja-autolle tarkoitettu pysäköintipaikka tai pysäkki

- muusta liikenteestä poikkeavaa liikennemerkillä linja-autolle ja mahdollisesti muulle ajoneuvolle sallittua ajosuuntaa osoitettava merkintä

Muusta liikenteestä poikkeava liikennemerkillä linja-autolle ja mahdollisesti muulle ajoneuvolle sallittu ajosuunta

- taksiasemaa tai -ruutua osoittava TAXI-merkintä

Taxiasema tai -ruutu

- nopeusrajoitusta osoittava merkintä

Nopeusrajoitus

- kansainvälisen pääliikenneväylän numeromerkintä.

Kansainvälinen pääliikenneväylä


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1992.

Tiemerkinnät on muutettava tämän asetuksen mukaisiksi vuoden 1995 loppuun mennessä, keskiviiva, ajokaistaviiva ja sulkualue kuitenkin viimeistään vuoden 1999 loppuun mennessä.

Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1992

Tasavallan presidentti
MAUNO KOIVISTO

Liikenneministeri
Ole Norrback

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.