1682/1991

Annettu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1991

Laki kansainvälisestä energiaohjelmasta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sopimuksen soveltamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä ja 69 §:n 1 momentissa määrätyllä tavalla, säädetään:

1 §

Pariisissa 18 päivänä marraskuuta 1974 kansainvälisestä energiaohjelmasta tehdyn sopimuksen määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Valtioneuvosto voidaan asetuksella oikeuttaa käyttämään 6-8 §:ssä säädettyjä toimivaltuuksia, jos sopimuksen 19 tai 20 artiklan määräysten mukaisesti päätetty 13-15 artiklan tai 17 artiklan edellyttämä öljynjakovelvoite taikka 13-15 artiklan edellyttämä öljyn kysynnän rajoittamisvelvoite sitä vaatii.

Asetuksessa on mainittava ne toimivaltuudet, joita valtioneuvosto saa käyttää ja, jos ne eivät ole käytettävissä koko valtakunnan alueella, niiden alueellinen soveltamisala.

Tällainen asetus annetaan määrätyksi, enintään kolmen kuukauden pituiseksi ajaksi, ja se on heti saatettava eduskunnan käsiteltäväksi. Jollei asetusta ole yhden viikon kuluessa sen antamisesta toimitettu eduskunnalle asetus raukeaa. Asetus on kumottava, jos eduskunta niin päättää.

Jos sopimuksen öljynjakovelvoitteen tai öljyn kysynnän rajoittamisvelvoitteen noudattamiseksi on välttämätöntä edelleen oikeuttaa asetuksella valtioneuvosto käyttämään 1 momentissa tarkoitettuja toimivaltuuksia, on tällainen asetus annettava määrätyksi, enintään vuoden pituiseksi ajaksi kerrallaan. Asetus on heti saatettava eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunnan on päätettävä, saako asetus jäädä voimaan sellaisenaan vai onko se kumottava kokonaan tai osittain ja onko se voimassa säädetyn vai lyhyemmän ajan.

Kun eduskunta on tehnyt 4 momentissa tarkoitetun päätöksen, valtioneuvosto saa ryhtyä käyttämään asetuksessa tarkoitettuja toimivaltuuksia siltä osin kuin eduskunta ei ole päättänyt, että asetus on kumottava.

Jos eduskunta ei ole tehnyt asetuksen johdosta 4 momentissa tarkoitettua päätöstä ennen kuin toimivaltuuksien käyttö voimassa olevan asetuksen mukaan päättyy, vaikka uusi asetus on toimitettu eduskunnalle vähintään kaksi viikkoa ennen mainittua ajankohtaa, saa valtioneuvosto käyttää kaikkia uudessa asetuksessa mainittuja toimivaltuuksia. Eduskunnan päätettyä asetuksesta on voimassa mitä 5 momentissa on säädetty.

3 §

Edellä 2 §:ssä tarkoitetun asetuksen nojalla annetut valtioneuvoston päätökset, jotka koskevat 6 tai 7 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käyttämistä, on heti saatettava eduskunnan käsiteltäväksi. Ne on kumottava, jos eduskunta niin päättää.

4 §

Edellä 2 §:ssä tarkoitettu asetus ja valtioneuvoston päätös on kumottava sopimuksen edellyttämän öljynjakovelvoitteen tai öljyn kysynnän rajoittamisvelvoitteen lakattua.

Jos jonkin 2 §:n nojalla säädetyn toimivaltuuden edellytykset muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta syystä lakkaavat, on toimivaltuuden käyttämiseen oikeuttavat asetuksen säännökset ja vastaavat valtioneuvoston päätöksen määräykset kumottava.

5 §

Valtioneuvosto saadaan oikeuttaa käyttämään vain sellaisia toimivaltuuksia, jotka ovat välttämättömiä sopimuksen edellyttämän öljynjakovelvoitteen tai öljyn kysynnän rajoittamisvelvoitteen täyttämiseksi. Toimivaltuuksia saadaan käyttää ja panna täytäntöön vain sellaisin tavoin, jotka ovat välttämättömiä sopimuksen edellyttämän öljynjakovelvoitteen tai öljyn kysynnän rajoittamisvelvoitteen täyttämiseksi.

6 §

Valtioneuvosto voi valvoa ja säännöstellä raakaöljyn ja öljytuotteiden tuontia ja vientiä, jos sopimuksen edellyttämä öljynjakovelvoite tai öljyn kysynnän rajoittamisvelvoite sitä vaatii, eikä Suomen ulkomaankauppaa koskevista kansainvälisistä sopimusvelvoitteista muuta johdu.

7 §

Valtioneuvosto voi sopimuksen edellyttämän öljyn kysynnän rajoittamisvelvoitteen täyttämiseksi valvoa ja säännöstellä raakaöljyn tai öljytuotteiden tuotantoa ja jakelua sekä määrätä:

1) että öljytuotteiden tuotannosta ja jakelusta huolehtivat ovat velvollisia suorittamaan määrättyjä tehtäviä sekä huolehtimaan määrätystä tuotannosta ja jakelusta;

2) että raakaöljyä tai öljytuotteita saa tuottaa, valmistaa tai jalostaa ainoastaan valtioneuvoston asettamin ehdoin ja rajoituksin; sekä

3) että raakaöljyä tai öljytuotteita ei saa pitää myytävänä, tarjota vastiketta vastaan, luovuttaa taikka hankkia, varastoida tai vastaanottaa tai että niitä saa pitää myytävänä, tarjota vastiketta vastaan, luovuttaa, hankkia, varastoida, vastaanottaa taikka kuljettaa tai käyttää vain sillä tavoin ja sellaisin ehdoin kuin valtioneuvosto määrää.

8 §

Valtioneuvosto voi sakon uhalla velvoittaa raakaöljyn tai öljytuotteiden maahantuojan tai tuontipolttoaineiden velvoitevarastointilaissa (303/83) tarkoitetun varastointivelvollisen luovuttamaan raakaöljyä tai öljytuotteita valtiolle, jos sopimuksen edellyttämä valtion öljynjakovelvoite sitä vaatii.

9 §

Käytettäessä 7 ja 8 §:n mukaisia toimivaltuuksia ei säännöstelytai luovutusmääräyksin saa rajoittaa ammattimaisen liikenteen tai maatilatalouden harjoittajan oikeutta pitää hallussaan poltto-ja voiteluaineita taikka kiinteistönomistajan tai -haltijan oikeutta pitää hallussaan polttoaineita, jotka on ennakolta varastoitu käytettäväksi poikkeusoloissa varaston omistajan liikenteen harjoittamisessa, maatilataloudessa tai lämmityksessä.

10 §

Milloin joku on tämän lain 7 §:n 1 tai 2 kohdan tai 8 §:n nojalla annetun määräyksen johdosta kärsinyt vahinkoa, jota hänelle muun lain nojalla ei korvata, suoritetaan hänelle vahingosta täysi korvaus valtion varoista.

Jos vahinkoa on vahingon kärsineen varallisuusolot ja muut olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäisenä tai jos valtiontaloudelliset tai kansantaloudelliset syyt sitä vahinkojen suuren määrän vuoksi välttämättä vaativat, suoritetaan vahingosta kohtuullinen korvaus.

Valtioneuvosto antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset siitä, minkä perusteiden mukaan ja millaista menettelyä noudattaen korvaus on määrättävä.

11 §

Öljyn maahantuoja, jalostaja tai tukkumyyjä on velvollinen antamaan yrityksestä ja sen toiminnasta sopimuksen V luvussa tarkoitetun tietojärjestelmän ylläpitämiseksi tarvittavat tiedot kauppa- ja teollisuusministeriölle. Kauppa-ja teollisuusministeriö antaa tarkempia määräyksiä tietojen antamisesta.

Jos öljyn maahantuoja, jalostaja tai tukkumyyjä kieltäytyy antamasta 1 momentissa tarkoitettuja tietoja, kauppa-ja teollisuusministeriö voi määrätä öljyn maahantuojan, jalostajan tai tukkumyyjän sakon uhalla täyttämään velvollisuutensa.

Kauppaja teollisuusministeriöllä on oikeus tarkastaa 1 momentissa tarkoitettujen tietojen oikeellisuus tiedot antaneen yrityksen kirjanpidosta ja tiloissa.

12 §

Joka sopimuksen V luvussa tarkoitetun tietojärjestelmän ylläpitämiseksi tarvittavia selvityksiä tai tehtäviä suorittaessaan saa tiedon toisen liiketai ammattisalaisuudesta, ei saa sitä ilman asianomaisen suostumusta sivulliselle oikeudettomasti ilmaista eikä käyttää yksityisesti hyödykseen. Salassapitovelvollisuus ei lakkaa, vaikka palvelussuhde tai toimeksianto päättyy.

13 §

Tämän lain nojalla annetun säännöksen tai määräyksen perusteella tehdystä hallintopäätöksestä on oikeus valittaa siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

Hallintopäätöstä on valituksesta huolimatta heti noudatettava.

Valtioneuvoston tekemään hallintopäätökseen, joka on tämän lain nojalla saatettava eduskunnan käsiteltäväksi ei saa hakea muutosta valittamalla.

Valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksiin, joihin tämän lain nojalla saa hakea muutosta valittamalla, on liitettävä valitusosoitus.

14 §

Rangaistus viranomaisten 6 ja 7 §:n nojalla antaman säännöstelymääräyksen rikkomisesta ja sen yrittämisestä on säädetty rikoslain 46 luvun 1-3 §:ssä. Menettämisseuraamuksista on säädetty saman luvun 8-13 §:ssä.

Joka jättää noudattamatta tai muuten rikkoo tai yrittää rikkoa tämän lain 8 §:n nojalla annettuja määräyksiä, on tuomittava öljyn luovutusvelvollisuuden laiminlyönnistä sakkoon.

Joka rikkoo 12 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden, on tuomittava kansainvälisen energiaohjelman tietojärjestelmään liittyvän salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi, jollei teosta muussa laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta. Virkamiehen ja julkisyhteisön työntekijän salassapitovelvollisuuden rikkomiseen on kuitenkin sovellettava rikoslain 40 luvun 5 §:n säännöksiä.

15 §

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Hallituksen esitys 44/91
Talousvaliok. miet. 9/91

Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1991

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Ministeri
Pertti Salolainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.