Laki mielenterveyslain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 14 päivänä joulukuuta 1990 annetun mielenterveyslain ( 1116/90 ) 2 §:n 1 momentti, 6 §:n 3 momentti, 16 §, 17 §:n 1-3 momentti, 18, 19, 21 ja 22 §, 24 §:n 1 ja 2 momentti sekä 34 §:n 2 ja 3 momentti sekä
lisätään 2 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
2§Ohjaus ja valvonta
Mielenterveystyön yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu, jollei lailla toisin säädetä, sosiaali- ja terveysministeriölle.
Mielenterveystyön asiantuntijavirastona toimii sosiaali- ja terveyshallitus, jonka tehtävistä ja oikeudesta tehtävien hoitamiseksi tarvittavien tietojen saamiseen säädetään sosiaali- ja terveyshallituksesta annetussa laissa (63/91).
6§Valtion mielisairaalassa annettava hoito
Päätöksen valtion mielisairaalaan ottamisesta tekee sosiaali- ja terveyshallitus. Kun rikoksesta syytetty on otettu hoitoon valtion mielisairaalaan, päätöksen hoidon lopettamisesta ja sairaalasta poistamisesta tekee sosiaali- ja terveyshallitus siten kuin 17 §:ssä säädetään. Muulloin hoidon lopettamisesta ja sairaalasta poistamisesta tekee päätöksen valtion mielisairaalan ylilääkäri sosiaali- ja terveyshallituksen määräysten mukaisesti.
16§Mielentilatutkimus
Tuomioistuimen on määrättyään rikoksesta syytetyn mielentilatutkimukseen viipymättä toimitettava asiakirjat sosiaali- ja terveyshallitukselle. sosiaali- ja terveyshallitus määrää, missä mielentilatutkimus suoritetaan ja, jos se suoritetaan sairaalan ulkopuolella, kuka sen suorittaa.
Mielentilatutkimus on toimitettava ja lausunto rikoksesta syytetyn mielentilasta annettava sosiaali- ja terveyshallitukselle viimeistään kahden kuukauden kuluttua mielentilatutkimuksen aloittamisesta. sosiaali- ja terveyshallitus voi perustellusta syystä pidentää tutkimusaikaa enintään kahdella kuukaudella.
sosiaali- ja terveyshallitus antaa saamansa lausunnon perusteella oman lausuntonsa rikoksesta syytetyn mielentilasta tuomioistuimelle.
17§Hoito tahdosta riippumatta mielentilatutkimuksen jälkeen
Jos edellytykset rikoksesta syytetyn määräämiseen hoitoon hänen tahdostaan riippumatta ovat olemassa, kun mielentilatutkimus on toimitettu, sosiaali- ja terveyshallituksen on määrättävä hänet hoitoon hänen tahdostaan riippumatta.
Hoitoon määrättyä saadaan sosiaali- ja terveyshallituksen päätöksen nojalla pitää hoidossa hänen tahdostaan riippumatta enintään kuusi kuukautta. Jos ennen tämän ajan päättymistä näyttää ilmeiseltä, että hoidon jatkaminen on välttämätöntä sen jälkeenkin, mutta siitä ei päästä potilaan kanssa yhteisymmärrykseen, potilaasta on annettava tarkkailulausunto sen selvittämiseksi, ovatko edellytykset hoitoon määräämiseen tahdosta riippumatta edelleen olemassa.
Hoidon jatkaminen tai lopettaminen on ratkaistava 11 §:ssä tarkoitetun lääkärin kirjallisella päätöksellä ennen kuin hoitoa on kestänyt kuusi kuukautta. Päätös on heti alistettava sosiaali- ja terveyshallituksen vahvistettavaksi.
Hoidon jatkamista koskevan päätöksen nojalla potilasta saadaan pitää hoidossa hänen tahdostaan riippumatta enintään kuusi kuukautta. Tämän jälkeen on selvitettävä uudelleen, ovatko edellytykset hoitoon määräämiseen tahdosta riippumatta olemassa. Päätöksen hoidon jatkamisesta tai lopettamisesta tekee sosiaali- ja terveyshallitus.
18§Sairaalasta poistaminen mielentilatutkimuksen jälkeen
Jos mielentilatutkimuksen perusteella on ilmeistä, että edellytyksiä rikoksesta syytetyn hoitoon määräämiseen hänen tahdostaan riippumatta ei ole, hänet saadaan sosiaali- ja terveyshallituksen suostumuksella poistaa hänen sitä halutessaan sairaalasta jo ennen kuin sosiaali- ja terveyshallituksen lausunto on annettu.
Jos sosiaali- ja terveyshallitus 16 §:n 3 momentissa tarkoitetussa lausunnossaan toteaa, että edellytyksiä rikoksesta syytetyn hoitoon määräämiseen hänen tahdostaan riippumatta ei ole, hänet on hänen sitä halutessaan viipymättä poistettava sairaalasta.
19§Rikoksesta syytetyn kehitysvammaisen erityishuolto
Jos sosiaali- ja terveyshallitus 18 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa toteaa, että kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/77) 32 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset vastoin tahtoa annettavaan erityishuoltoon ovat olemassa, sosiaali- ja terveyshallitus päättää tahdonvastaisesta erityishuollosta. sosiaali- ja terveyshallituksen päätös vastaa tällöin kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 33 §:n 3 momentissa tarkoitettua erityishuollon johtoryhmän päätöstä. Päätöstä ei kuitenkaan alisteta lääninoikeuden vahvistettavaksi.
Jos sosiaali- ja terveyshallitus erityishuollon johtoryhmän esityksestä katsoo, että kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 32 §:n 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä vastoin tahtoa annettavaan erityishuoltoon ei enää ole, erityishuolto on heti lopetettava ja potilas poistettava erityishuoltoa antavasta toimintayksiköstä hänen sitä halutessaan.
21§Rangaistukseen tuomitsematta jätetyn henkilön psykiatrisen sairaanhoidon tarpeen selvittäminen
Jos tuomioistuin jättää rikoksesta syytetyn mielentilan vuoksi rangaistukseen tuomitsematta, tuomioistuin voi saattaa kysymyksen hänen psykiatrisen sairaanhoidon tarpeestaan sosiaali- ja terveyshallituksen selvitettäväksi. Tuomioistuin voi samalla määrätä hänet säilytettäväksi vankilassa, kunnes sosiaali- ja terveyshallituksen päätös on annettu.
Jos rangaistukseen tuomitsematta jätetyn henkilön psykiatrisen sairaanhoidon tarpeen selvittämiseksi on välttämätöntä, sosiaali- ja terveyshallitus voi määrätä hänet enintään 30 päiväksi sairaalaan tutkittavaksi.
22§Rangaistukseen tuomitsematta jätetyn hoito hänen tahdostaan riippumatta
Jos sosiaali- ja terveyshallitus toteaa, että edellytykset mielentilan vuoksi rangaistukseen tuomitsematta jätetyn hoitoon määräämiseen hänen tahdostaan riippumatta ovat olemassa, sosiaali- ja terveyshallituksen on määrättävä hänet hoitoon hänen tahdostaan riippumatta. Hoidossa pitämisestä ja hoidon jatkamisesta on voimassa, mitä 17 §:ssä säädetään.
Jos sosiaali- ja terveyshallitus toteaa, että edellytyksiä mielentilan vuoksi rangaistukseen tuomitsematta jätetyn hoitoon määräämiseen hänen tahdostaan riippumatta ei ole, hänet on hänen niin halutessaan viipymättä poistettava sairaalasta tai hänen säilyttämisensä vankilassa välittömästi lopetettava.
Jos sosiaali- ja terveyshallitus 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa toteaa, että kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 32 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset vastoin tahtoa annettavaan erityishuoltoon ovat olemassa, sosiaali- ja terveyshallitus päättää tahdonvastaisesta erityishuollosta niin kuin 19 §:ssä säädetään.
24§Muutoksenhaku
Sairaalan lääkärin päätökseen, joka koskee henkilön määräämistä hoitoon tai hoidon jatkamista hänen tahdostaan riippumatta, saa hakea muutosta valittamalla lääninoikeuteen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Sairaalan lääkärin 17 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tekemään päätökseen, joka koskee hoidon jatkamista potilaan tahdosta riippumatta, haetaan kuitenkin muutosta valittamalla sosiaali- ja terveyshallitukseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.
sosiaali- ja terveyshallituksen päätökseen, joka koskee henkilön määräämistä hoitoon tai hoidon jatkamista hänen tahdostaan riippumatta taikka 21 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa määräämistä sairaalaan tutkittavaksi, sekä päätökseen, joka koskee erityishuollon antamista vastoin tahtoa, samoin kuin lääninoikeuden ja sosiaali- ja terveyshallituksen 1 momentissa tarkoitetussa asiassa antamaan päätökseen haetaan muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.
34§Tarkemmat säännökset ja määräykset
sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä ja ohjeita tahdosta riippumatta annettavan hoidon järjestämisessä.
sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa tarvittaessa tässä laissa tarkoitetuissa lausunnoissa ja päätöksissä käytettävien lomakkeiden kaavat.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.
Hallituksen esitys 38/91
sosiaali- ja terveysvaliok. miet. 3/91
Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1991
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOsosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski