Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 35 §, 23 luvun 1 a ja 2 §, 24 luvun 2 §, 5 §:n 1 momentti sekä 8 ja 9 §, sellaisina kuin niistä ovat 17 luvun 35 § 29 päivänä heinäkuuta 1948 annetussa laissa (571/48), 23 luvun 1 a § 30 päivänä huhtikuuta 1986 annetussa laissa (309/86) ja 2 § muutettuna 27 päivänä huhtikuuta 1868 annetulla lailla ja 27 päivänä maaliskuuta 1987 annetulla lailla (354/87) sekä 24 luvun 5 §:n 1 momentti 19 päivänä joulukuuta 1921 annetussa laissa (274/21),
muutetaan 23 luvun 5 §, 24 luvun otsikko ja 10 §, 25 luvun 2 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti ja 21 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 23 luvun 5 § mainitussa 19 päivänä joulukuuta 1921 annetussa laissa, 24 luvun 10 § 20 päivänä helmikuuta 1960 annetussa laissa (109/60) sekä 25 luvun 2 §:n 1 momentti ja 16 §:n 1 momentti 31 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa (661/78) ja 21 §:n 2 momentti 15 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (968/78), sekä
lisätään lakiin siitä mainitulla 19 päivänä joulukuuta 1921 annetulla lailla kumotun 22 luvun tilalle uusi 22 luku, 23 lukuun uusi 5 a § sekä 24 lukuun siitä 12 päivänä elokuuta 1960 annetulla lailla ( 362/60 ) kumotun 1 §:n tilalle uusi 1 §, mainittuun lukuun uusi 4 a § ja luvusta rikoslain voimaanpanemisesta 19 päivänä joulukuuta 1889 annetulla asetuksella kumotun 13 §:n tilalle uusi 13 § sekä lukuun uusi 14–25 § seuraavasti:
22 lukuKäräjäoikeuden pöytäkirja
Pöytökirjanpito
1 §
Käräjäoikeudessa pidetään riita- ja rikosasian käsittelystä pöytäkirjaa. Pöytäkirjan allekirjoittaa sen laatija.
Riita-asian pöytäkirja
2 §
Jokaisesta riita-asiasta laaditaan pöytäkirja erikseen.
Pöytäkirjaa ei kuitenkaan tarvitse laatia silloin, kun asiaa ei käsitellä istunnossa.
Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan ohjeiden mukaisesti tuomioistuimen virkamies taikka erityisestä syystä puheenjohtaja tai hänen määräämänsä tuomioistuimen lainoppinut jäsen. Jos pöytäkirjan laatii tuomioistuimen virkamies, hänen esteellisyydestään on soveltuvin osin voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä on 13 luvun 1 §:ssä säädetty.
3 §
Pöytäkirjaan on merkittävä:
tuomioistuimen nimi ja käsittelypäivä;
asian käsittelyyn osallistuneiden tuomioistuimen jäsenten sekä pöytäkirjan laatijan nimet;
asianosaiset ja kuultavaksi kutsutut sekä heidän saapuvillaolonsa;
asianosaisten asiamiehet tai avustajat sekä tulkit;
asia; sekä
suljetun käsittelyn syy.
Päätöksen ottamisesta pöytäkirjaan säädetään 24 luvun 24 §:ssä.
4 §
Riita-asian suullisen valmistelun pöytäkirjaan on 3 §:ssä säädetyn lisäksi merkittävä:
esitetyt vaatimukset, väitteet, myöntamiset ja kiistämiset;
seikat, joihin asianosaiset perustavat vaatimuksensa ja kiistämisensä, sekä vastapuolen lausunto niistä;
ilmoitetut todisteet ja mitä kullakin todisteella halutaan näyttää toteen; sekä
muut pääkäsittelyn toimittamisen kannalta tarpeelliset seikat.
Jos se, mitä 1 momentin nojalla on merkittävä pöytäkirjaan, käy ilmi haastehakemuksesta, vastauksesta, muusta tuomioistuimelle toimitetusta asiakirjasta tai aikaisemmin laaditusta pöytäkirjasta, riittää, kun pöytäkirjassa siltä osin viitataan sanottuun asiakirjaan tai pöytäkirjaan.
Mitä 1 momentissa on säädetty, on soveltuvin osin noudatettava myös laadittaessa pöytäkirja muusta pääkäsittelyn ulkopuolella tapahtuvasta käsittelystä.
5 §
Pääkäsittelyn pöytäkirjaan on 3 §:ssä säädetyn lisäksi merkittävä asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot ja siinä on mainittava:
esitetyt vaatimukset, väitteet, myöntämiset ja kiistämiset,
seikat, joihin asianosainen perustaa vaatimuksensa ja kiistämisensä sekä vastapuolen lausunto niistä,
todistajat, asiantuntijat ja muut asiassa kuullut henkilöt sekä esitetyt muut todisteet.
Jos se, mitä 1 momentin nojalla on merkittävä pöytäkirjaan, käy ilmi haastehakemuksesta, vastauksesta, muusta tuomioistuimelle toimitetusta asiakirjasta tai aikaisemmin laaditusta pöytäkirjasta, riittää, kun pöytäkirjassa siltä osin viitataan sanottuun asiakirjaan tai pöytäkirjaan.
6 §
Todistajan, asiantuntijan sekä todistelutarkoituksessa kuullun asianosaisen tai muun henkilön kuulustelu on äänitettävä. Jos äänittäminen ei ole mahdollista, lausuma on sanatarkasti merkittävä pöytäkirjaan.
Jos äänittäminen lausuman lyhyyden vuoksi on ilmeisen tarpeetonta, pöytäkirjaan on äänittämisen sijasta tarkoin merkittävä, mitä asiassa on kerrottu. Pöytäkirjattu suullinen lausuma on heti luettava ja pöytäkirjaan on merkittävä lausuman antajan ilmoitus siitä, onko lausuma ymmärretty oikein.
7 §
Pöytäkirjaan on merkittävä tuomioistuimen katselmusta toimittaessaan tekemät havainnot.
8 §
Pöytäkirjaan ei saa ilman syytä merkitä muita kuin 3–7 §:ssä mainittuja tietoja.
9 §
Äänitetty lausuma on saatettava kirjalliseen muotoon, jos asian käsitellyt tuomioistuin tai muutoksenhakutuomioistuin katsoo sen tarpeelliseksi. Aänitteestä voidaan valmistaa jäljennös taikka se voidaan saattaa kirjalliseen muotoon myös, jos asianosainen tai joku muu sitä pyytää.
10 §
Äänite on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan asian ratkaisemisesta. Jos asiassa on haettu muutosta, äänite on kuitenkin säilytettävä, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu.
11 §
Pöytäkirjasta ja kertyneistä asiakirjoista muodostetaan asiakirjavihko, johon liitetään jäljennös tuomiosta ja erikseen laaditusta päätöksestä.
12 §
Käräjäoikeudessa on riita-asioista pidettävä päiväkirjaa, johon merkitään asian saapumispäivä, toimenpiteet, asian ratkaisupäivä, sekä tarpeelliset tiedot muutoksenhausta.
23 lukuÄänestämisestä
5 §
Äänestys suoritetaan virkaikäjärjestyksessä siten, että nuorin jäsen lausuu ensin ja puheenjohtaja viimeiseksi mielipiteensä. Käräjäoikeudessa kuitenkin lautamiehet lausuvat mielipiteensä viimeksi.
Jos tuomioistuimen jäsen esittelee asian, hänen on kuitenkin ensin sanottava mielipiteensä.
Mielipide on perusteltava. Jäsenen, joka yhtyy aikaisemmin esitettyyn mielipiteeseen, on perusteltava mielipiteensä vain, jos perustelut poikkeavat aikaisemmin esitetyistä.
5 a §
Oikeudenkäyntiä koskevasta kysymyksestä on äänestettävä erikseen.
Jos riita-asiassa on esitetty useita vaatimuksia tai kuittausvaatimus, niistä jokaisesta on äänestettävä erikseen. Samoin on meneteltävä, jos samaa vaatimusta koskevassa asiassa on useita kysymyksiä, jotka vaikuttavat ratkaisun lopputulokseen.
Rikosasiassa esitetystä yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta äänestettäessä sovelletaan, mitä 2 momentissa on mainittu riita-asiassa esitetystä vaatimuksesta äänestämisestä.
Tuomioistuimen jäsenen on lausuttava jokaisesta ratkaistavasta kysymyksestä.
24 lukuTuomioistuimen ratkaisu
1 §
Pääasian ratkaisu riita- ja rikosasiassa on tuomio. Tuomioistuimen muu ratkaisu on päätös.
4 a §
Käräjäoikeudessa tuomio julistetaan heti käsittelyn päätyttyä. Jos tuomiosta on äänestetty, siitä on ilmoitettava tuomion julistamisen yhteydessä. Tuomion julistamisesta ja antamisesta riita-asiassa säädetään lisäksi 19 §:ssä.
Riita-asiassa kantaja on velvollinen lunastamaan jäljennöksen käräjäoikeuden tuomiosta. Sellaisessa rikosasiassa, jossa virallinen syyttäjä ei käytä puhevaltaa, kantaja on velvollinen lunastamaan otteen asian käsittelystä laadituista pöytäkirjoista.
Jos käräjäoikeuden tuomioon on ilmoitettu tyytymättömyyttä, tuomion jäljennöksen tai pöytäkirjan otteen on oltava tyytymättömyyttä ilmoittaneen saatavana tuomioistuimen kansliassa viimeistään kolmen viikon kuluttua tuomion julistamis- tai antamispäivästä. Muutoin on jäljennöksen ja otteen, mikäli mahdollista, oltava saatavana viimeistään 30 päivän kuluttua tuomion julistamis- tai antamispäivästä tuomioistuimen kansliassa.
10 §
Tuomioistuimen on korjattava tuomiossa oleva kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin rinnastettava selvä virhe. Virheen voi korjata myös tuomioistuimen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan sen lainoppinut jäsen. Ennen virheen korjaamista on asianosaisille tarvittaessa varattava tilaisuus tulla kuulluksi tehtävästä korjauksesta.
Korjaus on merkittävä tuomioon sekä asianosaiselle annettuun tuomion jäljennökseen tai kappaleeseen. Jos asianosaiselle annettua jäljennöstä tai kappaletta ei saada korjatuksi, asianosaiselle on lähetettävä korjatun tuomion jäljennös. Jos asiassa on haettu muutosta, tehdystä korjauksesta on ilmoitettava muutoksenhakutuomioistuimelle.
Asianosaisella on oikeus kannella virheen korjaamisesta 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut korjaamisesta tiedon.
Tuomioistuimen ratkaisu riita-asiassa
13 §
Tuomiossa saadaan ottaa huomioon vain se oikeudenkäyntiaineisto, joka on esitetty pääkäsittelyssä. Jos asiassa on toimitettu uusi pääkäsittely, saadaan tuomiossa ottaa huomioon vain se, mitä on esitetty tässä käsittelyssä. Tuomiossa saadaan kuitenkin ottaa huomioon myös se oikeudenkäyntiaineisto, joka on esitetty pääkäsittelyä 6 luvun 14 §:n nojalla täydennettäessä, sekä se viimeisessä suullisen valmistelun istunnossa tapahtunut, joka 6 luvun 17 §:n nojalla otetaan oikeudenkäyntiaineistona huomioon valmistelun yhteydessä pidettävässä pääkäsittelyssä.
Kun asia ratkaistaan valmistelussa, tuomiossa saadaan ottaa huomioon kaikki, mitä haastehakemuksessa, kirjallisessa vastauksessa ja lausumassa sekä muutoin on esitetty.
14 §
Tuomioistuin ei saa tuomita muuta tai enempää kuin mitä asianosainen on vaatinut.
Asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomiota ei saa perustaa seikkaan, johon asianosainen ei ole vaatimuksensa tai kiistämisensä tueksi vedonnut.
15 §
Tuomio on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Perusteluissa on myös selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä.
16 §
Tuomioistuin voi ratkaista erikseen tuomiolla itsenäisen vaatimuksen asiassa, jossa on esitetty useita vaatimuksia (osatuomio). Tuomioistuin voi ratkaista erikseen myös vaatimuksen sen osan, joka on myönnetty.
Saamisvaatimus ja sitä vastaan esitetty kuittausvaatimus on kuitenkin ratkaistava yhdessä, jollei pääsaatavaa koskevaa vaatimusta 5 luvun 14 §:n 2 momentin nojalla ole ratkaistava yksipuolisella tuomiolla.
17 §
Jos kanteen ratkaiseminen riippuu samassa oikeudenkäynnissä käsiteltävän muun kanteen ratkaisemisesta, tuomioistuin voi ratkaista erikseen tuomiolla viimeksi mainitun kanteen (välituomio). Tuomioistuin voi tällöin määrätä, että asian käsittelyä muilta osin jatketaan vasta sen jälkeen, kun välituomio on saanut lainvoiman.
Tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä ratkaista erikseen välituomiolla myös sellaisen samaa vaatimusta koskevan kysymyksen, jonka selvittämisestä vaatimuksen ratkaiseminen muilta osin riippuu. Välituomion saa tällöin vain erityisestä syystä antaa vastoin toisen asianosaisen tahtoa. Tässä momentissa tarkoitettuun välituomioon saa hakea muutosta erikseen ainoastaan, jos asian käsittely muilta osin välituomion antamisen johdosta on tarpeetonta. Muussa tapauksessa momentissa tarkoitettuun välituomioon saa hakea muutosta ainoastaan haettaessa muutosta asian lopulliseen ratkaisuun.
18 §
Käräjäoikeuden tuomio laaditaan erilliseksi asiakirjaksi. Siinä on oltava:
tuomioistuimen nimi sekä tuomion antamispäivä;
asianosaisten nimet;
selostus asianosaisten vaatimuksista ja vastauksista sekä niistä seikoista, joihin ne perustuvat;
tuomiolauselma;
tuomion perustelut;
sovelletut lainkohdat ja oikeusohjeet; sekä
asian ratkaisemiseen osallistuneiden jäsenten nimet ja ilmoitus siitä, onko tuomiosta äänestetty. Jos tuomiosta on äänestetty, tuomioon on liitettävä eri mieltä olleiden jäsenten mielipiteet.
Tuomioon sisältyvä selostus saadaan kokonaan tai osittain korvata liittämällä tuomioon jäljennös haastehakemuksesta tai vastauksesta taikka muusta asiakirjasta, jos tuomion selvyys ei siitä vaarannu.
Yksipuolisessa tuomiossa, tuomiossa, joka annetaan kanteen myöntämisen tai kanteesta luopumisen perusteella, taikka tuomiossa, jolla muutoksenhakutuomioistuin ei muuta alemman tuomioistuimen tuomiota, ei tarvitse olla selostusta eikä perusteluita, ellei täydellisen tuomion laatimiseen ole muu perusteltu syy.
19 §
Päätösneuvottelu on pidettävä heti pääkäsittelyn päätyttyä tai viimeistään seuraavana päivänä. Päätösneuvottelun päätyttyä tuomio julistetaan siten kuin 4 a §:ssä on säädetty. Tuomiota julistettaessa on kuitenkin ilmoitettava vain tuomion perustelut ja tuomiolauselma, jollei tuomion julistaminen kokonaisuudessaan ole tarpeen.
Jos laajassa tai vaikeassa asiassa tuomioistuimen jäsenten neuvottelu tai tuomion laatiminen sitä vaatii, tuomio saadaan antaa tuomioistuimen kansliassa 14 päivän kuluessa pääkäsittelyn päättymispäivästä. Jos tuomiota ei voida erityisestä syystä antaa sanotussa määräajassa, se on annettava niin pian kuin mahdollista. Käsittelyn päättyessä saapuvilla oleville asianosaisille on ilmoitettava tuomion antamispäivä.
Kun asia ratkaistaan toimittamatta pääkäsittelyä tai valmistelun istuntoa, tuomio annetaan viivytyksettä tuomioistuimen kansliassa. Tuomioistuimen on tällöin ilmoitettava asianosaisille kirjallisesti tuomion antamispäivä hyvissä ajoin ennen tuomion antamista. Yksipuolisen tuomion antamisesta ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa. Myöskään tuomiosta ei tarvitse ilmoittaa sille, jonka hyväksi se on annettu hänen sitä vaatimatta.
20 §
Käräjäoikeuden tuomion allekirjoittaa puheenjohtaja.
Käräjäoikeuden tuomiot kootaan niiden antamisen mukaisessa järjestyksessä erilliseksi tuomiokirjaksi.
21 §
Tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä täydentää tuomiota, jos siinä ei ole annettu ratkaisua asianosaisen vaatimuksesta. Jos tuomiossa on jäänyt lausumatta sellaisesta asianosaisen vaatimuksesta, jossa sovinto ei ole sallittu, tuomio voidaan täydentää myös viran puolesta.
Asianosaisen on pyydettävä tuomion täydentämistä kirjallisella hakemuksella 14 päivän kuluessa tuomion julistamisesta tai antamisesta. Viran puolesta tuomio voidaan täydentää, jos asianosainen on 14 päivän kuluessa tuomion julistamisesta tai antamisesta kutsuttu tuomion täydentämistä koskevaan käsittelyyn tai häneltä on pyydetty kirjallinen lausuma täydentämisestä.
Tuomion täydentämistä koskevaan käsittelyyn asianosaiset on kutsuttava uhalla, että tuomio voidaan täydentää asianosaisen poissaolosta huolimatta. Jos tuomioistuin ei pidä suullista käsittelyä tarpeellisena, tuomioistuimen on pyydettävä asianosaisilta kirjallinen lausuma käsiteltävästä kysymyksestä ja samalla ilmoitettava päivä, jona tuomion täydentämistä koskeva ratkaisu annetaan.
22 §
Tuomion täydentää tuomioistuin siinä kokoonpanossa, joka on antanut täydennettävän tuomion. Jos jollekin tuomioistuimen jäsenelle on tullut este, tuomion täydentää tuomioistuin sellaisessa kokoonpanossa, joka olisi ollut toimivaltainen käsittelemään asian.
Tuomion täydentämistä koskeva ratkaisu on liitettävä tuomioon, johon on merkittävä, että sitä on jälkeenpäin täydennetty. Jos asiassa on haettu muutosta, tuomion täydentämisestä on ilmoitettava muutoksenhakutuomioistuimelle.
Tuomion täydentämistä koskevaan ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla.
23 §
Käräjäoikeuden tuomion jäljennöksen todistaa oikeaksi puheenjohtaja, lainoppinut jäsen tai tehtävään määrätty virkamies.
24 §
Käräjäoikeuden päätös on sisällytettävä pöytäkirjaan. Päätös, jolla asia jätetään tutkimatta, on kuitenkin aina laadittava erilliseksi asiakirjaksi.
Päätös on perusteltava, jos sillä hylätään asiassa esitetty vaatimus tai väite taikka jos perusteleminen muutoin on tarpeen.
Päätöksestä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä tuomiosta on säädetty.
Ilmoitusten ja kutsujen tiedoksiantotapa
25 §
Tässä luvussa tarkoitetut ilmoitukset ja kutsut tuomioistuin saa, jollei muuta tiedoksiantotapaa pidetä tarpeellisena, lähettää postitse.
25 lukuMuutoksenhaku alioikeudesta hovioikeuteen
2 §
Alioikeuden tuomioon sekä päätökseen, jolla asia on jätetty tutkimatta, ja samassa yhteydessä tehtyihin muihin ratkaisuihin saa hakea muutosta valittamalla, jollei muutoksenhakua ole erikseen kielletty.
16 §
Valituskirjelmään on liitettävä:
rikosasiassa otteet tai virallisesti oikeaksi todistetut jäljennökset asian käsittelystä laadituista pöytäkirjoista; ja
riita- ja rikosasiassa ne asiakirjat, joihin muutoksenhakija muutoksenhakemuksessaan vetoaa.
Täydentävät säännökset
21 §
Alioikeuden kansliaan toimitetut, hovioikeudelle osoitetut kirjelmät ja niihin liittyvät asiakirjat on alioikeudesta viipymättä lähetettävä hovi oikeuteen. Riita-asiassa on samalla lisäksi lähetettävä asiaa koskeva asiakirjavihko ja äänitteet sekä jäljennös alioikeuden tuomiosta tai erilliseksi asiakirjaksi laaditusta päätöksestä.
Mainitut asiakirjat lähetetään kuitenkin vasta sen jälkeen, kun määräaika vastauksen antamiseen on päättynyt, jollei asian kiireellisyydestä muuta johdu.
Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.
Tällä lailla kumotaan
1) alituomareiden velvollisuudesta riitaveljille toimittaa pöytäkirjoja ja päätöksiä heitä koskevissa juttu-asioissa 6 päivänä elokuuta 1861 annettu asetus,
2) senaatin kirje 28 päivältä huhtikuuta 1884 muutetuista määräajoista alituomareille antaa asianosaisille ja yleisille asiamiehille pöytäkirjoja ja päätöksiä y.m.; sekä
3) 6 päivänä elokuuta 1861 annetussa asetuksessa ja senaatin kirjeessä hovioikeuksille 28 päivältä huhtikuuta 1884 säädettyjen määräaikojen, joiden kuluessa alituomarit ovat velvolliset antamaan asianosaisille ja yleisille asiamiehille pöytäkirjoja ja päätöksiä oikeudessa käsitellyistä asioista, muuttamisesta 9 päivänä heinäkuuta 1918 annettu asetus.
Hallituksen esitys 154/90
Lakivaliok. miet. 18/90
Suuren valiok. miet. 337/90
Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1991
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOOikeusministeri Hannele Pokka