1056/1991

Tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta riitaasiassa, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Tuomioistuin voi huolehtia tiedoksiannosta riita-asiassa antamalla sen tuomioistuimen henkilökuntaan kuuluvan tai haastemiehen tehtäväksi. Samalla tuomioistuimen on ilmoitettava, milloin tiedoksianto on viimeistään toimitettava, sekä annettava tarvittaessa tarkempia ohjeita tiedoksiannon toimittamisesta.

Tuomioistuin voi riita-asiassa asianosaisen pyynnöstä uskoa tiedoksiannosta huolehtimisen asianosaiselle, jos tuomioistuin katsoo siihen olevan perusteltua aihetta. Samalla tuomioistuimen on määrättävä, milloin asiakirja on viimeistään annettava tiedoksi ja milloin todistus tiedoksiannosta on viimeistään toimitettava tuomioistuimelle.

Jos haasteen tiedoksiantaminen uskotaan kantajalle, hänelle on ilmoitettava, että mikäli hän ei ole siihen mennessä, kun tuomioistuin jatkaa asian käsittelyä, toimittanut todistusta haasteen tiedoksiantamisesta määrätyssä ajassa ja säädetyllä tavalla, asia voidaan jättää sillensä. Samalla on ilmoitettava, että kantaja voi pyytää määräajan pitennystä, uutta määräaikaa tai tuomioistuinta huolehtimaan tiedoksiannosta.

Kun tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta tai kun tiedoksianto on annettu haastemiehen tehtäväksi, tiedoksianto riita-asiassa toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:

Postille on ilmoitettava, milloin tiedoksiannon saantitodistusta vastaan viimeistään on tapahduttava.

Jos tiedoksiantoa ei ole saatu toimitetuksi tai voidaan pitää todennäköisenä, että sitä ei saada toimitetuksi 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla tai jos siihen on muu erityinen syy taikka jos tiedoksiannosta huolehtiminen on annettu asianosaiselle, tiedoksiannon toimittaa haastemies henkilökohtaisesti tiedoksiannon vastaanottajalle tai jollekin 7 §:ssä tarkoitetulle henkilölle.

Tuomioistuimen huolehtiessa tiedoksiannosta sen on ilmoitettava haastemiehelle, milloin tiedoksianto viimeistään on toimitettava.

Tiedoksi annettava asiakirja luovutetaan tiedoksiannon vastaanottajalle alkuperäisenä tai jäljennöksenä.

Jos muun tiedoksi annettavan asiakirjan kuin haastehakemuksen, vastauksen tai kirjallisen lausuman jäljentäminen on vaikeaa tai asiakirjan laajuuden vuoksi epätarkoituksenmukaista, tuomioistuin voi päättää, että aineisto pidetään asianosaisen nähtävänä tuomioistuimen kansliassa. Ilmoitus tästä on liitettävä tiedoksi annettavaan asiakirjaan.

Jos tiedoksi annettava määräys tai päätös on ilmoitettu tiedoksiannon vastaanottajalle tuomioistuimen kansliassa tai istunnossa, hänen katsotaan tuolloin saaneen siitä tiedon. Tuomioistuimen on kuitenkin pyynnöstä viipymättä annettava tai toimitettava hänelle asiakirja, johon määräys tai päätös sisältyy.

Milloin haastemies on tiedoksiantoa varten etsinyt henkilöä, jonka asuinpaikka Suomessa on tiedossa, mutta ei ole tavannut häntä tai ketään, jolla on oikeus hänen puolestaan vastaanottaa tiedoksianto, ja ilmenneiden seikkojen perusteella voidaan olettaa hänen välttelevän tiedoksiantoa, haastemies voi toimittaa tiedoksiannon luovuttamalla asiakirjat jollekin samaan talouteen kuuluvalle 15 vuotta täyttäneelle tai, jos tiedoksiannon vastaanottaja harjoittaa liikettä, jollekin hänen liikkeensä palveluksessa olevalle. Jollei ketään edellä mainituista tavata, tiedoksianto voidaan toimittaa luovuttamalla asiakirjat paikalliselle poliisiviranomaiselle.

Milloin on menetelty 1 momentissa mainitulla tavalla, haastemiehen on lähetettävä siitä postin välityksellä ilmoitus tiedoksiannon vastaanottajalle hänen osoitteellaan.

Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen, kun 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on annettu postin kuljetettavaksi.

Jos tiedoksiannon vastaanottaja oleskelee ulkomailla ja hänen osoitteensa on tiedossa, eikä tiedoksiantoa ole 2 §:n mukaan uskottu asianosaisen huolehdittavaksi, tuomioistuimen tulee huolehtia tiedoksi annettavien asiakirjojen lähettämisestä ulkomaan viranomaiselle siten kuin siitä on erikseen säädetty tai asianomaisen vieraan valtion kanssa sovittu. Tuomioistuimen on ilmoitettava se päivä, jona tiedoksianto on viimeistään toimitettava.

Jollei tiedoksiannon vastaanottajan eikä hänen tiedoksiannon vastaanottamista varten valtuuttamansa olinpaikasta voida saada tietoa, tuomioistuin huolehtii tiedoksiannon toimittamisesta kuuluttamalla.

Edellä 9 §:ssä tarkoitettu tiedoksianto toimitetaan pitämällä asiakirja liitteineen nähtävillä tuomioistuimen kansliassa ja julkaisemalla ilmoitus asiakirjan pääasiallisesta sisällöstä sekä siitä, missä tiedoksi annettavat asiakirjat ovat nähtävillä, virallisessa lehdessä jonkin kuukauden ensimmäisessä numerossa. Tuomioistuin voi julkaista ilmoituksen myös sanomalehdessä. Ilmoitus on viipymättä pantava nähtäville myös tuomioistuimen ilmoitustaululle.

Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse julkaista, jos tiedoksianto siinä asiassa on jo aikaisemmin toimitettu samalle tiedoksiannon vastaanottajalle 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Tiedoksiannon katsotaan 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa tapahtuneen silloin, kun ilmoitus on julkaistu virallisessa lehdessä, ja 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa silloin, kun asiakirja on pantu nähtäville tuomioistuimen kansliassa.

Asiassa, joka koskee kahta tai useampaa asianosaista yhteisesti, asiakirja on annettava tiedoksi jokaiselle erikseen siten kuin 1–10 §:ssä säädetään. Jos asiakirja on annettava tiedoksi niin monelle, ettei tiedoksiantoa voida vaikeuksitta toimittaa kullekin erikseen, tuomioistuin voi päättää, että tiedoksianto toimitetaan jollekin heistä. Ilmoitus asiakirjan pääasiallisesta sisällöstä sekä siitä, kenelle tiedoksianto on toimitettu, ja siitä, missä tiedoksi annettavat asiakirjat ovat nähtävillä, on julkaistava siten kuin 10 §:ssä säädetään. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen, kun ilmoitus on julkaistu virallisessa lehdessä.

Tiedoksianto valtiolle on toimitettava lääninhallitukselle tai sille viranomaiselle, joka käyttää asiassa valtion puhevaltaa. Kun tiedoksianto on toimitettu lääninhallitukselle, sen tulee toimittaa jäljennös tiedoksi annetuista asiakirjoista sille viranomaiselle, joka käyttää asiassa valtion puhevaltaa.

Tiedoksianto kunnalle on toimitettava kunnanjohtajalle tai, milloin kunnassa ei ole kunnanjohtajan virkaa, kunnanhallituksen puheenjohtajalle taikka niissä asioissa, joissa kunnallisella lautakunnalla lain mukaan on itsenäinen toimivalta, tämän lautakunnan puheenjohtajalle. Tiedoksianto voidaan toimittaa myös henkilölle, joka lain, asetuksen tai ohjetai johtosäännön nojalla on asetettu kunnanjohtajan tai puheenjohtajan ohella hänen puolestaan vastaanottamaan tiedonantoja.

Tiedoksianto muulle kuin 13 §:ssä tarkoitetulle yhdyskunnalle taikka yhtiölle, osuuskunnalle, yhdistykselle tai muulle yhteisölle tai yhtymälle taikka laitokselle tai säätiölle on, sikäli kuin jonkin tapauksen varalta ei toisin säädetä, toimitettava jollekin niistä, joilla on oikeus edustaa tiedoksiannon vastaanottajaa. Jollei edustajaa ole, tiedoksianto toimitetaan 10 §:ssä säädetyllä tavalla. Milloin tiedoksiannon vastaanottaja harjoittaa liikettä eikä sen edustajaa tavata, on tiedoksiannosta soveltuvin osin voimassa, mitä 7 §:ssä säädetään tiedoksiannon toimittamisesta sellaiselle henkilölle, joka harjoittaa liikettä.

Tiedoksianto kuolinpesälle toimitetaan kuolinpesän osakkaille. Jos pesänselvittäjä on määrätty pitämään huolta pesän hallinnosta, tiedoksianto toimitetaan hänelle. Tiedoksianto voidaan toimittaa myös sille, joka hoitaa pesän omaisuutta, vaikka kuolinpesä ei olisikaan pesän osakkaiden hallinnossa, tai sille, jolla muutoin on oikeus edustaa kuolinpesää ja käyttää puhevaltaa kuolinpesän puolesta. Tiedoksiannon vastaanottajan on viipymättä toimitettava kullekin osakkaalle ja, jos tiedoksiannon vastaanottaja on pesän osakas, sille, jonka hallinnossa pesä on, jäljennös saamistaan asiakirjoista.

Tiedoksianto konkurssipesälle on toimitettava pesänhoitajalle.

Haaste voidaan antaa tiedoksi myös vastaajan haasteen vastaanottamista varten valtuuttamalle asiamiehelle.

Milloin sitä, jolle tiedoksianto on osoitettu, edustaa vireillä olevassa asiassa asiamies, saadaan tiedoksianto toimittaa asiamiehelle.

Asiakirja, jossa joku on määrätty henkilökohtaisesti saapumaan tuomioistuimeen tai muuten suorittamaan jotakin henkilökohtaisesti, on kuitenkin annettava tiedoksi hänelle itselleen.

Tiedoksiannosta on laadittava kirjallinen todistus, jossa on mainittava tiedoksiannon päivämäärä ja paikkakunta sekä kenelle tiedoksianto on toimitettu. Jos tiedoksianto on toimitettu 7 §:ssä säädetyllä tavalla, todistuksessa on lisäksi mainittava syy siihen, sekä päivä, jona ilmoitus on annettu postin kuljetettavaksi. Todistuksesta on annettava jäljennös tiedoksisaajalle. Tiedoksiannon toimittajan on allekirjoitettava todistus.

Jos tiedoksianto toimitetaan 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, tiedoksiannon vastaanottajan on täytettävä hänelle tiedoksiannon vastaanottamista varten toimitettu todistus siten, että siitä hänen allekirjoituksensa lisäksi ilmenevät 1 momentissa tarkoitetut tiedot.

Saantitodistuksesta säädetään erikseen.

Jollei tiedoksiantoa ole toimitettu määrätyssä ajassa tai jos se on toimitettu virheellisesti, ja asianosainen jää tuomioistuimeen saapumatta tai ei anna häneltä pyydettyä kirjallista vastausta tai lausumaa, tiedoksianto on toimitettava uudelleen, jollei uutta tiedoksiantoa virheen vähäisyyden vuoksi ole pidettävä tarpeettomana.

Jos asianosainen tekee väitteen siitä, että tiedoksiantoa ei ole toimitettu määrätyssä ajassa tai että se on toimitettu virheellisesti, asian käsittelyä on lykättävä tai kirjallisen vastauksen tai lausuman antamiselle on asetettava uusi määräaika, jollei sitä tiedoksiannossa tapahtuneen virheen vähäisyyden vuoksi ole pidettävä tarpeettomana. Jos asianosainen ei ole saanut tiedoksi annettavia asiakirjoja, ne on annettava hänelle ilmoitettaessa käsittelyn lykkäämisestä tai uudesta määräajasta. Jos tämä ei ole mahdollista, asiakirjat on välittömästi toimitettava hänen ilmoittamaansa osoitteeseen. Väite siitä, ettei tiedoksiantoa ole toimitettu määrätyssä ajassa tai säädetyllä tavalla, on tehtävä vastauksessa tai lausumassa.

Jos kantaja, jonka huolehdittavaksi haasteen tiedoksiantaminen on annettu, ei ole siihen mennessä, kun tuomioistuin jatkaa asian käsittelyä, toimittanut tuomioistuimelle todistusta haasteen tiedoksiantamisesta määrätyssä ajassa ja säädetyllä tavalla, asia jätetään sillensä.

Asiaa ei kuitenkaan jätetä sillensä, jos vastaaja on väitettä tekemättä vastannut pääasiaan taikka jos tuomioistuin kantajan pätevästä syystä esittämän pyynnön johdosta on pitentänyt määräaikaa tai asettanut uuden määräajan taikka päättänyt itse huolehtia tiedoksiannosta.

Jos asianosainen ei ole määräajassa toimittanut tuomioistuimelle todistusta muun asiakirjan kuin haasteen tiedoksiannosta, tuomioistuimen on viivytyksettä huolehdittava tiedoksiannosta.

Jos rikoksen perusteella tahdotaan tehdä vaatimus jotakuta vastaan, hänet on haastettava vastaamaan. Haasteessa on ilmoitettava, onko vastaajan saavuttava tuomioistuimeen henkilökohtaisesti, ja mainittava, että määräaikana laillista estettä ilmoittamatta poissa oleva vastaaja tuomitaan rangaistukseen esteettömästä poissaolosta tai noudetaan. Haaste ei kuitenkaan ole tarpeen, milloin tuomioistuimessa henkiläkohtaisesti saapuvilla olevaa vastaan tehdään rikokseen perustuva vaatimus.

Haaste rikosasiassa on annettava tiedoksi vastaajalle henkilökohtaisesti siten kuin 4 §:ssä säädetään. Haastaminen saadaan toimittaa myäs suullisesti. Jos asia koskee rikosta, josta ei ole säädetty muuta tai ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai enintään kuusi kuukautta vankeutta, haaste voidaan antaa tiedoksi myös vastaajan haasteen vastaanottamista varten valtuuttamalle asiamiehelle. Vastaaja on velvollinen noudattamaan haastetta, jos se on annettu hänelle tiedoksi niin aikaisin, että hän voi määräpäivänä saapua tuomioistuimeen.

Virkamies, joka luvattomasti tai estettä ilmoittamatta on ollut poissa virantoimituksesta ja jota ei ole voitu siitä haastaa vastaamaan tai tuoda tuomioistuimeen, saadaan haastaa kuulutuksella virallisessa lehdessä niin kuin 10 §:ssä säädetään. Jollei hän tule saapuville, voidaan asia hänen poissaolostaan huolimatta ratkaista. Tästä uhasta on mainittava haasteessa.

Jos rikosasiassa haaste vastaajalle tai kutsu asianomistajalle on annettava tiedoksi ulkomailla, haasteen ja kutsun antaa tuomioistuin. Haasteessa ja kutsussa on ilmoitettava päivä, jona se viimeistään on annettava tiedoksi, sekä mainittava mahdolliset seuraamukset esteettömästä poissaolosta.

Haasteen tai kutsun lähettämisestä ulkomaan viranomaiselle on soveltuvin osin voimassa, mitä 8 §:ssä säädetään tiedoksiannosta ulkomailla riita-asiassa.

Haasteen ja kutsun sisällöstä antaa tarkemmat määräykset oikeusministeriö.

Suullisen haasteen toimittaa pyynnöstä haastemies.

Haasteessa on ilmoitettava tuomioistuimen nimi, asianosaiset sekä vaatimus ja ne seikat, joihin vaatimus perustuu, sekä kehotettava vastaajaa saapumaan tuomioistuimen istuntoon. Samalla hänelle on ilmoitettava, minä päivänä ja kellonaikana sekä missä istunto pidetään. Lisäksi on noudatettava, mitä 20 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään, sekä otettava huomioon tuomioistuimen asian käsittelypäivästä antamat määräykset.

Suullisen haasteen tiedoksiannosta on laadittava sellainen todistus kuin 17 §:n 1 momentissa säädetään, ja se on toimitettava tuomioistuimelle viimeistään asianomaisen istuntopäivän alussa. Todistus saadaan toimittaa myös postitse tai lähetin välityksellä. Todistuksesta on annettava jäljennös tiedoksisaajalle.

Rikosasia tulee haasteen tiedoksiantamisella vireille siinä tuomioistuimessa, johon vastaaja on haastettu.

Kutsuttaessa sotilashenkilöitä ja merenkulkulaitokseen kuuluvia henkilöitä tuomioistuimeen on noudatettava, mitä siitä erikseen säädetään.

Sen estämättä, mitä tässä luvussa säädetään, on noudatettava myös, mitä haasteen tiedoksiantamisesta julkisella kuulutuksella eräissä tapauksissa erikseen säädetään.

Haastemiehen antamalla kirjallisella todistuksella on katsottava toteen näytetyksi, että tiedoksianto on niin toimitettu kuin todistus osoittaa.

Tässä luvussa tarkoitetaan haastemiehellä myös haastemieslain (505/86) 6 §:n mukaan tiedoksiantoon oikeutettua ja Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta annetun lain (898/79) mukaista haastemiestä.

Tämän luvun säännöksiä tiedoksiannosta ei sovelleta, kun siitä muualla laissa säädetään toisin.

Milloin asianosainen tai hänen laillinen edustajansa, joka ei ole tuomioistuimessa saapuvilla tai edustettuna, velvoitetaan sakon uhalla saapumaan asian käsittelyyn, hänelle on annettava siitä tieto riita-asiassa siten kuin 11 luvun 3 ja 4 §:ssä ja rikosasiassa siten kuin saman luvun 20 §:n 2 momentissa säädetään.

Kun todistajaksi nimetty on tuomioistuimessa saapuvilla, hän on velvollinen heti todistamaan.

Jos asianosainen rikosasiassa tahtoo todistajaa kuulusteltavaksi, hänen on pyydettävä haastemiestä tai muuta 11 luvun 26 §:ssä tarkoitettua henkilöä kutsumaan todistaja tuomioistuimeen niin ajoissa, että tämä voi vaikeudetta sinne tulla.

Riita-asiassa todistajan kutsumisesta huolehtii tuomioistuin, jollei sitä 11 luvun 2 §:ssä mainitulla perusteella ole annettu asianosaisten huolehdittavaksi. Kutsu on annettava todistajalle henkilökohtaisesti tiedoksi siten kuin 11 luvun 3 ja 4 §:ssä säädetään.

Kutsussa on todistajalle ilmoitettava, minä päivänä ja kellonaikana sekä missä istunto pidetään. Kutsussa on myös mainittava tarpeelliset tiedot asianosaisista ja asiasta. Lisäksi kutsussa on ilmoitettava, mitä 36 ja 39 §:ssä sekä 40 §:n 4 ja 5 momentissa säädetään.