Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 10 §, 17 luvun 12 §:n edellä oleva väliotsikko, 41 §:n 2 momentti ja 20 luvun 2 §, sellaisina kuin niistä ovat 14 luvun 10 § 14 päivänä tammikuuta 1972 annetussa laissa (21/72) sekä 17 luvun 12 §:n edellä oleva väliotsikko ja 41 §:n 2 momentti 29 päivänä heinäkuuta 1948 annetussa laissa (571/48),
muutetaan 1 luvun 8 §, 2 luku, 10 luvun 13 §, 12 luvun 7 §:n 1 momentti, 9 § ja sen edellä oleva väliotsikko sekä 10–27 §, 14 luvun 1 §:n 1 momentti, 2 ja 5 §, 15 luvun 4 §:n 1 momentti, 16 luvun 1 §:n 1 momentti, 4 §:n 1 momentti sekä 5 ja 7 §, 17 luvun 8 §, 9 §:n 1 ja 2 momentti, 10 §:n 1 momentti, 15 §, 36 §:n 1 momentti, 40 §:n 2 ja 4 momentti, 41 §:n 1 momentti, 49 §:n 1 ja 4 momentti, 50 §, 51 §:n 1 momentti, 61 §:n edellä oleva väliotsikko, 61 ja 65 §, 18 luku, 25 luvun 14 §:n 2 momentti, 26 luvun 9 §:n 2 momentti ja 12 § sekä 30 luvun 21 §:n 1 momentti ja 24 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 8 § 27 päivänä huhtikuuta 1868 annetussa asetuksessa, 2 luku 27 päivänä maaliskuuta 1987 annetussa laissa (354/87), 12 luvun 7 §:n 1 momentti, 9 § ja sen edellä oleva väliotsikko sekä 10–12, 14–24 ja 25–27 §, 15 luvun 4 §:n 1 momentti, 16 luvun 5 ja 7 § sekä 17 luvun 9 §:n 1 ja 2 momentti mainitussa 14 päivänä tammikuuta 1972 annetussa laissa, 12 luvun 13 § muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 31 päivänä elokuuta 1978 annetulla lailla (661/78), 12 luvun 24 a § 23 päivänä toukokuuta 1980 annetussa laissa (285/81), 14 luvun 1 §:n 1 momentti ja 5 § sekä 16 luvun 1 §:n 1 momentti 12 päivänä elokuuta 1960 annetussa laissa (362/60), 14 luvun 2 § muutettuna mainituilla 12 päivänä elokuuta 1960 ja 14 päivänä tammikuuta 1972 annetuilla laeilla, 16 luvun 4 §:n 1 momentti 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (452/87), 17 luvun 8 § 19 päivänä heinäkuuta 1974 annetussa laissa (622/74), 10 §:n 1 momentti, 15 §, 36 §:n 1 momentti, 41 §:n 1 momentti, 50 §, 51 §:n 1 momentti, 61 §:n edellä oleva väliotsikko ja 65 § mainitussa 29 päivänä heinäkuuta 1948 annetussa laissa, 40 §:n 2 ja 4 momentti 15 päivänä syyskuuta 1972 annetussa laissa (667/72) ja 49 §:n 1 ja 4 momentti 31 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (1049/86), 17 luvun 61 § muutettuna mainituilla 29 päivänä heinäkuuta 1948 ja 14 päivänä tammikuuta 1972 annetuilla laeilla, 18 luku muutettuna mainitulla 27 päivänä huhtikuuta 1868 annetulla asetuksella sekä 12 päivänä tammikuuta 1918 annetulla lailla ja mainitulla 31 päivänä elokuuta 1978 annetulla lailla, 25 luvun 14 §:n 2 momentti ja 26 luvun 12 § mainitussa 31 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa, 26 luvun 9 §:n 2 momentti 28 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (1072/79) sekä 30 luvun 21 §:n 1 momentti ja 24 §:n 1 momentti 2 päivänä helmikuuta 1979 annetussa laissa (104/79),
lisätään mainitulla 27 päivänä huhtikuuta 1868 annetulla asetuksella kumotun 5 luvun tilalle uusi 5 luku, 27 päivänä maaliskuuta 1987 annetulla lailla ( 352/87 ) kumotun 6 luvun tilalle uusi 6 luku, 7 päivänä heinäkuuta 1970 annetulla lailla (459/70) kumotun 9 luvun tilalle uusi 9 luku, 10 lukuun uusi 7 a ja 14 a §, 12 lukuun uusi 28–37 §, 17 lukuun uusi 8a-8e §, luvun 11 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 29 päivänä heinäkuuta 1948 annetussa laissa, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, lukuun uusi 11 a ja 11 b § sekä 11 b §:n edelle uusi väliotsikko, lukuun uusi 48 a ja 56 a §, 25 luvun 14 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 31 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa, uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, ja 20 §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, sekä siirretään 8 luku, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 31 päivänä elokuuta 1978 annetulla lailla, laista 30 päivänä toukokuuta 1980 annetulla lailla (396/80) kumotun 4 luvun tilalle uudeksi 4 luvuksi, 12 luvun 15 §:n edellä oleva väliotsikko, sellaisena kuin se on mainitussa 14 päivänä tammikuuta 1972 annetussa laissa, 24 §:n edelle sekä mainitun luvun 19 §:n edellä oleva väliotsikko, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, 28 §:n edelle, seuraavasti:
1 lukuYleisistä tuomioistuimista
8 §
Laamannin ja käräjätuomarin on vannottava 7 §:ssä mainittu vala hovioikeudessa ja lautamiehen käräjäoikeudessa.
2 lukuPäätösvaltaisuudesta
1 §
Käräjäoikeus on päätösvaltainen rikosasiassa, kun tuomioistuimessa on puheenjohtaja ja kolme lautamiestä.
Käräjäoikeus on päätösvaltainen 1 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa myös:
yhteiselämän lopettamista, avioeroa ja puolison elatusta koskevassa asiassa;
lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevassa asiassa;
isyyden vahvistamista ja kumoamista koskevassa asiassa;
lapseksiottamista koskevassa asiassa;
holhouslaissa tarkoitetussa asiassa; sekä
huoneenvuokrasuhteesta johtuvassa riitaasiassa.
2 §
Käräjäoikeudessa voi 1 §:ssä tarkoitetussa asiassa olla lisäksi toinen lainoppinut jäsen, jos sitä asian laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi on pidettävä perusteltuna. Samoin edellytyksin käräjäoikeudessa voi olla neljäs lautamies.
Jos lautamiehelle on tullut este 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun asian pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen, käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun lautamiehiä on vähintään kaksi.
3 §
Muussa kuin 1 §:ssä tarkoitetussa asiassa käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun siinä on kolme lainoppinutta jäsentä.
4 §
Riita-asian käsittelyä saadaan jatkaa siinä 1 tai 3 §:ssä tarkoitetussa kokoonpanossa, jossa asian käsittely on aloitettu, vaikka asia käsittelyn aikana muuttuu sellaiseksi, että se sanottujen lainkohtien nojalla tulisi käsitellä toisenlaisessa kokoonpanossa. Samoin voidaan menetellä, jos samassa oikeudenkäynnissä 18 luvun säännösten nojalla yhdistetään käsiteltäväksi myöhemmin vireille tullut mainitun 1 tai 3 §:n nojalla toisenlaisessa kokoonpanossa käsiteltävä kanne.
5 §
Käräjäoikeudessa on vain puheenjohtaja:
riita-asian valmistelussa ja valmistelun yhteydessä pidettävässä pääkäsittelyssä;
otettaessa vastaan todistelua pääkäsittelyn ulkopuolella;
käsiteltäessä erikseen 7 luvun mukaista turvaamistointa koskevaa asiaa; sekä
käsiteltäessä konkurssi- ja akordiasiaa.
Käräjäoikeus voi ottaa vastaan todistelua pääkäsittelyn ulkopuolella myös täysilukuisessa kokoonpanossa.
6 §
Rikosasiassa käräjäoikeus on päätösvaltainen myös, kun siinä on yksin puheenjohtaja, jos syytteessä tarkoitetusta rikoksesta ei syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä ole säädetty muuta tai ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai vankeutta enintään yksi vuosi kuusi kuukautta. Tällöin rangaistukseksi ei voida tuomita ankarampaa rangaistusta kuin sakko.
7 §
Jos käräjäoikeus käsitellessään asiaa 6 §:ssä tarkoitetussa kokoonpanossa katsoo, että asia on käsiteltävä käräjäoikeuden 1 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa, asia on siirrettävä sanotussa kokoonpanossa käsiteltäväksi.
8 §
Hovioikeus on päätösvaltainen kolmijäsenisenä.
9 §
Korkeimman oikeuden päätösvaltaisuudesta on säädetty erikseen.
10 §
Yleisten tuomioistuinten päätösvaltaisuudesta on säädetty erikseen.
5 lukuRiita-asian vireillepano ja valmistelu
Haastehakemus
1 §
Riita-asia pannaan vireille käräjäoikeuden kansliaan toimitettavalla kirjallisella haastehakemuksella.
Kun haastehakemus saapuu kansliaan, asia tulee vireille ja sen valmistelu alkaa.
2 §
Haastehakemuksessa on ilmoitettava:
kantajan yksilöity vaatimus;
yksityiskohtaisesti ne seikat, joihin vaatimus perustuu;
mahdollisuuksien mukaan ne todisteet, jotka kantaja aikoo esittää, sekä mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen;
oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus, jos kantaja pitää sitä aiheellisena; sekä
millä perusteella tuomioistuin on toimivaltainen, jos toimi valta ei muutoin ilmene haastehakemuksesta tai siihen liitetyistä asiakirjoista.
Haastehakemuksessa on lisäksi ilmoitettava tuomioistuimen nimi, asianosaisten nimet, ammatit ja kotipaikat, asianosaisten tai heidän laillisen edustajansa taikka asiamiehensä ja todistajan tai muun kuultavan puhelinnumero sekä postiosoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan lähettää. Jos kantaja ei tiedä vastaajan osoitetta, hänen on ilmoitettava, mitä hän on tehnyt osoitteen selvittämiseksi.
Haastehakemus on asianosaisen tai, jollei hän itse ole sitä laatinut, sen laatijan allekirjoitettava. Laatijan on samalla ilmoitettava ammattinsa ja asuinpaikkansa.
3 §
Jos asia koskee
tietyn määräistä saamista,
hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista taikka
häätöä
ja kantaja ilmoittaa, ettei asia hänen käsityksensä mukaan ole riitainen, haastehakemuksessa on vaatimuksen perusteena tarpeen mainita ainoastaan ne seikat, joihin vaatimus välittömästi perustuu. Tällöin ei tarvitse ilmoittaa myöskään 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainittuja todisteita.
4 §
Asiakirja, johon kantajan vaatimus perustuu, on liitettävä haastehakemukseen alkuperäisenä tai jäljennöksenä. Lisäksi haastehakemukseen on liitettävä ne kirjalliset todisteet, joihin kantaja vetoaa.
Haastehakemuksen toimittamisen yhteydessä on maksettava haastemaksu tai hakemukseen on liitettävä todistus sellaisen maksun suorittamisesta.
Haastehakemuksen täydentäminen
5 §
Jos haastehakemus on puutteellinen tai jos haastemaksua ei ole suoritettu, kantajaa on kehotettava määräajassa korjaamaan puute, jos korjaaminen on valmistelun jatkamiseksi tarpeellinen, tai suorittamaan maksu. Kantajalle on samalla ilmoitettava, millä tavoin haastehakemus on puutteellinen ja että kanne voidaan jättää tutkimatta tai hylätä, jos kantaja ei noudata kehotusta.
Tuomioistuin voi erityisestä syystä pitentää 1 momentissa tarkoitettua määräaikaa.
Kanteen tutkimatta jättäminen ja asian ratkaiseminen vastausta pyytämättä
6 §
Tuomioistuimen on heti jätettävä kanne tutkimatta, jollei kantaja noudata hänelle annettua 5 §:ssä tarkoitettua kehotusta ja jos haastehakemus on niin puutteellinen, ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi, taikka jos tuomioistuin ei muusta syystä voi ottaa asiaa tutkittavaksi.
Tuomioistuimen on haastetta antamatta heti hylättävä kanne tuomiolla, jos kantajan vaatimus on selvästi perusteeton.
Väliaikaismääräyksen antaminen
7 §
Tuomioistuin voi käsitellessään hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista koskevaa asiaa kantajan pyynnöstä, varaamatta vastapuolelle tilaisuutta tulla kuulluksi, väliaikaisesti määrätä, että hallinta tai rikkoutunut olo suhde tulee heti palauttaa tai että tulee tehdä jokin muu tilanteen korjaava toimenpide, kunnes toisin määrätään.
Haaste
8 §
Jollei kannetta ole 6 §:n mukaisesti jätetty tutkimatta tai hylätty, tuomioistuimen on viipymättä annettava haaste.
9 §
Vastaajaa kehotetaan haasteessa vastaamaan kanteeseen kirjallisesti. Jos voidaan olettaa, että vastauksen antaminen suullisesti nopeuttaa asian käsittelyä tai että vastaaja ei vastaa kirjallisesti, häntä voidaan kehottaa vastaamaan suullisen valmistelun istunnossa.
Tuomioistuin voi vastaajan pyynnöstä erityisestä syystä sallia, että vastaus, joka on kehotettu toimittamaan kirjallisena, saadaan antaa suullisesti tuomioistuimen kansliassa tai istuntopaikalla.
10 §
Haasteessa vastaajaa kehotetaan vastauksessaan:
ilmoittamaan, myöntääkö vai kiistääkö hän kanteen;
kiistäessään kanteen esittämään sellaiset kiistämisensä perusteet, joilla voi olla merkitystä asian ratkaisemisen kannalta;
ilmoittamaan mahdollisuuksien mukaan ne todisteet, jotka hän aikoo esittää, ja mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen sekä todistajan ja muun kuultavan postiosoite ja puhelinnumero;
esittämään vaatimuksensa oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta, jos hän pitää sitä aiheellisena;
liittämään vastaukseen asiakirja, johon kanteen kiistäminen perustuu, alkuperäisenä tai jäljennöksenä, ja ne kirjalliset todisteet, joihin vastauksessa vedotaan; sekä
tekemään väitteensä siitä, ettei tuomioistuin voi ottaa asiaa tutkittavaksi.
Haasteessa on lisäksi ilmoitettava, että kirjallisena annettava vastaus on asianosaisen tai, jollei hän itse ole sitä laatinut, sen laatijan allekirjoitettava ja että laatijan on ilmoitettava ammattinsa ja kotipaikkansa.
11 §
Haasteessa on ilmoitettava, että kirjallinen vastaus on toimitettava tuomioistuimen kansliaan tuomioistuimen määräämässä ajassa haasteen tiedoksiannosta. Ennen määräajan umpeen kulumista tehdystä pyynnöstä asetettua määräaikaa voidaan erityisestä syystä pitentää.
Jos vastaajaa kehotetaan vastaamaan suullisesti, tuomioistuimen on kutsuttava kantaja sekä haastamisen yhteydessä vastaaja suullisen valmistelun istuntoon. Samalla on ilmoitettava, minä päivänä ja kellonaikana sekä missä istunto pidetään.
Haasteessa tai kutsussa on mainittava, mikä seuraamus on siitä, että vastaaja ei anna kirjallista vastausta tai asianosainen ei saavu istuntoon.
12 §
Haaste, haastehakemus ja siihen liitetyt asiakirjat on annettava vastaajalle tiedoksi siten kuin 11 luvussa säädetään.
Asian ratkaiseminen valmistelua jatkamatta
13 §
Jos vastaaja, jota on kehotettu vastaamaan kirjallisesti asiassa, jossa sovinto on sallittu,
ei ole antanut pyydettyä vastausta määräajassa tai
ei ole esittänyt vastauksessaan perustetta kiistämiselleen tai vetoaa ainoastaan sellaiseen perusteeseen, jolla selvästi ei ole vaikutusta asian ratkaisemiseen,
asia ratkaistaan valmistelua jatkamatta. Kanne hyväksytään tällöin yksipuolisella tuomiolla. Siltä osin kuin kantaja on luopunut kanteesta tai se on selvästi perusteeton, kanne hylätään tuomiolla.
Yksipuolinen tuomio saadaan tämän pykälän nojalla antaa, vaikka kantaja ei ole vaatinut sitä.
Juoksevaa sitoumusta koskeva säännös
14 §
Jos kantajan vaatimus perustuu juoksevaan velkakirjaan, vekseliin tai shekkiin, vastaajaa on haasteessa kehotettava vastaamaan kirjallisesti, jollei kantaja ole pyytänyt, että vastaajaa kehotettaisiin vastaamaan suullisesti istunnossa.
Jos 1 momentissa tarkoitetussa asiassa vastaaja
ei ole antanut pyydettyä vastausta,
ei ole esittänyt todennäköisiä syitä kiistämisensä tueksi, tai
ei ole esittänyt lainvoimaista tuomiota, juoksevaa velkakirjaa, vekseliä tai shekkiä, jota voidaan käyttää kuittaukseen,
asia ratkaistaan valmistelua jatkamatta. Kanne hyväksytään tällöin yksipuolisella tuomiolla. Siltä osin kuin kantaja on luopunut kanteesta tai se on selvästi perusteeton, kanne hylätään tuomiolla.
Juokseva velkakirja, vekseli tai shekki, johon vaatimus perustuu, on liitettävä haastehakemukseen tai vastaukseen alkuperäisenä.
Yksipuolinen tuomio saadaan tämän pykälän nojalla antaa, vaikka kantaja ei ole vaatinut sitä.
Valmistelun jatkaminen
15 §
Jollei asiaa ole 13 tai 14 §:n nojalla ratkaistu, valmistelua on jatkettava suullisesti istunnossa, johon tuomioistuin kutsuu asianosaiset. Istunto voidaan pitää tuomioistuimen kansliapaikkakunnalla silloinkin, kun se sijaitsee tuomiopiirin ulkopuolella.
Tuomioistuin voi kehottaa asianosaista toimittamaan ennen suullisen valmistelun istuntoa tai istuntojen välisenä aikana tuomioistuimeen kirjallisen lausuman, jos tuomioistuin katsoo sen aiheelliseksi. Tällöin tuomioistuimen on määrättävä, mistä kysymyksestä asianosaisen on lausuttava.
16 §
Kutsun tai kehotuksen yhteydessä asianosaiselle on annettava tiedoksi vastapuolen vastaus tai kirjallinen lausuma sekä ilmoitettava, mikä seuraamus 12 luvun perusteella voi aiheutua siitä, että asianosainen ei saavu istuntoon tai anna kirjallista lausumaa. Jos asianosaisen on saavuttava istuntoon, hänelle on samalla ilmoitettava, minä päivänä ja kellonaikana sekä missä istunto pidetään.
Valmistelua koskevat yleiset säännökset
17 §
Tuomioistuimen on toimitettava valmistelu siten, että asia voidaan käsitellä pääkäsittelyssä yhtäjaksoisesti.
18 §
Suullinen valmistelu on pyrittävä saattamaan loppuun viivytyksettä, mikäli mahdollista, yhdessä istunnossa.
Tuomioistuimen on tarvittaessa varattava asianosaisille tilaisuus lausua käsityksensä siitä, miten asian valmistelu tulisi järjestää.
Asianosaisen on perehdyttävä asiaan niin hyvin, ettei asian käsittelyä tarvitse hänen laiminlyöntinsä vuoksi lykätä.
19 §
Valmistelussa on selvitettävä:
asianosaisten vaatimukset ja niiden perusteet;
mistä asianosaiset ovat erimielisiä;
mitä todisteita tullaan esittämään ja mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen; sekä
onko edellytyksiä sovinnolle.
20 §
Valmistelun istunnossa asia käsitellään suullisesti. Istunnossa asianosainen ei saa lukea eikä antaa tuomioistuimelle oikeudenkäyntikirjelmää tai muuta kirjallista lausumaa.
Asianosainen saa kuitenkin lukea asiakirjasta vaatimuksensa, suorat viittaukset oikeuskäytäntöön ja oikeuskirjallisuuteen sekä sellaisiin useita teknisiä ja numerotietoja sisältäviin asiakirjoihin, joiden esittäminen pelkästään suullisesti on vaikea ymmärtää. Lisäksi hän saa käyttää kirjallista muistiinpanoa muistinsa tueksi.
21 §
Asianosaisen on valmistelussa viipymättä esitettävä vaatimuksensa ja niiden perusteet sekä lausuttava siitä, mitä vastapuoli on esittänyt. Lisäksi hänen on ilmoitettava kaikki todisteet, jotka hän haluaa esittää, ja mitä hän aikoo kullakin todisteella näyttää toteen. Hänen on lisäksi esitettävä kaikki kirjalliset todisteet, joihin hän vetoaa.
Asianosaisen on lisäksi vastapuolen pyynnöstä ilmoitettava, onko hänen hallussaan sellainen vastapuolen mainitsema kirjallinen todiste tai esine, jolla voi olla merkitystä asiassa.
Tuomioistuimen on valmistelussa huolehdittava siitä, että asianosaiset mainitsevat kaikki seikat, joihin he haluavat vedota.
22 §
Asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomioistuin voi tarvittaessa kehottaa asianosaista täyttämään määräajassa 21 §:n 1 momentissa tarkoitetut velvollisuutensa uhalla, ettei hän määräajan jälkeen saa vedota uuteen vaatimukseen tai seikkaan taikka ilmoittaa uutta todistetta, ellei hän saata todennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä.
23 §
Tuomioistuin voi erikseen valmistella asian erillisen osan tai oikeudenkäyntiä koskevan kysymyksen.
24 §
Tuomioistuimen on tehtävä yhteenveto asianosaisten vaatimuksista ja niiden perusteista, jos se on asian käsittelyn kannalta tarkoituksenmukaista. Asianosaisille on varattava tilaisuus lausua käsityksensä yhteenvedosta.
25 §
Päätös asiantuntijan lausunnon hankkimisesta, kirjallisen todisteen esittämisestä, katselmuksen toimittamisesta ja muuhun valmistavaan toimenpiteeseen ryhtymisestä tehdään valmistelussa, jos sellainen toimenpide on tarpeen sen turvaamiseksi, että todisteet ovat yhdellä kertaa saatavilla pääkäsittelyssä.
Valmistelussa voidaan päättää myös todisteen vastaanottamisesta pääkäsittelyn ulkopuolella.
Asianosaisen, joka haluaa suoritettavaksi tässä pykälässä tarkoitetun toimenpiteen, on ilmoitettava siitä välittömästi valmistelussa.
Sovinnon aikaansaaminen
26 §
Asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomioistuimen on pyrittävä saamaan asianosaiset sopimaan asian ja harkintansa mukaan sovinnon edistämiseksi esitettävä asianosaisille ehdotuksensa asian sovinnolliseksi ratkaisuksi.
Asian ratkaiseminen valmistelussa
27 §
Valmistelussa voidaan:
asia, jossa sovinto on sallittu, ratkaista yksipuolisella tuomiolla tai tuomiolla 12 luvussa mainituin edellytyksin taikka tuomiolla siltä osin kuin kanne on myönnetty tai kanteesta on luovuttu;
vahvistaa sovinto; tai
jättää kanne tutkimatta.
Asian ratkaisemisesta yksipuolisella tuomiolla tai tuomiolla taikka kanteen jättämisestä tutkimatta haastehakemuksen tai kirjallisen vastauksen perusteella on säädetty 6, 13 ja 14 §:ssä.
Asian siirtäminen pääkäsittelyyn
28 §
Kun valmistelussa on selvitetty 19 §:ssä tarkoitetut seikat tai kun sitä ei muusta syystä ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa, tuomioistuimen on todettava valmistelu päättyneeksi ja siirrettävä asia pääkäsittelyyn. Tuomioistuimen on määrättävä pääkäsittelyn ajankohta ja kutsuttava asianosaiset pääkäsittelyyn siten kuin 11 luvussa säädetään. Asianosaisille on varattava tilaisuus lausua pääkäsittelyn ajankohdasta, jos se käy haitatta päinsa.
Kutsun yhteydessä asianosaiselle on ilmoitettava, mikä seuraamus 12 luvun mukaan voi aiheutua siitä, että asianosainen ei saavu tuomioistuimeen. Samalla on ilmoitettava, minä päivänä ja kellonaikana sekä missä pääkäsittely pidetään.
Jos asianosaisen tai hänen laillisen edustajansa on saavuttava henkilökohtaisesti pääkäsittelyyn ja hänen käyttäytymisensä nojalla voidaan päätellä, ettei hän noudata kutsua, tuomioistuin voi määrätä hänet tuotavaksi pääkäsittelyyn.
29 §
Jos asianosainen tahtoo pääkäsittelyssä esittää todisteen, jota hän ei ole valmistelussa ilmoittanut, hänen on viipymättä saatettava se tuomioistuimen tietoon ja samalla ilmoitettava, mitä hän aikoo todisteella näyttää toteen ja syy, minkä vuoksi hän ei ole ilmoittanut sitä valmistelussa.
30 §
Sellaisen kysymyksen käsittelyä varten, joka saadaan ratkaista erikseen, voidaan määrätä pääkäsittely, vaikka asian valmistelu ei ole muilta osin vielä päättynyt. Samoin voidaan menetellä myös oikeudenkäyntiä koskevan kysymyksen osalta.
6 lukuRiita-asian pääkäsittely
Pääkäsittely
1 §
Asian valmistelua johtaneen tuomarin on oltava pääkäsittelyssä tuomioistuimen puheenjohtajana tai jäsenenä, jollei siihen ole estettä.
Jos tuomioistuimeen joudutaan kesken pääkäsittelyn ottamaan päätösvaltaisuuden puutteen vuoksi uusi jäsen, asiassa on toimitettava uusi pääkäsittely.
Silloin kun asiaa käsitellään 2 luvun 3 §:ssä tarkoitetussa kokoonpanossa, uutta pääkäsittelyä ei kuitenkaan tarvitse toimittaa, jos tuomioistuimeen otettava uusi jäsen on ollut läsnä koko pääkäsittelyn ajan.
2 §
Pääkäsittelyssä on seuraavassa järjestyksessä:
kantajan esitettävä vaatimuksensa ja niiden perusteet;
vastaajan ilmoitettava, myöntääkö vai kiistääkö hän kanteen;
asianosaisten vuorollaan tarkemmin perusteltava kantaansa ja lausuttava vastapuolen perustelujen johdosta;
otettava vastaan todistelu; sekä
asianosaisten esitettävä loppulausuntonsa.
Asianosaisten kuulustelu todistelutarkoituksessa on toimitettava ennen kuin muuta suullista todistelua otetaan vastaan siitä kysymyksestä, jota kuulustelu koskee.
Edellä 1 ja 2 momentissa mainitusta järjestyksestä saadaan poiketa erityisestä syystä.
Pääkäsittelyn alussa tuomioistuimen on tarpeen vaatiessa selostettava, mistä asiassa on kysymys.
3 §
Pääkäsittely on suullinen. Asianosainen ei saa lukea eikä antaa tuomioistuimelle kirjallista lausumaa taikka muutoinkaan esittää asiaa kirjallisesti.
Asianosainen saa kuitenkin lukea asiakirjasta vaatimuksensa, suorat viittaukset oikeuskäytäntöön ja oikeuskirjallisuuteen sekä sellaisiin useita teknisiä ja numerotietoja sisältäviin asiakirjoihin, joiden esittäminen pelkästään suullisesti on vaikea ymmärtää. Lisäksi hän saa käyttää kirjallista muistiinpanoa muistinsa tueksi.
4 §
Asianosaisen valmistelussa antamaa lausumaa ei saa lukea. Jos asianosainen pääkäsittelyssä esittää muita vaatimuksia tai perusteita, mitä hän on valmistelussa esittänyt tai kun asianosainen selittää, että hän ei voi tai halua lausua mitään asiassa, tuomioistuimen on tarvittaessa asiakirjoista selostettava, mitä asianosainen on valmistelussa lausunut.
Jos pääkäsittely toimitetaan, vaikka asianosainen ei ole saapuvilla, tuomioistuimen on tarpeellisilta osin asiakirjoista selostettava, mitä poissaoleva asianosainen on asiassa esittänyt.
5 §
Asia on käsiteltävä pääkäsittelyssä yhtäjaksoisesti.
Jos pääkäsittelyä ei voida toimittaa yhden päivän kuluessa, istunto saadaan keskeyttää. Istuntoa on jatkettava, mikäli mahdollista, perättäisinä päivinä. Jos tämä ei ole mahdollista, asiaa on käsiteltävä vähintään kolmena arkipäivänä viikossa, jollei käsittelyä 10 §:n nojalla lykätä.
Laajassa ja vaikeassa asiassa pääkäsittely voidaan keskeyttää enintään kolmeksi arkipäiväksi sen vuoksi, että asianosaiset voivat valmistautua 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun suullisen loppulausunnon esittämistä varten.
6 §
Pääkäsittelyä aloitettaessa tuomioistuimen on selvitettävä, voidaanko asia ottaa lopullisesti käsiteltäväksi.
Pääkäsittelyä ei saa aloittaa ja se on peruutettava sekä pääkäsittelylle on määrättävä uusi käsittelypäivä, jos:
asianosainen, jonka on oltava paikalla henkilökohtaisesti, on jäänyt pois;
joku muu, jonka henkilökohtainen läsnäolo on tarpeellinen, on jäänyt pois; tai
asian ottamiselle lopullisesti käsiteltäväksi on jokin muu este.
7 §
Pääkäsittely saadaan 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta esteestä huolimatta aloittaa, jos on aihetta olettaa, ettei asian käsittelyä esteestä huolimatta tarvitse lykätä.
Vaikka käsittelyä joudutaan 10 §:n nojalla lykkäämään, pääkäsittely saadaan esteestä huolimatta aloittaa, jos voidaan olettaa, ettei asiassa 11 §:ssä mainitusta syystä tarvitse toimittaa uutta pääkäsittelyä, ja jos lykkäämisestä ei aiheudu haittaa asian käsittelylle.
8 §
Kun kuultava on tullut saapuville, tuomioistuin saa pääkäsittelyn peruuttamisesta huolimatta ottaa vastaan suullista todistelua, jos voidaan olettaa, että
todistelua ei tarvitse tai voida esittää uudelleen pääkäsittelyssä, tai
kuultavan saapumisesta pääkäsittelyyn aiheutuu todistelun merkitykseen verrattuna kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa.
Otettaessa vastaan todistelua 1 momentin nojalla, asiaa saadaan käsitellä myös muilta osin, jos se todistelun vastaanottamiseksi on erityisen tärkeää.
9 §
Asianosainen ei saa asiassa, jossa sovinto on sallittu, pääkäsittelyssä vedota sellaiseen seikkaan tai todisteeseen, johon hän ei ole vedonnut valmistelussa, ellei asianosainen saata todennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä.
10 §
Jos pääkäsittely on aloitettu, se saadaan lykätä ainoastaan, jos:
se on aloitettu 7 §:n nojalla;
tuomioistuimen tietoon on tullut uusi tärkeä todiste, joka voidaan ottaa vastaan vasta myöhemmin; tai
se ennalta arvaamattoman seikan johdosta tai muusta tärkeästä syystä on välttämätöntä.
Kun pääkäsittely lykätään, on samalla määrättävä, milloin asian käsittelyä jatketaan, sekä ilmoitettava asianosaiselle, mikä seuraamus 12 luvun mukaan voi aiheutua siitä, että asianosainen ei saavu käsittelyyn.
11 §
Asiassa on toimitettava uusi pääkäsittely, jos pääkäsittely on yhden tai useamman kerran ollut lykättynä yhteensä yli 14 päivää.
Vaikka pääkäsittely olisi ollut lykättynä yli 14 päivää, asiassa ei kuitenkaan tarvitse toimittaa uutta pääkäsittelyä, jos sitä asian laadun perusteella pidetään erityisestä syystä tarpeettomana ja jos pääkäsittelyn yhtäjaksoisuuden voidaan käsittelyn lykkäämisestä ja keskeyttämisestä huolimatta katsoa toteutuvan. Uusi pääkäsittely on kuitenkin pidettävä aina, kun pääkäsittely on ollut lykättynä yhteensä yli 45 päivää.
12 §
Uudessa pääkäsittelyssä asia on käsiteltävä uudelleen. Aikaisemmin vastaanotettu todistelu on otettava vastaan uudelleen pääkäsittelyssä siltä osin kuin sillä on merkitystä asiassa eikä estettä sen vastaanottamiselle ole. Muussa tapauksessa todistelusta on otettava tarpeellinen selko aikaisemman pääkäsittelyn oikeudenkäyntiaineistosta.
13 §
Tuomioistuin voi määrätä, että asiaa tai sen osaa on uudelleen valmisteltava pääkäsittelyä varten, sekä antaa tarkempia määräyksiä valmistelusta.
14 §
Jos tuomioistuin pääkäsittelyn päättämisen jälkeen havaitsee välttämättömäksi, että asian käsittelyä on ennen asian ratkaisemista täydennettävä jonkin yksittäisen kysymyksen osalta, ja jos kysymys, jota käsittelyn täydentäminen koskee, on yksinkertainen tai vähäinen, tuomioistuin voi täydentää käsittelyä pyytämällä asianosaisilta kysymyksestä kirjallisen lausuman. Muussa tapauksessa käsittelyä voidaan täydentää siten, että pääkäsittelyä jatketaan tai asiassa toimitetaan uusi pääkäsittely.
Valmistelun yhteydessä pidettävä pääkäsittely
15 §
Jos asianosaiset suostuvat tai jos asia on selvä, pääkäsittely voidaan pitää välittömästi sen istunnon yhteydessä, jossa valmistelu on todettu päättyneeksi, tai, jollei tämä ole mahdollista, viimeistään 14 päivän kuluessa sanotun istunnon jälkeen.
Istunto voidaan pitää tuomioistuimen kansliapaikkakunnalla silloinkin, kun sen kanslia sijaitsee tuomiopiirin ulkopuolella.
16 §
Pääkäsittely saadaan pitää valmistelun yhteydessä vain, milloin valmistelua johtanut tuomari toimii tuomarina myös pääkäsittelyssä.
17 §
Valmistelun yhteydessä pidettävässä pääkäsittelyssä otetaan oikeudenkäyntiaineistona huomioon valmistelun oikeudenkäyntiaineisto esittämättä sitä uudelleen, jollei tuomioistuin toisin määrää.
18 §
Asiassa on toimitettava uusi pääkäsittely, jos valmistelun yhteydessä pidettävä pääkäsittely on yhden tai useamman kerran ollut lykättynä yhteensä yli 14 päivää.
Vaikka valmistelun yhteydessä pidettävä pääkäsittely olisi ollut lykättynä yli 14 päivää, asiassa ei kuitenkaan tarvitse toimittaa uutta pääkäsittelyä, jos sitä asian laadun perusteella pidetään erityisestä syystä tarpeettomana ja jos pääkäsittelyn yhtäjaksoisuuden voidaan käsittelyn lykkäämisestä ja keskeyttämisestä huolimatta katsoa toteutuvan. Uusi pääkäsittely on kuitenkin pidettävä aina, kun siitä istunnosta, jossa suullinen valmistelu on todettu päättyneeksi, on käsittelyn lykkäämisen vuoksi kulunut yli 45 päivää.
Tässä pykälässä tarkoitettuun pääkäsittelyyn ei sovelleta 15–17 §:n säännöksiä.
9 lukuOikeudenkäyntikirjelmä
1 §
Tuomioistuimelle toimitettavassa kirjelmässä ilmoitettavista tiedoista, kirjelmän liitteistä ja kirjelmän allekirjoittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 5 luvun 2 §:ssä on haastehakemuksen osalta säädetty.
2 §
Jos kirjelmä tai muu asiakirja on annettava tiedoksi jollekin, asianosaisen on liitettävä asiakirjaan tiedoksiantoa varten tarpeelliset jäljennökset.
Jos asianosainen ei toimita tuomioistuimelle 1 momentissa tarkoitettuja jäljennöksiä, tuomioistuin huolehtii asiakirjan jäljentämisestä asianosaisen kustannuksella. Korvaus kustannuksista, jollei asianosainen sitä suorita, peritään lääninhallituksen toimesta tuomioistuimen ilmoituksen perusteella verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) säädetyssä järjestyksessä.
3 §
Haastehakemus, vastaus, tuomioistuimen pyytämä kirjallinen lausuma ja muu asiakirja, jonka asianosainen tai joku muu haluaa esittää riita-asian käsittelyssä tai asiakirja, jonka hän toimittaa tuomioistuimelle tiedoksiantoa varten, saadaan toimittaa käräjäoikeudelle myös postitse tai lähetin välityksellä. Tällöin on soveltuvin osin noudatettava eräiden asiakirjain lähettämisestä tuomioistuimille annetun lain (248/65) säännöksiä.
10 lukuLaillisesta tuomioistuimesta
7 a §
Eri vastaajia vastaan nostettavat kanteet voidaan kaikki tutkia siinä tuomioistuimessa, jossa joku vastaajista on velvollinen vastaamaan, jos kanteet nostetaan samanaikaisesti ja ne johtuvat olennaisesti samasta perusteesta. Tämän luvun 11 §:ssä tarkoitetussa tuomioistuimessa ei voida kuitenkaan velvoittaa vastaamaan sitä, joka ei ole sanotussa pykälässä tarkoitetun sopimuksen sitoma.
Jäljempänä 18 luvun 3 §:ssä tarkoitettu vastakanne, samoin kuin kanne, jota tarkoitetaan mainitun luvun 4 ja 5 §:ssä, tutkitaan siinä tuomioistuimessa, jossa alkuperäinen kanne on vireillä. Tuomioistuin on toimivaltainen tutkimaan tässä momentissa tarkoitetun kanteen myös silloin, kun sitä mainitun luvun 7 §:n 2 momentissa ilmenevästä syystä ei käsitellä samassa oikeudenkäynnissä alkuperäisen kanteen kanssa.
13 §
Tuomioistuin, jossa kanne on pantu vireille, pysyy toimivaltaisena, vaikka toimivallan perustaneissa olosuhteissa tapahtuu muutoksia vireillepanon jälkeen.
14 a §
Jos saamista haetaan yksinomaan tai henkilökohtaisen velkomuksen ohella kiinteästä omaisuudesta, joka on saamisesta kiinnitetty tai muuten saamisen panttina, kanne tutkitaan siinä tuomioistuimessa, jonka alueella kiinteistö sijaitsee.
Kun saamista haetaan omaisuudesta, johon on vahvistettu yrityskiinnitys, kanne tutkitaan siinä tuomioistuimessa, jonka alueella kiinnitetyn omaisuuden omistajan on 1 §:n mukaan vastattava.
12 lukuAsianosaisista
7 §
Riita-asiassa asianosainen tai hänen laillinen edustajansa sekä rikosasiassa asianomistaja tai hänen laillinen edustajansa voidaan määrätä saapumaan tuomioistuimeen henkilökohtaisesti sakon uhalla, jos se katsotaan asian selvittämisen kannalta tarpeelliseksi. Riita-asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, vastaajaa on aina kehotettava saapumaan tuomioistuimeen sakon uhalla.
Asianosaiselle asetetun velvoitteen laiminlyönti riita-asiassa
9 §
Jos molemmat asianosaiset ovat poissa tuomioistuimen istunnosta, asia jätetään sillensä.
Asianosaisten tai jommankumman asianosaisen laiminlyönti noudattaa tuomioistuimen kehotusta antaa kirjallinen lausuma oikeudenkäyntiä koskevasta kysymyksestä tai poissaolo sellaisesta tuomioistuimen istunnosta, joka pidetään ainoastaan tällaisen kysymyksen käsittelyä varten, ei kuitenkaan estä oikeudenkäyntiä koskevan kysymyksen ratkaisemista.
10 §
Asiassa, jossa sovinto on sallittu, on asianosaisen vaatimuksesta, jollei tämän luvun 12 tai 13 §:stä muuta johdu, annettava yksipuolinen tuomio, jos vastapuoli
on jäänyt pois istunnosta tai
ei ole antanut häneltä pyydettyä kirjallista lausumaa, josta ilmenee hänen kantansa pyynnössä esitettyihin kysymyksiin.
Asianosaiselta, jolla 1 momentin nojalla on oikeus yksipuoliseen tuomioon, on tiedusteltava, vaatiiko hän yksipuolista tuomiota. Jos asianosainen ei vaadi yksipuolista tuomiota tai 11 §:n nojalla asian ratkaisemista tuomiolla, asia on jätettävä sillenä.
Yksipuolisen tuomion antamisesta silloin, kun vastaaja ei ole antanut häneltä pyydettyä kirjallista vastausta, säädetään 5 luvun 13 ja 14 §:ssä.
11 §
Sen jälkeen kun vastaaja on vastannut kanteeseen, asianosaisella, jolla 10 §:n 1 momentin nojalla on oikeus yksipuoliseen tuomioon, on oikeus yksipuolisen tuomion asemesta saada asia ratkaistuksi tuomiolla ja esittää sitä varten tarvittava selvitys.
12 §
Jos yksipuolinen tuomio on annettava kantajaa vastaan, kanne on hylättävä. Yksipuolista tuomiota ei saa antaa siltä osin kuin kanne on selvästi perusteltu tai jos vastaaja on myöntänyt kanteen. Kanne on näiltä osin tuomiolla hyväksyttävä.
13 §
Jos yksipuolinen tuomio on annettava vastaajaa vastaan, kanne on hyväksyttävä. Yksipuolista tuomiota ei saa antaa siltä osin kuin kantaja on luopunut kanteesta tai se on selvästi perusteeton. Kanne on näiltä osin hylättävä tuomiolla.
14 §
Sen asianosaisen asiana, jonka vaatimuksesta yksipuolinen tuomio on annettu, on huolehtia siitä, että vastapuoli saa tiedon yksipuolisesta tuomiosta.
Tuomioistuimen on kuitenkin huolehdittava yksipuolisen tuomion tiedoksiantamisesta, jos
saaminen on määrätty maksettavaksi sen vakuutena olevasta kiinteästä omaisuudesta tai
se, jota vastaan yksipuolinen tuomio on annettu, on siinä velvoitettu suorittamaan valtiolle korvausta maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain nojalla.
15 §
Asianosaisella, jota vastaan on annettu yksipuolinen tuomio, on oikeus hakea takaisinsaantia siinä tuomioistuimessa, joka on antanut yksipuolisen tuomion. Takaisinsaantia on haettava kirjallisesti 30 päivän kuluessa siitä lukien, kun takaisinsaannin hakija hänen läsnäollessaan toimitetussa ulosmittauksessa taikka muulla tavoin todisteellisesti on saanut tiedon yksipuolisesta tuomiosta.
Jos yksipuolinen tuomio on annettu siitä syystä, että asianosainen ei ole noudattanut kehotusta antaa kirjallinen vastaus tai saapua tuomioistuimeen, hakemuksessa on mainittava sellainen syy tuomion muuttamiselle, jolla olisi voinut olla merkitystä asiaa ratkaistaessa. Jos yksipuolinen tuomio on annettu sen vuoksi, että asianosainen ei ole antanut kirjallista lausumaa, jossa ilmenee hänen kantansa pyynnössä esitettyihin kysymyksiin, hänen kantansa on ilmettävä takaisinsaantia koskevasta hakemuksesta.
Jos hakija ei ole noudattanut, mitä 2 momentissa on säädetty, tuomioistuimen on kehotettava häntä korjaamaan puute määräajassa uhalla, että hakemus muuten jätetään tutkimatta. Hakijalle on samalla ilmoitettava, millä tavoin hakemus on puutteellinen.
16 §
Asianosainen, jota vastaan on annettu yksipuolinen tuomio, ei saa valittaa siitä hovioikeuteen. Yksipuolisessa tuomiossa on tästä ilmoitettava ja samalla annettava ohjeet, minkä ajan kuluessa ja missä tuomioistuimessa takaisinsaantia on haettava.
Jos takaisinsaantia haetaan asiassa, jossa se, jonka hyväksi yksipuolinen tuomio on annettu, on valittanut, alioikeuden on heti ilmoitettava siitä hovioikeudelle tai, jos asia on saatettu korkeimman oikeuden tutkittavaksi, korkeimmalle oikeudelle. Asia on palautettava alioikeuteen takaisinsaantiasian yhteydessä käsiteltäväksi.
17 §
Jos takaisinsaantia koskeva hakemus otetaan tutkittavaksi, asiassa ei voida ottaa huomioon sellaista, mitä 5 luvun 22 §:n ja 6 luvun 9 §:n nojalla ei olisi voitu ottaa huomioon siinä käsittelytilaisuudessa, missä yksipuolinen tuomio annettiin.
Asianosaisella, jota vastaan asiassa on annettu toistamiseen yksipuolinen tuomio, ei enää ole oikeutta takaisinsaantiin.
18 §
Jos asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, kantaja on jäänyt saapumatta tuomioistuimeen, asia on jätettävä sillensä.
19 §
Jos asianosainen tai hänen laillinen edustajansa ei noudata hänelle annettua kehotusta sakon uhalla saapua tuomioistuimeen henkilökohtaisesti, tuomioistuimen on, jos se edelleen pitää asianomaisen henkilökohtaista läsnäoloa välttämättömänä, asetettava korkeampi uhkasakko tai määrättävä hänet tai hänen laillisen edustajansa tuotavaksi samaan tai myöhempään istuntoon.
Jos vastaaja asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, jää saapumatta tuomioistuimeen, johon häntä on sakon uhalla kehotettu saapumaan, tuomioistuin saa asettaa hänelle korkeamman uhkasakon tai määrätä hänet tuotavaksi samaan tai myöhempään istuntoon silloinkin, kun häntä ei ole kehotettu saapumaan henkilökohtaisesti.
20 §
Jos suulliseen valmisteluun sakon uhalla saapumaan kehotettu tai tuotavaksi määrätty asianosainen tai hänen laillinen edustajansa jää pois tai häntä ei saada tuoduksi, saadaan istunto tämän estämättä pitää, jos se edistää asian valmistelua, jollei asiaa ole ratkaistava tai jätettävä 18 §:n nojalla sillensä.
21 §
Jos vastaaja jää pois pääkäsittelystä taikka pääkäsittelyyn tuotavaksi määrättyä vastaajaa ei saada tuoduksi, asia, jossa sovinto ei ole sallittu, saadaan ratkaista, jos kantaja vaatii asian ratkaisemista ja asia saadaan riittävästi selvitetyksi vastaajan poissaolosta huolimatta. Jollei kantaja vaadi asian ratkaisemista, asia on jätettävä sillensä.
22 §
Jos asia on kantajan poissaolon tai muun laiminlyönnin vuoksi jätetty sillensä, mutta hänellä on ollut laillinen este, jota hän ei ole voinut ajoissa ilmoittaa, kantajalla on oikeus saattaa asia saman hakemuksen nojalla käsiteltäväksi ilmoittamalla siitä tuomioistuimelle 30 päivän kuluessa asian sillensä jättämisestä. Jollei kantaja näytä toteen laillista estettä, asiaa ei oteta tutkittavaksi.
23 §
Mitä edellä tässä luvussa on säädetty poissaolosta istunnosta, sovelletaan myös silloin kun asianosainen luvatta poistuu kesken käsittelyn.
Asianosaisen poissaolo rikosasiassa
24 §
Milloin virallinen syyttäjä on poissa rikosasian ensikäsittelystä, kun syyttäjän virkansa puolesta on oltava saapuvilla tai hänen läsnäolonsa muutoin on tarpeen, eikä syyttäjälle saada sijaista samaan oikeudenkäyntitilaisuuteen tuomioistuimen toimintaa haittaamatta, asia lykätään.
25 §
Jos asianomistaja jää pois vireille panemansa rikosasian ensikäsittelystä, asia jätetään sillensä.
26 §
Jos vastaajaksi haastettu on poissa rikosasian ensikäsittelystä eikä asiaa jätetä sillensä, on hänet tuomittava poissaolosta sakkoon.
Vastaaja voidaan määrätä tuotavaksi jo samaan oikeudenkäyntitilaisuuteen. Jos hänet saadaan tuoduksi, poissaolosta ei tuomita sakkoa. Jollei vastaajaa saada tuoduksi, asia lykätään.
27 §
Jos asianomistaja tai vastaaja on poissa rikosasian jatkokäsittelystä, noudatetaan tuomioistuimen lykkäyspäätöksessä antamia määräyksiä. Jos virallinen syyttäjä on poissa, noudatetaan vastaavasti, mitä 24 §:ssä on säädetty.
Milloin asianomistaja tai hänen laillinen edustajansa, jotka on määrätty saapumaan henkilökohtaisesti asian jatkokäsittelyyn, tahi vastaaja, joka on määrätty saapumaan sakon uhalla, jää ilman laillista estettä saapumatta, tuomioistuin voi määrätä hänet tuotavaksi jo samaan oikeudenkäyntitilaisuuteen.
Täydentäviä säännöksiä
28 §
Laillinen este on sillä, joka sairauden tai yleisen liikenteen keskeytymisen vuoksi on estynyt noudattamasta kehotusta saapua tuomioistuimeen tai antaa kirjallinen vastaus taikka lausuma taikka suorittamasta hänelle oikeuden käynnissä kuuluvaa muuta tehtävää. Jos ilmoitetaan tai muutoin tiedetään muu este, tuomioistuimen asiana on tutkia, voidaanko este hyväksyä lailliseksi.
Jos asianosaisen oikeudenkäyntiasiamiehellä on laillinen este eikä toista asiamiestä ole voitu ajoissa hänen sijaansa saada, katsotaan asianosaisen kehotuksen noudattamatta jättämisen johtuneen laillisesta esteestä.
29 §
Asianosainen, joka huolimatta siitä, että hänet on määrätty saapumaan henkilökohtaisesti tuomioistuimeen, käyttää asiamiestä sijastaan, vaikka hänellä ei ole laillista estettä, katsotaan poisjääneeksi.
30 §
Jos asianosaisen poissaolon rikosasiassa tai kehotuksen noudattamatta jättämisen riitaasiassa esitetään tai tiedetään aiheutuneen laillisesta esteestä tai jos on aihetta otaksua hänellä olevan sellaisen esteen, tuomioistuimen on lykättävä rikosasia ja riita-asiassa varattava asianosaiselle uusi tilaisuus kehotuksen noudattamiseen. Asianosaista ei tällöin saa tuomita poissaolosta laissa säädettyyn tai hänelle sen varalta taikka riita-asiassa kehotuksen noudattamatta jättämisen varalta asetettuun seuraamukseen, ellei ennen pääasian ratkaisemista käy selville, ettei asianosaisella ollutkaan laillista estettä.
31 §
Milloin asianosainen tai hänen laillinen edustajansa, joka asetetusta uhkasakosta huolimatta on jäänyt saapumatta henkilökohtaisesti tuomioistuimeen, saadaan tuoduksi samaan oikeudenkäyntitilaisuuteen, häntä ei tuomita uhkasakkoon poissaolosta. Uhkasakkoa ei myöskään tuomita, jos kysymys asianosaisen tai hänen laillisen edustajansa henkilökohtaisesta kuulemisesta raukeaa.
Jos vastaajaa riita-asiassa on kehotettu saapumaan tuomioistuimeen sakon uhalla, on vastaavasti sovellettava, mitä 1 momentissa on säädetty, milloin vastaaja 19 §:n 2 momentin nojalla tuodaan samaan oikeudenkäyntitilaisuuteen tai milloin hänen kuulemisensa asiassa raukeaa.
32 §
Kustannukset tuomioistuimeen tuomisesta maksetaan valtion varoista. Päättäessään asian tuomioistuimen on velvoitettava tuotu korvaamaan valtiolle mainitut kustannukset. Jos korvausvelvollisuus katsotaan kohtuuttomaksi, korvausta voidaan alentaa tai määrätä, että kustannukset jäävät valtion vahingoksi. Kustannusten ja korvausten määräämisestä, suorittamisesta ja tilittämisestä sekä muutoksenhausta niitä koskevaan päätökseen on voimassa, mitä todistajille valtion varoista maksettavista korvauksista on säädetty.
33 §
Tuomioistuimeen tuotavaksi määrätty saadaan ottaa säilöön aikaisintaan edellisenä päivänä ennen kuljetuksen aloittamista. Vapaudenmenetys kuljetusaikoineen ei saa kestää kolmea päivää kauemmin.
34 §
Vastavuoroisuuden perusteella säädetään asetuksella, milloin pakkokeinoja ei käytetä rikosasian vastaajaa vastaan, jolle haaste tai kehotus saapua Suomen tuomioistuimeen on annettava tiedoksi toisessa maassa.
35 §
Valitus päätöksestä, jolla asianosainen on tuomittu poissaolon vuoksi sakkoon tai uhkasakkoon ennen pääasian ratkaisemista, on tehtävä erikseen. Jos sakko tuomitaan pääasian ratkaisun yhteydessä tai asianosainen jätetään sakkoon tuomitsematta, saa siihen tyytymätön hakea muutosta siinä ajassa ja samassa järjestyksessä kuin pääasian ratkaisuun haetaan muutosta.
36 §
Kun asia asianosaisen poissaolon vuoksi jätetään sillensä, voidaan pois jäänyt asianosainen saapuville tulleen vastapuolen vaatimuksesta velvoittaa korvaamaan tämän oikeudenkäyntikulut.
37 §
Milloin muualla laissa on asianosaisen poissaoloa koskeva erityinen säännös, on sitä noudatettava.
14 lukuAsian käsittelystä oikeudessa
1 §
Jos asianosaisen esitys riita-asiassa havaitaan epäselväksi tai epätäydelliseksi, tuomioistuimen on tehtävä hänelle riitakysymysten selvittämistä varten tarpeelliset kysymykset.
2 §
Kannetta riita-asiassa ei saa oikeudenkäynnin aikana muuttaa. Kantajalla on kuitenkin oikeus
vaatia muuta kuin kanteessa tarkoitettua suoritusta, milloin vaatimus perustuu oikeudenkäynnin aikana tapahtuneeseen olosuhteiden muutokseen tai vasta silloin kantajan tietoon tulleeseen seikkaan;
vaatia vahvistettavaksi sellainen oikeussuhde, joka asianosaisten välisessä oikeudenkäynnissä on riitainen ja jonka selvittämistä asian muun osan ratkaiseminen edellyttää, sekä
vaatia korkoa tai tehdä muu sivuvaatimus taikka uusikin vaatimus, mikäli se johtuu olennaisesti samasta perusteesta.
Jos 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitettu vaatimus tehdään vasta pääkäsittelyssä, vaatimus on jätettävä tutkimatta, jos sen tutkiminen viivyttää asian käsittelyä. Sellaista vaatimusta ei voida tehdä ylemmässä tuomioistuimessa.
Kanteen muuttamiseksi ei ole katsottava sitä, että kanteen tueksi esitetään uusia seikkoja, ellei asia sen johdosta muutu toiseksi.
Jos vastaaja riita-asiassa ei ole antanut kirjallista vastausta tai lausumaa taikka on jäänyt tuomioistuimeen saapumatta ja kantaja haluaa asian ratkaistavaksi, tuomiossa annetaan ratkaisu ainoastaan haastehakemuksessa esitettyihin sekä niihin 1 momentissa tarkoitettuihin vaatimuksiin, joista vastaaja on oikeudenkäynnin aikana saanut tiedon. Kanteen muuttamisena pidetään tällöin myös edellä 3 momentissa mainittujen seikkojen esittämistä vastaajan saamatta niistä tietoa.
5 §
Jos kantaja peruuttaa kanteensa sen jälkeen, kun vastaaja on vastannut, on asia, jossa sovinto on sallittu, vastaajan vaatimuksesta kuitenkin ratkaistava.
15 lukuOikeudenkäyntiasiamiehestä
4 §
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja. Asianajajan tai yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos tuomioistuin niin määrää.
16 lukuOikeudenkäyntiväitteistä ja lykkäyksestä
1 §
Oikeudenkäyntiväite on tehtävä silloin, kun vastaaja ensimmäisen kerran käyttää asiassa puhevaltaa, ja kaikki väitteet, mikäli mahdollista, yhdellä kertaa.
4 §
Milloin asianosainen pyytää rikosasian lykkäämistä esittääkseen lisänäyttöä tai muusta syystä, asian käsittely on lykättävä, jos tuomioistuin katsoo siihen olevan syytä, ja samalla määrättävä asian uusi käsittelyaika. Omasta aloitteestaan tuomioistuin ei saa lykätä rikosasiaa, elleivät erityiset syyt sitä vaadi. Jos rikosasian vastaaja on vangittuna, matkustuskiellossa tai virantoimituksesta pidätettynä, asiaa ei saa lykätä kahta viikkoa pitemmäksi ajaksi, ellei se ole tarpeen vastaajan mielentilan tutkimista varten.
5 §
Jos asian ratkaisemisen kannalta on tärkeätä, että toisessa oikeudenkäynnissä tai muussa menettelyssä käsiteltävänä oleva kysymys ratkaistaan ensin, tai jos asian käsittelylle on muu pitkäaikainen este, tuomioistuin voi määrätä, että asian käsittelyä jatketaan vasta esteen poistuttua.
7 §
Jos asianomistaja rikosasiassa taikka hänen laillinen edustajansa on sakon uhalla velvoitettu henkilökohtaisesti saapumaan asian jatkokäsittelyyn, mutta hän jää ilman laillista estettä saapumatta, tuomioistuimella on valta, milloin syytä on, määrätä hänet tuotavaksi myöhempään oikeudenkäyntitilaisuuteen.
17 lukuTodistelusta
8 §
Asianosaisten on hankittava asiassa tarpeelliset todisteet. Tuomioistuin saa myös, milloin tarpeelliseksi harkitaan, omasta aloitteestaan päättää hankittavaksi todisteita. Se ei kuitenkaan saa vastoin asianosaisten yhteistä tahtoa omasta aloitteestaan määrätä uutta todistajaa kuulusteltavaksi tai asiakirjaa esitettäväksi, jos asiassa on sovinto sallittu tai jos asianomistaja vaatii rangaistusta asianomistajarikoksesta, mistä ei ole säädetty muuta tai kovempaa rangaistusta kuin sakkoa tai enintään neljä vuotta vankeutta.
8 a §
Riita-asiassa todisteet on otettava vastaan pääkäsittelyssä, jollei niitä 6 luvun 8, 12 tai 17 §:n taikka tämän luvun 15, 41, 48 a, 51, 56 a, 61 tai 65 §:n nojalla oteta vastaan pääkäsittelyn ulkopuolella.
Jos todiste otetaan vastaan pääkäsittelyn ulkopuolella tai jos pääkäsittelyä ei pidetä, todiste voidaan ottaa vastaan myös toisessa alioikeudessa.
8 b §
Tuomioistuimen on kutsuttava asianosaiset pääkäsittelyn ulkopuolella pidettävään todisteiden vastaanottamista varten toimitettavaan käsittelyyn. Kutsussa on mainittava, että käsittely voidaan toimittaa asianosaisen poissaolosta huolimatta.
8 c §
Jos tuomioistuin päättää, että todiste on otettava vastaan toisessa tuomioistuimessa, tuomioistuimen on tehtävä tälle todisteen vastaanottamista koskeva esitys ja samalla lyhyesti selostettava asia ja se, mitä todisteella halutaan näyttää toteen. Tuomioistuimen on samalla toimitettava todisteen vastaanottavalle tuomioistuimelle asian käsittelystä kertyneet asiakirjat, jos se käy haitatta päinsä.
8 d §
Tuomioistuin, joka toisen tuomioistuimen esityksestä ottaa vastaan todisteen, määrää, milloin todisteen vastaanottaminen tapahtuu.
Todisteen vastaanottaneen tuomioistuimen on toimitettava todisteen vastaanottamisesta kertynyt oikeudenkäyntiaineisto sille tuomioistuimelle, jossa pääasiaa koskeva oikeudenkäynti on vireillä.
8 e §
Pääkäsittelyn ulkopuolella vastaanotettu todiste riita-asiassa on otettava vastaan uudelleen pääkäsittelyssä, jollei sen vastaanottamiselle ole estettä ja jollei 7 §:stä muuta johdu.
Jos todistetta ei oteta vastaan uudelleen pääkäsittelyssä, tuomioistuimen on tehtävä siitä selko todisteen vastaanottamisessa kertyneestä oikeudenkäyntiaineistosta.
Tuomioistuin voi määrätä, että kirjallinen todiste otetaan vastaan pääkäsittelyssä sitä lukematta vain, jos sen sisältö on tuomioistuimen jäsenten tiedossa, asianosaiset siihen suostuvat ja sitä muutoinkin voidaan pitää sopivana.
9 §
Silloin kun todiste on riita-asiassa otettu vastaan asianosaisen poissaollessa, todiste on asianosaisen saapuvilla ollessa otettava vastaan uudelleen, jollei sen vastaanottamiselle ole estettä ja jollei 7 §:stä muuta johdu. Jos todistetta ei oteta vastaan uudelleen, tuomioistuimen on tehtävä siitä selko asiassa kertyneestä oikeudenkäyntiaineistosta.
Rikosasiassa todiste voidaan ottaa vastaan vastaajan esteettömästä poissaolosta huolimatta ainoastaan, jos tuomioistuin harkitsee sen soveliaaksi. Jos asia on lykätty toiseen istuntoon, asianosaisen poissaollessa esitetty todiste on hänelle tiedotettava tässä istunnossa, mikäli hän on siinä läsnä. Tuomioistuimen harkitessa sen tarpeelliseksi on todistaja tai asiantuntija asianosaisen läsnä ollessa uudelleen kuulusteltava.
10 §
Jonkun halutessa vastaisen varalta esittää todisteita asiasta, josta oikeudenkäynti ei vielä ole vireillä, on hänen pyydettävä siihen lupa alioikeudelta. Jos hänen oikeutensa saattaa olla todisteen vastaanottamisen varassa ja vaara on tarjona, että todiste häviää tai että vaikeuksia on sen myöhemmin esittämisessä, eikä todisteen esittämisellä tarkoiteta hankkia selvitystä rikoksesta, hänen on sallittava se esittää. Jos toisen henkilön oikeus on todistelun varassa, voidaan tämä, milloin syytä on, kutsua silloin olemaan saapuvilla. Hänen kulunsa korvaa hakija.
11 §
Kiistäessään 5 luvun 14 §:ssä tarkoitetun kantajan juoksevaan velkakirjaan, vekseliin tai shekkiin perustuvan vaatimuksen vastaaja saa toimittaa tuomioistuimelle vastauksensa yhteydessä kiistämisensä todennäköisten syiden tueksi 1 momentissa tarkoitetun yksityisluontoisen kirjallisen kertomuksen.
11 a §
Todisteen vastaanottamisesta ulkomailla on säädetty erikseen.
Kirjallinen todiste
11 b §
Todisteena esitettävä asiakirja on annettava tuomioistuimelle alkuperäisenä, jollei tuomioistuin pidä riittävänä, että se esitetään jäljennöksenä.
Jos asiakirja sisältää sellaisen tiedon, jota asianosainen 12 §:n perusteella ei ole velvollinen esittämään tai hän ei saa esittää, taikka jos se muutoin sisältää tiedon, jota ei saa paljastaa, annetaan asiakirjasta sellainen ote, johon sanottua tietoa ei sisälly.
15 §
Tuomioistuin voi riita-asiassa päättää, että asiakirja otetaan vastaan pääkäsittelyn ulkopuolella, jos sitä ei voida esittää pääkäsittelyssä tai sen esittäminen pääkäsittelyssä todisteen merkitykseen verrattuna aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa. Jos asian selvittämiseksi on erityisen tärkeää, asiaa saadaan tällöin käsitellä myös muilta osin.
Kun oikeus on velvoittanut jonkun tuomaan oikeuteen asiakirjan, esittäköön hän sen alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä, mutta olkoon kuitenkin velvollinen näyttämään alkuperäisen asiakirjan, milloin oikeus katsoo sen tarpeelliseksi. Jos alkuperäisenä esitettävän asiakirjan oikeuteen tuominen on erityisen hankalaa, saa asiakirjan esiintuoda siinä alioikeudessa, missä se soveliaimmin käy päinsä.
Oikeus saa myöskin, jos katsoo tarpeelliseksi, uhkasakolla velvoittaa sen, jonka on esiintuotava asiakirja, täyttämään velvollisuutensa tai määrätä, että se on ulosottomiehen toimesta oikeuteen tuotava.
36 §
Jos todistaja jää pois ilman laillista estettä tai poistuu luvatta, todistajaa on rangaistava sakolla. Tuomioistuin voi myös, jos syytä on, määrätä todistajan tuotavaksi heti tuomioistuimeen, jollei asian käsittelyä päätetä jatkaa myöhemmin. Jos asian käsittelyä päätetään jatkaa toisessa istunnossa, tuomioistuimen on velvoitettava todistaja päätöksellä, josta hänelle on ajoissa annettava tieto, sakon uhalla saapumaan tuomioistuimeen tai, jos aihetta on, määrätä hänet tuotavaksi. Tuotavaksi määrätty todistaja saadaan ottaa säilöön aikaisintaan edellisenä päivänä ennen kuljetuksen aloittamista. Todistajan vapaudenmenetys tässä momentissa tarkoitetusta syystä ei kuljetusaikoineen saa kestää kolmea päivää kauemmin.
40 §
Yksityisen asianosaisen on maksettava nimeämälleen todistajalle tuleva korvaus. Milloin tuomioistuin on riita-asiassa omasta aloitteestaan kutsunut todistajan, asianosaisten on yhteisvastuullisesti suoritettava hänelle korvaus.
Yksityisen asianosaisen nimeämällä todistajalle on oikeus saada ennakolta korvaus matka- ja toimeentulokustannuksistaan. Ennakko on sen suoritettava, jonka 2 momentin mukaan on maksettava todistajalle korvaus. Kutsumisen yhteydessä on annettava tieto oikeudesta ennakkoon. Ennakon riittävyyden harkitsee tuomioistuin.
41 §
Jos todistaja riita-asiassa ei sairauden tai muun syyn vuoksi voi saapua pääkäsittelyyn tai jos todistajan saapumisesta pääkäsittelyyn aiheutuu todisteen merkitykseen verrattuna kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa, tuomioistuin voi päättää, että todistajaa kuulustellaan pääkäsittelyn ulkopuolella. Jos todistajaa ei hänen sairautensa johdosta voida kuulla tuomioistuimessa, kuulustelu voidaan toimittaa hänen luonaan. Jos asian selvittämiseksi on erityisen tärkeää, asiaa saadaan tällöin käsitellä myös muilta osin.
48 a §
Ennen pääkäsittelyä voidaan asianosaista tai muuta henkilöä kuulla tai muuta selvitystä ottaa vastaan, jos se on tarpeen sellaisen seikan selvittämiseksi, josta asiantuntijaa kuullaan. Jos tällöin otetaan vastaan todistelua, noudatetaan soveltuvin osin niitä säännöksiä, jotka ovat voimassa todisteen vastaanottamisesta pääkäsittelyn ulkopuolella.
49 §
Asiantuntijan, jota kuullaan henkilökohtaisesti tuomioistuimessa, on valintansa mukaan joko vannottava asiantuntijan vala tai annettava vakuutus. Asiantuntija, joka ei kuulu mihinkään uskontokuntaan, antaa kuitenkin aina vakuutuksen.
Asiantuntija vannoo valan tai antaa vakuutuksen ennen kuin häntä kuullaan suullisesti tuomioistuimessa. Jos hän on antanut lausunnon jo kirjallisena etukäteen, valan tai vakuutuksen kaava on tällöin sovitettava sen mukaan. Julkisen viran, toimen tai tehtävän nojalla asiantuntijana toimivalta ei vaadita valaa tai vakuutusta.
50 §
Asiantuntijan tulee antaa tarkka selonteko siitä, mitä hän tutkimuksessaan on havainnut, sekä tähän nojautuva perusteltu lausunto hänelle esitetystä kysymyksestä. Lausunto on laadittava kirjallisesti, jollei tuomioistuin katso olevan syytä sallia, että se annetaan suullisesti. Milloin asiantuntijana käytetään muuta henkilöä kuin julkisen viran nojalla tai toimen nojalla sen haltijaa, tuomioistuimen on määrättävä aika, jonka kuluessa lausunto on annettava.
Asiantuntijaa, joka on antanut lausuntonsa kirjallisena, on kuultava tuomioistuimessa suullisesti, jos asianosainen sitä vaatii eikä hänen kuulemisensa ole ilmeisesti merkityksetöntä, taikka jos tuomioistuin pitää asiantuntijan kuulemista tarpeellisena. Jos asiantuntijoita on useampia, voidaan yksi tai useampi heistä kutsua kuultavaksi.
51 §
Mitä 31 ja 33 §:ssä, 34 §:n 2 momentissa ja 41 §:ssä on säädetty, on soveltuvin osin voimassa myös asiantuntijasta.
56 a §
Katselmus riita-asiassa voidaan toimittaa pääkäsittelyn ulkopuolella, jos sitä ei voida toimittaa pääkäsittelyssä tai jos sen toimittaminen pääkäsittelyssä katselmuksen merkitykseen verrattuna aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa. Jos asian selvittämiseksi on erityisen tärkeää, asiaa saadaan tällöin käsitellä myös muilta osin.
Asianosaisen kuulustelu
61 §
Asianosaista voidaan kuulustella todistelutarkoituksessa. Sellaisessa kuulustelussa noudatetaan soveltuvin osin, mitä todistajan kuulustelusta 33 §:n 1–4 momentissa ja 41 §:ssä on säädetty.
Asianosaista voidaan riita-asiassa 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa kuulustella myös totuusvakuutuksen nojalla sellaisista seikoista, joilla on erityistä merkitystä ratkaistaessa asiaa.
Niin ikään voidaan asianomistajaa kuulustella totuusvakuutuksen nojalla siitä, mitä ja minkä verran hän on rikoksen johdosta kärsinyt vahinkoa.
65 §
Asianosaista kuulusteltaessa totuusvakuutuksen nojalla on sen lisäksi, mitä 61 §:ssä on säädetty, noudatettava, mitä 23, 24, 26, 32 ja 34 §:ssä on todistajasta säädetty.
18 lukuSamassa oikeudenkäynnissa käsiteltävistä kanteista ja väliintulosta riita-asiassa
1 §
Kantajan samaa vastaajaa vastaan samanaikaisesti nostamat useat kanteet on käsiteltävä samassa oikeudenkäynnissä, jos ne johtuvat olennaisesti samasta perusteesta.
2 §
Kantajan useita vastaajia vastaan tai usean kantajan yhtä tai useampaa vastaajaa vastaan samanaikaisesti nostamat kanteet on käsiteltävä samassa oikeudenkäynnissä, jos ne johtuvat olennaisesti samasta perusteesta.
3 §
Jos vastaaja nostaa kantajaa vastaan kanteen, joka koskee samaa tai samaan yhteyteen kuuluvaa asiaa kuin alkuperäinen kanne taikka sellaista saatavaa, jota voidaan käyttää kuittaukseen ( vastakanne ), kanteet on käsiteltävä samassa oikeudenkäynnissä.
4 §
Jos joku, joka ei ole asianosaisena oikeudenkäynnissä, nostaa kanteen toista tai kumpaakin asianosaista vastaan siitä, mitä riita koskee, kanne on hänen vaatimuksestaan käsiteltävä samassa oikeudenkäynnissä alkuperäisen kanteen kanssa.
5 §
Jos asianosainen sen varalta, että hän häviää asian, haluaa esittää kolmatta vastaan takautumisvaatimuksen tai vahingonkorvausvaatimuksen tai siihen rinnastettavan muun vaatimuksen, hän saa nostaa tällaista vaatimusta koskevan kanteen käsiteltäväksi samassa oikeudenkäynnissä tuon asian kanssa.
Jos joku sen johdosta, minkä lopputuloksen asia voi saada asianosaisten välillä, haluaa nostaa 1 momentissa tarkoitettua vaatimusta koskevan kanteen toista tai molempia asianosaisia vastaan, hän saa nostaa kanteen käsiteltäväksi samassa oikeudenkäynnissä tuon asian kanssa.
6 §
Samojen tai eri asianosaisten väliset asiat voidaan myös muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa käsitellä samassa oikeudenkäynnissä, jos se edistää asioiden selvittämistä.
Tuomioistuin voi, milloin syytä on, erottaa 1 momentissa tarkoitetut asiat käsiteltäviksi erillisinä asioina.
7 §
Kanteiden käsitteleminen samassa oikeudenkäynnissä 1–6 §:ssä säädetyin tavoin edellyttää, että kanteet on nostettu samassa tuomioistuimessa, että tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään yhdistettävät kanteet ja että kanteet voidaan käsitellä samanlaisessa oikeudenkäyntimenettelyssä.
Jos 3–5 §:ssä tarkoitettu kanne nostetaan sen jälkeen, kun valmistelun on 5 luvun 28 §:n 1 momentin mukaisesti todettu päättyneen, tuomioistuin voi käsitellä kanteet erikseen, jos niiden samassa oikeudenkäynnissä käsitteleminen ei käy haitatta päinsä. Samalla tavoin voidaan menetellä myös silloin, kun asianosainen nostaa 3 §:ssä tai 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun kanteen sen jälkeen, kun hänelle 5 luvun 22 §:n mukaan asetettu määräaika on kulunut umpeen.
8 §
Jos joku, joka ei ole asianosaisena oikeudenkäynnissä, väittää, että asia koskee hänen oikeuttaan, ja esittää todennäköisiä syitä väitteensä tueksi, hän saa osallistua väliintulijana jommankumman asianosaisen puolella oikeudenkäyntiin.
9 §
Jos joku haluaa osallistua väliintulijana oikeudenkäyntiin, hänen on tehtävä sitä koskeva hakemus tuomioistuimelle. Asianosaisille on varattava tilaisuus tulla kuulluksi hakemuksen johdosta.
Asian käsittelyn aikana tehtyyn päätökseen, jolla väliintulovaatimus on hylätty, saa hakea erikseen muutosta.
10 §
Väliintulijalla on oikeus toimia oikeudenkäynnissä asianosaisen tavoin. Hän ei kuitenkaan saa muuttaa kannetta eikä ryhtyä muuhun toimeen, joka on ristiriidassa asianosaisen suorittaman toimen kanssa, eikä muutoin kuin asianosaisen ohella hakea muutosta tuomioon tai päätökseen.
Jos tuomio on voimassa väliintulijan hyväksi tai häntä vastaan samalla tavoin kuin jos se olisi annettu oikeudenkäynnissä, jossa hän itse olisi ollut asianosaisena, hänellä on kuitenkin asianosaisen asema oikeudenkäynnissä.
25 lukuMuutoksenhaku alioikeudesta hovioikeuteen
14 §
Valittaja ei saa hovi oikeudessa riita-asiassa vedota muihin seikkoihin tai todisteisiin kuin niihin, jotka on esitetty alioikeudessa, paitsi jos hän saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen alioikeudessa tai että hänellä muuten on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin. Vasta hovioikeudessa esitetty kuittausvaatimus voidaan jättää tutkimatta, jos sitä ei voida vaikeudetta tutkia.
Jos valittaja haluaa esittää valituksensa tueksi uusia todisteita, hänen on ilmoitettava ne ja lisäksi mainittava, mitkä seikat hän tahtoo näyttää niillä toteen ja mistä syystä todistetta ei ole aikaisemmin esitetty.
20 §
Vastauksen antajaan sovelletaan, mitä 14 §:n 2 ja 3 momentissa on säädetty.
26 lukuValitusasian käsittelystä hovioikeudessa
9 §
Asianosaiset saadaan kutsua suulliseen käsittelyyn uhalla, että poissaolo ei estä asian käsittelyä ja ratkaisemista. Asianosaiseen, johon 8 §:ssä tarkoitettu rangaistusvaatimus kohdistuu tai jonka henkilökohtaista kuulemista hovioikeus muuten pitää tarpeellisena, on kuitenkin sovellettava, mitä 12 ja 16 luvussa on säädetty asianosaisen velvoittamisesta saapumaan asian jatkokäsittelyyn. Kutsussa on asianosaiselle annettava tieto uhasta, jolla hänen on saavuttava suulliseen käsittelyyn.
12 §
Tässä luvussa tarkoitetut kehotukset, pyynnöt, kutsut ja ilmoitukset hovioikeus saa, jollei muuta tiedoksiantotapaa pidetä tarpeellisena, lähettää postitse asianosaisen viimeksi ilmoittamalla osoitteella. Vastaaja on kuitenkin kutsuttava 8 §:ssä tarkoitettuun suulliseen käsittelyyn siten kuin 11 luvun 20 §:n 2 momentissa on säädetty.
30 lukuMuutoksenhaku hovioikeudesta korkeimpaan oikeuteen
21 §
Asianosaiset saadaan kutsua suulliseen käsittelyyn uhalla, että poissaolo ei estä asian käsittelyä ja ratkaisemista. Asianosaiseen, jonka henkilökohtaista kuulemista korkein oikeus pitää tarpeellisena, on kuitenkin sovellettava, mitä 12 ja 16 luvussa on säädetty asianosaisen velvoittamisesta saapumaan asian jatkokäsittelyyn. Kutsussa on asianosaiselle annettava tieto uhasta, jolla hänen on saavuttava suulliseen käsittelyyn.
24 §
Kutsu suulliseen käsittelyyn toimitetaan vastaanottajalle siten kuin 11 luvussa säädetään.
Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.
Hallituksen esitys 15/90
Lakivaliok. miet. 16/90
Suuren valiok. miet. 335/90
Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1991
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOOikeusministeri Hannele Pokka