Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

353/1991

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki veronkantolain muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 11 päivänä elokuuta 1978 annetun veronkantolain ( 611/78 ) 6§:n 1 momentti, 7§, 10§:n 1 momentti ja 26 a§, sellaisena kuin niistä ovat 6§:n 1 momentti osittain muutettuna 14 päivänä kesäkuuta 1985 annetulla lailla (463/85), 7§ 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1340/90) ja 26 a§ 18 päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa (897/81), sekä

lisätään 8§:ään uusi 3 momentti sekä lakiin uusi 9 a ja 26 b§ seuraavasti:

Veronkuittauksessa tarkoitetaan:

1)

verolla 1§:n mukaisia veroja, maksuja ja muita suorituksia sekä arpajaisveroa, suhdannetalletuslain (53/77) mukaista suhdannetalletusta ja investointiverolain (54/77) mukaista investointiveroa sekä sellaista ulkomaan veroa, joka vieraan valtion kanssa virka-avusta veroasioissa tehdyn sopimuksen ( virka-apusopimus ) nojalla voidaan periä Suomessa;

2)

veronpalautuksella takaisin maksettavaa edellä tarkoitettua veroa sille suoritettavine korkoineen sekä vieraasta valtiosta Suomeen siirrettyä veroa tai veron ennakkoa, jota ei ole käytetty verovelvollisen verojen lyhennykseksi;

3)

verojäämällä maksuunpantua määräaikana maksamatta jätettyä edellä tarkoitettua veroa.


Veronpalautusta ei kuitata vanhentuneen veron suoritukseksi. Veronkuittausta ei myöskään toimiteta palautettaessa myöhästyneenä suoritettua ennakon täydennysmaksua tai jos veronpalautus aiheutuu verosta vapauttamisesta tai siitä, että vero on suoritettu erehdyksessä, taikka jos palautettavat varat on suoritettu jako-osuutena verovelvollisen konkurssipesästä. Veronpalautusta tai sen osaa, joka siirretään vieraalle valtiolle, ei kuitata.


Virka-apusopimuksen nojalla Suomessa perittävänä olevat ulkomaan verot kuitataan viimeisenä muiden verojen jälkeen.

9 a§

Jos Suomeen on vieraasta valtiosta siirretty sellaista veroa tai veron ennakkoa, jota ei ole käytetty verovelvollisen verotuslain mukaisten verojen vähennykseksi vastaavasta tulosta toimitetussa verotuksessa, kuitataan siirretyt varat tässä verotuksessa kannossa maksettavaksi jääneen määrän suoritukseksi.

Tässä pykälässä tarkoitetut kuittaukset toimitetaan ennen muita veronkuittauksia.

10§

Veronkuittauspäivä on sen kuukauden viimeinen päivä, jona veronkantoviranomainen saa tiedon palautuksesta. Kun verojäämän suoritukseksi kuitataan palautettavaa ennakkoa, on veronkuittauspäivä verotusvuoden lokakuun viimeinen päivä. Kun veronkuittaus toimitetaan 9 a§:n mukaisesti, veronkuittauspäivä on verovuotta seuraavan vuoden viimeinen päivä. Jos 9 a§:n mukainen kuittaus toimitetaan verotuslain 82 tai 83§:ssä tarkoitettujen veronoikaisuin tai jälkiverotuksin maksuunpantujen verojen suoritukseksi, veronkuittauspäivä on kuitenkin sitä kuukautta seuraavan kuukauden viimeinen päivä, jonka aikana veron maksuunpano on toimitettu.


26 a§

Verohallitus tai sen määräämänä lääninverovirasto voi siirtää ennakoina tai muutoin kertyneitä verovaroja vieraalle valtiolle. Varojen siirtäminen tapahtuu sellaisen kansainvälisen sopimuksen määräysten mukaan, jonka tarkoituksena on välttää veron ennakon periminen useammassa kuin yhdessä sopimusvaltiossa tai säännellä verovarojen siirtäminen sopimusvaltioiden kesken. Jollei jäljempänä toisin säädetä, varojen siirtämisen edellytyksenä on, ettei siirrettäviä varoja ole kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn kansainvälisen sopimuksen nojalla käytetty Suomessa toimitetussa verotuksessa verovelvollisen verojen lyhennykseksi ja että ne voidaan käyttää verovelvollisen verojen lyhennykseksi toisessa sopimusvaltiossa.

Jos on ilmeistä, että 1 momentissa tarkoitetuissa sopimuksissa määrätyt edellytykset ovat olemassa, voidaan toisen sopimusvaltion siirrettäväksi pyytämät ennakonpidätysvarat, joiden kertymisestä on saatu riittävä selvitys, siirtää tämän toisen sopimusvaltion asianomaiselle viranomaiselle verotuslain 81§:ssä tarkoitettua verotuksen päättymistä odottamatta.

Verotuslain 108§:n 3 momentissa tarkoitettu ennakonpalautus ja 114 a§:ssä tarkoitettu määrä on siirrettävä toisen sopimusvaltion asianomaiselle viranomaiselle, jos 1 momentissa säädetyt edellytykset ovat olemassa ja siirrettävät varat ovat veronkantoviranomaisen hallussa. Kun tulon verottamisesta Suomen ja vieraan valtion välillä kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehtyyn sopimukseen perustuvan keskinäisen sopimusmenettelyn johdosta luovutaan Suomessa, on kertyneet varat tai niistä siirrettäväksi pyydetty osa niin ikään siirrettävä toiselle sopimusvaltiolle.

Jos ennakkoperintälain tai verotuslain mukainen palautus ilmeisesti aiheutuu 1 momentissa tarkoitettujen sopimusten soveltamisesta, palautuksesta on ilmoitettava toisen sopimusvaltion asianomaiselle viranomaiselle ja sen maksattamista lykättävä siten kuin 1 momentissa ensimmäisenä mainitussa sopimuksessa on määrätty.

26 b§

Vieraasta valtiosta Suomeen siirretty vero tai veron ennakko, jota ei ole käytetty verovelvollisen verojen lyhennykseksi tai tässä laissa tarkoitettuun veronkuittaukseen, palautetaan verovelvolliselle.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991.

Hallituksen esitys 281/90

Valtiovarainvaliok. miet. 97/90

Suuren valiok. miet. 301/90

Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1991

Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOMinisteri Ulla Puolanne

Sivun alkuun