268/1991

Metsänparannustyölajit ovat:

Metsäojitukseen sisältyy myös metsäojituksen kunnostus. Ojitukseen voidaan liittää myös kulkuyhteyksien parantamiseksi tarvittavien piennartasanteiden ja rumpujen rakentaminen sekä ympäristönsuojelullisista tai muista syistä tarvittavien lietealtaiden, patojen, sammutusveden ottopaikkojen ja niihin verrattavien laitteiden tai rakennelmien tekeminen ja kunnostus.

Avustuksen suuruuden ja lainaehtojen määräämistä varten maa jaetaan vyöhykkeisiin siten, että avustuksen määrä on suurin metsätaloudellisilta olosuhteiltaan heikoimmilla alueilla. Avustuksen enimmäismäärä on 80 prosenttia muista kuin 10§:ssä tarkoitetuista hankkeen toteuttamiskustannuksista, jollei 14§:stä muuta johdu. Vyöhykkeistä ja niillä sovellettavista avustusprosenteista säädetään asetuksella.

Metsänuudistamista, kulotusta ja taimikonhoitoa varten myönnetty laina on maksettava takaisin toistaiseksi kuuden prosentin, pystypuiden karsintaa, metsätien tekemistä ja metsäojitusta varten myönnetty laina toistaiseksi kymmenen prosentin ja metsänlannoitusta varten myönnetty laina toistaiseksi kahdeksantoista prosentin vuotuismaksuin, jollei lainaa ole vuotuismaksulle asetuksella säädetyn vähimmäismäärän perusteella perittävä takaisin edellä mainittua suuremmin vuotuismaksuin.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa tilitystä vastaan metsänparannusvarat metsälautakunnan käytettäväksi sekä päättää metsänparannusvarojen käyttämisestä 6§:ssä mainittuihin tarkoituksiin lukuun ottamatta 3 momentin mukaan metsälautakunnan ratkaistaviksi kuuluvia asioita.

Metsälautakunta ratkaisee sen käyttöön asetettujen määrärahojen puitteissa hakemukset, jotka tarkoittavat metsänparannusvarojen myöntämistä metsänparannussuunnitelmien laatimiseen ja toteuttamiseen.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa metsänparannustoimintaa koskevat määräykset ja ohjeet sekä valvoo metsänparannustoimintaa ja metsänparannusvarojen käyttöä.

Metsäkeskus ohjaa metsälautakuntia 1 momentissa tarkoitettujen määräysten ja ohjeiden puitteissa, suorittaa maa- ja metsätalousministeriön antamia valvontaan liittyviä tehtäviä sekä huolehtii metsänparannustöiden työmenetelmien kehittämisestä ja koulutustoiminnasta.

Metsänparannushankkeita varten laaditaan metsälautakunnan toimesta tai valvonnassa, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, metsänparannussuunnitelma, jos se on tämän lain mukaisen rahoituksen myöntämisen tai hankkeen toteuttamisen vuoksi tarpeellista. Asetuksella voidaan säätää, että maa- ja metsätalousministeriö saa antaa määräyksiä metsänparannussuunnitelman tarpeellisuudesta.

Jos metsäojitus tai metsätien tekeminen toteutetaan yhteisenä hankkeena, osakkaiden on valittava yksi tai useampi toimitsija edustamaan osakkaita hanketta koskevissa asioissa.

Maanomistajan, joka on tyytymätön hankkeen toteuttamistyöhön, tulee, jos hankkeen johdosta pidetään luovutuskokous, esittää huomautuksensa tai vaatimuksensa tässä kokouksessa. Jos luovutuskokousta ei pidetä, maanomistajan tulee esittää huomautuksensa tai vaatimuksensa metsälautakunnalle vuoden kuluessa loppuselvityksen tiedoksisaannista. Jos maanomistaja kuitenkin voi osoittaa, että kyseessä on sellainen virhe, jota hän ei ole voinut hanketta luovutettaessa havaita, voi maanomistaja tehdä huomautuksensa tai vaatimuksensa metsälautakunnalle kolmen vuoden kuluessa luovutuskokouksesta tai loppuselvityksen tiedoksisaannista.

Metsälautakunnan tulee huomautuksen tai vaatimuksen saatuaan selvittää, onko hanketta jatkettava tai korjattava, sekä päättää metsänparannusvarojen myöntämisestä hankkeen jatkamiseen. Milloin kysymys on 8§:n 1 momentissa tarkoitetusta työssä havaitun virheen korjaamisesta, tulee metsälautakunnan lähettää metsänparannusvarojen myöntämistä tarkoittava esitys maa- ja metsätalousministeriön ratkaistavaksi.

Tiekunnalta tai yhteismetsän osakaskunnalta ei vaadita 1 momentissa tarkoitettua tai muutakaan vakuutta. Yhteisaluelaissa (758/89) tarkoitetun alueen osalle tulevan valtion saamisen ja sen koron vakuudeksi on asetettava metsälautakunnan hyväksymä vakuus.

Kun yhteismetsälain (485/69) 5§:ssä tarkoitettu lupa yhteismetsän jakamiseen tai myymiseen on myönnetty, voi maa- ja metsätalousministeriö määrätä yhteismetsän osakaskunnalta olevan valtion saamisen korkoineen erääntyväksi maksettavaksi heti.

Jos metsänparannussuunnitelman laatiminen on keskeytetty sen johdosta, ettei suunnitelmaa pyytänyt halua sitä jatkettavan, tai jos tehty suunnitelma on maanomistajasta riippuvasta syystä osaksi tai kokonaan jäänyt toteuttamatta siinä asetetussa määräajassa eikä toteuttamatta jättämiseen ole esitetty pätevää syytä, voi maa- ja metsätalousministeriö määrätä, että suunnitelman laatimisesta aiheutuneet kustannukset on osaksi tai kokonaan suoritettava takaisin.

Metsänuudistamisesta, metsäojituksesta tai metsätien tekemisestä hyötyä saanut maanomistaja on velvollinen huolehtimaan toimenpiteen kohteena olleen alueen tai metsätien hoidosta ja kunnossapidosta kaksikymmentä vuotta hankkeen luovutuksesta tai loppuselvityksen tiedoksisaannista lukien. Milloin kiinteistö siirtyy uudelle omistajalle, tälle siirtyy myös hoito- ja kunnossapitovelvollisuus. Metsälautakunnan tulee valvoa hoito- ja kunnossapitovelvollisuuden noudattamista.

Jos metsänuudistamis- tai metsäojitusalueen hoito taikka metsätien kunnossapito on laiminlyöty, tulee metsälautakunnan kehottaa hoito- ja kunnossapitovelvollista korjaamaan laiminlyönti määräajassa.

Milloin 1 momentissa tarkoitetun laiminlyönnin johdosta metsänparannustoimenpide on vaarassa menettää huomattavalta osalta merkityksensä eikä maanomistaja ole määräajassa noudattanut annettua kehotusta, maa- ja metsätalousministeriö voi päättää, että hankkeeseen myönnetyt metsänparannusvarat on osaksi tai kokonaan maksettava takaisin niin kuin ennakkorahoituksena saadun luoton takaisin maksamisesta säädetään ja että 36§:n mukainen hoito- ja kunnossapitovelvollisuus lakkaa.

Jos metsän uudistamisaluetta tai metsäojituksen hyötyaluetta on alettu käyttää siten, että alueen käyttö metsätaloudelliseen tarkoitukseen olennaisilta osin estyy, maa- ja metsätalousministeriön on asiasta tiedon saatuaan määrättävä metsänparannuslaina ja ennakkorahoituksena myönnetty luotto alueen osalta heti maksettavaksi takaisin. Jollei hankkeen toteuttamisesta ole kulunut kahtakymmentä vuotta, maa- ja metsätalousministeriö voi määrätä, että maanomistajan on maksettava valtiolle osaksi tai kokonaan alueen osalle myönnetty avustus lukuunottamatta 10§:n 2 momentin mukaista avustusta. Maa- ja metsätalousministeriön tehtyä tässä tarkoitetun päätöksen lakkaa alueen 36§:n mukainen hoito- ja kunnossapitovelvollisuus.

Jos metsänparannusvaroilla rahoitettu metsänuudistaminen, metsäojitus tai metsätie on olennaisilta osin menettänyt merkityksensä luonnontuhon, maanomistajasta riippumattomasta syystä aiheutuneen kulon tai muun syyn taikka vahingon välttämiseksi tarpeellisista toimista aiheutuneiden vahinkojen johdosta, eikä metsänparannustyön uusiminen 14§:n mukaisesti ole tarkoituksenmukaista, maa- ja metsätalousministeriö voi hakemuksesta päättää, että tuhon kohteeksi joutuneen alueen taikka metsätien hoito- ja kunnossapitovelvollisuus lakkaa ja että metsänparannuslainan enemmästä perimisestä luovutaan.

Metsälautakunnan 20§:n 3 momentin, 23§:n, 26§:n 2 momentin, 29§:n, 30§:n 1 momentin tai 32§:n nojalla antamaan päätökseen saadaan hakea valittamalla muutosta maa- ja metsätalousministeriöltä.

Mikäli maa- ja metsätalousministeriö tai metsälautakunta katsoo tarpeelliseksi taikka maanomistaja vaatii, on 23, 26 ja 37§:ssä tarkoitetuissa asioissa suoritettava katselmus. Katselmuksen suorittaa metsäkeskuksista ja metsälautakunnista annetun lain (265/91) 12§:ssä tarkoitettu katselmustoimikunta.

Jos omistusoikeus kiinteistöön on ennen luovutuskokousta tai loppuselvitystä siirtynyt yhteisölle tai säätiölle, jolle ei saada myöntää lainaa, on kiinteistön osalle tuleva laina tai kiinteistölle vahvistettujen tieyksiköiden mukaan kohdistuva osuus tiekunnalle myönnetystä lainasta maksettava takaisin valtiolle niin kuin ennakkorahoituksena saadun luoton takaisin maksamisesta säädetään. Milloin omistusoikeus siirtyy edellä tarkoitetulle yhteisölle tai säätiölle luovutuskokouksen tai loppuselvityksen jälkeen, metsälautakunnan on omistajanvaihdoksesta tiedon saatuaan ilmoitettava asiasta lääninhallitukselle lainan perimiseksi heti kokonaisuudessaan takaisin valtiolle.

Jos metsänparannusvarojen takaisinmaksamiseen velvollisen maksukyky on hänen ja hänen perheensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon ottaen erityisistä syistä, kuten elatusvelvollisuuden, työttömyyden tai sairauden johdosta olennaisesti alentunut, lääninhallitus voi myöntää lykkäystä valtion saamisen takaisin maksamiseen. Lykkäystä voidaan myöntää enintään kahden vuoden ajaksi kerrallaan ja yhteensä enintään kahdeksan vuoden ajaksi. Siltä ajalta, jonka lykkäys kestää, ei valtion saamiselle peritä korkoa.

Tämän lain täytäntöönpanon johto ja valvonta kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle.