229/1991

Eläkkeen korotus lasketaan viivästysajan jokaiselta päivältä, ei kuitenkaan ajalta ennen kuin kolme kuukautta on kulunut sen kalenterikuukauden päättymisestä, jona edunsaaja on esittänyt valtiokonttorille vaatimuksensa sekä eläkkeen perustetta ja määrää koskevan sellaisen selvityksen kuin häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen huomioon myös valtiokonttorin mahdollisuudet hankkia selvitys. Saman päätöksen perusteella myöhemmin suoritettavalle eläke-erälle korotus kuitenkin lasketaan eräpäivästä. Milloin valtiokonttorin antamaan päätökseen on valittamalla haettu muutosta, voi valtion eläkelautakunta tai korkein hallinto-oikeus määrätä, että korotus lasketaan myöhemmästä ajankohdasta, jos valtiokonttori osoittaa muutoksenhaun aikana tapahtuneen oleellisen muutoksen edunsaajan olosuhteissa.

Valtiokonttorin eläkeasioissa antamiin päätöksiin saadaan hakea muutosta siten kuin jäljempänä säädetään. Päätökseen, jolla on kieltäydytty antamasta 22§:ssä tarkoitettu ennakkotieto, ei saa hakea muutosta.

Asianosainen, joka on tyytymätön eläkehakemukseen annettuun päätökseen tai 13§:ssä tai 24§:n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa annettuun päätökseen, saa hakea siihen muutosta valittamalla valtion eläkelautakunnalle. Valituskirja on annettava valtion eläkelautakunnalle kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedoksisaannista. Päätökseen, johon saadaan hakea muutosta on liitettävä muutoksenhakuosoitus.

Eläkelautakunnan päätökseen sekä valtiokonttorin muussa kuin 2 momentissa tarkoitetussa asiassa antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin on säädetty muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50).

Milloin valtion eläkelautakunnan tai valtiokonttorin päätös toimitetaan asianomaiselle postitse, katsotaan hänen saaneen päätöksestä tiedon, jollei valituksen yhteydessä muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä sen päivän jälkeen, kun päätös on hänen ilmoittamallaan osoitteella varustettuna annettu postin kuljetettavaksi.

Valtion eläkelautakunnassa on puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä. Puheenjohtajan tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut sekä perehtynyt virkamies- ja työoikeuteen. Jäsenistä yksi toimii varapuheenjohtajana ja yhden tulee olla lääkäri. Muista jäsenistä neljä on määrättävä valtion virkamiesten ja työntekijäin edustavimpien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varamies, josta on voimassa, mitä jäsenestä on säädetty.

Eläkelautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet määrää valtiovarainministeriö kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Heidän oikeudestaan pysyä tehtävässään on muutoin voimassa, mitä tuomarinviran haltijoista on säädetty.

Valtion eläkelautakunta voi olla jakautunut jaostoihin. Lautakunta ja sen jaosto ovat päätösvaltaisia, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä. Lautakunta tai jaosto ei kuitenkaan ole päätösvaltainen, ellei läsnä ole vähintään yksi 1 momentissa mainittujen järjestöjen ehdottamista henkilöistä määrätty jäsen ja yksi jäsen, joka ei kuulu tähän ryhmään. Asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti riippuu lääketieteellisestä kysymyksestä, ei saa ratkaista, ellei yksi saapuvilla oleva jäsen ole lääkäri.

Jos muutoksenhaun yhteydessä tulee esille sellaista uutta selvitystä, joka ei ole muutoksenhakijan tiedossa, on hänelle varattava tilaisuus tulla selvityksen johdosta kuulluksi.

Valtion eläkelautakunnan lainvoimainen päätös voidaan panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio.

Valtion eläkelautakunta toimii valtiokonttorin yhteydessä.

Asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtion eläkelautakunnasta.