172/1991

Annettu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1991

Laki lukiolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain (477/83) 10§, 21§:n 3 momentti, 34, 34 a, 36 ja 36 c§, 36 d§:n 3 momentti, 36 e, 37, 39, 40, 58 a ja 60§,

sellaisina kuin näistä ovat 21§:n 3 momentti 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa (133/84), 34 a ja 36 c§, 36 d§:n 3 momentti, 36 e, 37, 39 ja 58 a§ 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (418/87), 36 ja 40§ osittain muutettuina viimeksi mainitulla lailla sekä 60§ osittain muutettuna 12 päivänä heinäkuuta 1985 ja 5 päivänä toukokuuta 1989 annetuilla laeilla (615/85 ja 406/89),

muutetaan 5§, 6§:n 1-3 momentti, 7§, 8§:n 2 momentti, 9§:n 2 momentti, 11§:n 2 ja 3 momentti, 12§:n 2 ja 3 momentti, 18§:n 2 momentti, 19§:n 2-4 momentti, 20§, 21§:n 4 momentti, 23§:n 3 ja 4 momentti, 25§, 27§:n 1 ja 3 momentti, 28§:n 3 ja 4 momentti, 29§, 30§:n 1 ja 2 momentti, 30 a, 30 b ja 32§, 32 a§:n 1 ja 3 momentti, 32 b, 32 c, 33, 36 b ja 38§, 43§:n 2 momentti, 44§, 6 luku ja 52§, 53§:n 1 ja 2 momentti, 53 a, 55 ja 57§,

sellaisina kuin näistä ovat 20§ osittain muutettuna 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetulla lailla (512/88), 21§:n 4 momentti mainitussa 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa, 30§:n 1 ja 2 momentti, 30 b§, 32 a§:n 1 ja 3 momentti, 32 b, 32 c, 36 b ja 38§, 43§:n 2 momentti sekä 53§:n 1 ja 2 momentti mainitussa 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa, 30 a§ muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 15 päivänä heinäkuuta 1988 annetulla lailla (671/88), 32§ osittain muutettuna mainituilla 12 päivänä heinäkuuta 1985 ja 5 päivänä toukokuuta 1989 annetuilla laeilla, 52§ osittain muutettuna mainitulla 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetulla lailla ja 53 a§ mainitussa 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa, sekä

lisätään 6§:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 7 päivänä huhtikuuta 1989 annetulla lailla (327/89), uusi 5 momentti, 2 lukuun uusi 13 a§, 18§:ään uusi 4 momentti, lakiin uusi 4 a luku ja 28 a§, 30§:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi sekä 32 a§:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, siitä mainitulla 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetulla lailla kumotun 4 momentin tilalle uusi 4 momentti seuraavasti:

Lukiossa on koululautakunnan alaisena toimiva johtokunta.

Johtokunnasta sekä sen jäsenten ja varajäsenten valinnasta ja vaalikelpoisuudesta on jäljempänä säädetyin poikkeuksin voimassa, mitä kunnallislaissa (953/76) säädetään. Kahden tai useamman koulun yhteisestä johtokunnasta on lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Johtokunnan jäsenistä on yksi valittava opettajakunnan, yksi muun henkilökunnan ja kaksi oppilaskunnan keskuudestaan ehdottamista henkilöistä. Osa jäsenistä on valittava oppilaiden huoltajien keskuudesta. Oppilaista valittavat jäsenet valitaan lukuvuodeksi kerrallaan.

Toimintaansa aloittavan tai päättävän lukion johtokunnan kokoonpanossa voidaan poiketa siitä, mitä 1 momentissa säädetään.

Opettajista, muusta henkilökunnasta ja oppilaista valittavilla jäsenillä voi olla kotipaikka myös muussa kuin koulun sijaintikunnassa. Oppilaista valittavan jäsenen tulee olla 15 vuotta täyttänyt.


Jos opettajista tai muusta henkilökunnasta valittu jäsen ei enää ole lukion palveluksessa taikka oppilaista valittu jäsen lukion oppilaana, on hänen tilalleen valittava uusi jäsen. Jos opettajista tai muusta henkilökunnasta valittu jäsen on määräajaksi erotettu tai pidätetty virantoimituksesta tai tehtävän hoidosta taikka oppilaista valittu jäsen määräajaksi erotettu koulusta tai pidätetty koulunkäynnistä, on hän tänä aikana estynyt toimimasta johtokunnan jäsenenä.

Lukion johtokunnan tehtävänä on vastata lukion kasvatuksen ja opetuksen kehittämisestä, lukion sisäisestä, lukion ja kodin sekä lukion ja ympäröivän muun yhteiskunnan välisestä yhteistyöstä sekä lukion työrauhan ylläpitämisestä sekä suorittaa sille tässä laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetyt sekä erikseen määrätyt tehtävät.


Opettajakunnan tehtävänä on suunnitella ja edistää koulutyötä sekä osallistua työrauhan ylläpitämiseen. Opettajakunnan tulee tehdä ehdotus koulun johtokuntaan valittavasta opettajasta ja hänen varajäsenestään sekä suorittaa opettajakunnalle erikseen määrätyt tehtävät.


Oppilaskunnan tehtävänä on suunnitella ja edistää oppilaiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Oppilaskunnan tulee tehdä ehdotus lukion johtokuntaan valittavista oppilasjäsenistä ja heidän varajäsenistään sekä suorittaa oppilaskunnalle erikseen määrätyt tehtävät.

11§

Milloin lukio ja peruskoulu toimivat samassa rakennuksessa tai rakennusryhmässä, voi peruskoulun johtaja hoitaa myös lukion rehtorin tehtävät.

Rehtorin tehtävänä on johtaa, ohjata ja valvoa lukion opetus- ja kasvatustyötä sekä suorittaa hänelle tässä laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetyt sekä erikseen määrätyt hallinto-, taloudenhoito- ja opetustehtävät.

12§

Apulaisrehtorin valitsee johtokunta lukion opettajien keskuudesta. Apulaisrehtori valitaan toistaiseksi, ja hänen määräyksensä voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä.

Rehtorin tehtävien jakamisesta rehtorin ja apulaisrehtorin kesken määrää johtokunta.

13 a§

Tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen mukaan kunnan toimielimelle tai viranhaltijalle kuuluva tehtävä voidaan johtosäännössä määrätä kunnan muun samankielisen toimielimen tai viranhaltijan tehtäväksi.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske kuitenkaan:

1) työsuunnitelman hyväksymistä;

2) oppilaan erottamista määräajaksi ja pidättämistä koulunkäynnistä;

3) viranhaltijan ja tuntiopettajan irtisanomista ja kurinpitoa; eikä

4) viranhaltijan 44§:ssä tarkoitettuun lääkärintarkastukseen määräämistä ja terveydentilaa koskevien tietojen antamiseen velvoittamista.

Edellä 1 momentista poiketen ei myöskään viran vakinaisen haltijan ottamista koskevaa päätöstä saa määrätä viranhaltijan tehtäväksi.

3 luku

Lukion työaika ja opetus

18§

Opetussuunnitelmaan voi lisäksi kuulua sen mukaan kuin asetuksella säädetään muitakin lukion tehtävään kuuluvia aineita. Saamelaisten kotiseutualueella asuvalle oppilaalle voidaan opettaa äidinkielen oppiaineena saamen kieltä. Opetussuunnitelmaan kuuluu myös useassa aineessa opetettavia aihekokonaisuukia. Lukiossa voi olla oppilaskerhoja. Lukion opetusta voidaan antaa myös koulun ulkopuolella.


Johtokunta voi erityisestä syystä sen mukaan kuin asetuksella säädetään päättää, että jonkun oppilaan opiskelu järjestetään osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetään ja niiden nojalla määrätään.

19§

Milloin lukion yleisestä uskonnon opetuksesta on uskonnonvapauslain (267/22) mukaisesti vapautettu vähintään kolme evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai vähintään kolme ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvaa oppilasta, on heille järjestettävä oman tunnustuksensa mukaista opetusta.

Milloin lukion yleisestä uskonnon opetuksesta on uskonnonvapauslain mukaisesti vapautettu vähintään kolme samaan uskontokuntaan kuuluvaa oppilasta, jotka eivät saa 2 momentin mukaista opetusta, on heille järjestettävä oman tunnustuksensa mukaista uskonnon opetusta, mikäli heidän huoltajansa sitä vaativat.

Lukion yleisestä uskonnon opetuksesta uskonnonvapauslain mukaisesti vapautetuille vähintään kolmelle uskontokuntiin kuulumattomalle oppilaalle opetetaan elämänkatsomustietoa.

20§

Valtioneuvosto päättää kouluhallitusta kuultuaan lukiossa annettavan opetuksen tuntijaosta sekä hyväksyy kielenopetuksen yleissuunnitelman, joka sisältää kielenopetuksen laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Kouluhallitus antaa opetussuunnitelman laadintaa varten opetussuunnitelman perusteet, joissa määrätään opetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja sisällöt sekä asetusta täydentävät oppilasarvostelun yleiset perusteet, sekä vahvistaa todistusten kaavat.

Koululautakunta hyväksyy lukiota varten opetussuunnitelman ja siihen tehtävät muutokset. Opetussuunnitelma hyväksytään erikseen suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä lukioita varten.

Lukion lukuvuosittaisen työn järjestämistä varten johtokunta hyväksyy opetussuunnitelmaan perustuvan työsuunnitelman. Työsuunnitelmaan sisällytettävistä asioista säädetään asetuksella.

21§

Jos kunnassa opetetaan ensimmäisenä vieraana kielenä kahta tai useampaa kieltä taikka vastaavasti toista kotimaista kieltä ja yhtä tai useampaa vierasta kieltä, saadaan oppiaineiden opettamiseen käytettävää tuntimäärää korottaa kunnassa sen mukaan kuin asetuksella säädetään.


23§

Muulla kuin lukion oppilaalla on oikeus suorittaa erityisessä tutkinnossa lukion oppimäärä tai osa siitä sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Oppilas, joka ei lukuvuoden koulutyön alkaessa ole kohtuullisessa ajassa saapunut lukioon eikä ole ilmoittanut pätevää syytä poissaoloonsa, katsotaan eronneeksi lukiosta. Lukiosta katsotaan eronneeksi myös oppilas, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa lukiosta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa koulunkäyntiä. Samoin katsotaan eronneeksi oppilas, joka ei ole kahdessa lukuvuodessa edistynyt niin paljon, että hänet voidaan siirtää seuraavalle luokalle, tai joka päästyään ylimmälle luokalle ei ole kahdessa lukuvuodessa suorittanut sen oppimäärää, jollei opintojen viivästymiseen ole perusteltua syytä.


25§

Oppilaan, joka ei ole asetuksessa säädetyillä muilla kurinpitokeinoilla ojennettavissa, voi johtokunta erottaa määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.

4 a luku

Oppilashuolto

26 a§

Opetus lukiossa on oppilaalle maksuton.

Erityisestä syystä kouluhallitus voi antaa kunnalle luvan periä oppilasmaksuja.

26 b§

Oppilaalle on annettava jokaisena työpäivänä riittävä maksuton kouluateria.

26 c§

Kunta voi järjestää valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaisesti oppilaalle maksuttoman koulukuljetuksen tai suorittaa koulumatkasta oppilaalle aiheutuvat kustannukset.

26 d§

Asuminen peruskoulun oppilaskodissa on oppilaalle maksuton.

5 luku

Lukion virat, viranhaltijat ja tuntiopettajat

27§

Lukiossa voi olla rehtorin virka ja opettajan virkoja. Opettajan virkoja ovat vanhemman ja nuoremman lehtorin virat.


Lukiossa voi olla virkasuhteisia tuntiopettajia. Tuntiopettaja voidaan ottaa määräajaksi tai toistaiseksi.

28§

Lukioon voidaan perustaa sellainen opettajan virka, jonka haltija on velvollinen opettamaan osan opetusvelvollisuudestaan saman kunnan peruskoulussa. Virkaa perustettaessa tulee opetusvelvollisuuteen kuuluvista tunneista vähintään puolet olla lukion tunteja.

Milloin opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä vaatii, voidaan lukioon perustaa sellainen opettajan virka, jonka haltija on velvollinen opettamaan osan opetusvelvollisuudestaan muun tai muiden sopijakuntien yhdessä tai useammassa lukiossa tai peruskoulussa. Virka tulee perustaa siihen kouluun tai sen kunnan koululaitokseen, josta on saatavana eniten tunteja opetusvelvollisuuden täyttämiseksi.

28 a§

Lukion viroista ja viranhaltijoista sekä tuntiopettajista on voimassa, mitä kunnan viroista ja viranhaltijoista kunnallislaissa säädetään ja sen nojalla määrätään, jollei tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa toisin säädetä. Tuntiopettajiin sovelletaan kunnan tilapäisiä viranhaltijoita koskevia säännöksiä ja määräyksiä, jollei tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa toisin säädetä.

29§

Opettajan virkoja tulee olla niin monta kuin opetuksen järjestäminen pysyvästi edellyttää. Tuntiopettajan hoidettavaksi saadaan antaa ne tunnit, joita varten ei ole tarkoituksenmukaista perustaa opettajan virkaa.

30§

Milloin opettajan virka lakkautetaan, on viran vakinainen haltija siirrettävä samassa kunnassa avoinna olevaan toiseen hänelle soveltuvaan lukion, sen iltalinjan tai iltalukion opettajan virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää. Jollei kunnassa ole avoinna hänelle soveltuvaa lukion, sen iltalinjan tai iltalukion opettajan virkaa, on hänet siirrettävä sellaiseen saman kunnan peruskoulun virkaan taikka suostumuksellaan muuhun hänelle soveltuvaan opettajan virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää. Jollei opettajaa voida siirtää edellä mainittuun opettajan virkaan, voidaan hänet suostumuksellaan siirtää saman kunnan muuhun virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää.

Jollei opettajaa voida siirtää toiseen virkaan samassa kunnassa, hänet voidaan suostumuksellaan siirtää vastaavaan muun kunnan tai kuntainliiton opettajan virkaan. Erityisestä syystä voidaan opettaja suostumuksellaan siirtää toisen kunnan tai kuntainliiton opettajan virkaan, vaikka omassa kunnassa on hänelle soveltuva virka avoinna.

Jos opettajaa ei ole voitu siirtää 1 tai 2 momentissa mainittuun virkaan, hänet voidaan suostumuksellaan siirtää valtion oppilaitoksen virkaan taikka hänelle soveltuvaan muuhun valtion virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää.


30 a§

Vakinainen viranhaltija voidaan siirtää noudattaen, mitä 30§:ssä säädetään siirtämisestä, toiseen avoinna olevaan mainitun pykälän 1-3 momentissa mainittuun virkaan:

1) jos hän ei sairauden, vian tai vamman vuoksi enää kykene asianmukaisesti suorittamaan virkatehtäviään;

2) jos siirtämisellä voidaan ehkäistä hänen työkykynsä alenemista tai edistää hänen jo alentuneen työkykynsä palautumista; tai

3) jos siirtämiseen on muu viranhoidollisiin näkökohtiin perustuva hyväksyttävä syy.

Edellytyksenä viranhaltijan siirtämiselle 1 momentin 2 tai 3 kohdassa mainitulla perusteella on 30§:stä poiketen, että viranhaltija on antanut siirtämiseen suostumuksen.

30 b§

Jos vakinainen viranhaltija siirretään tämän lain nojalla muuhun virkaan ja hän joutuu muuttamaan toiseen kuntaan, korvataan hänen muuttokustannuksensa valtion varoista.

32§

Koululautakunta nimittää viran vakinaisen haltijan sekä ottaa viran väliaikaisen hoitajan ja tuntiopettajan.

Virka on ennen sen vakinaista täyttämistä julistettava haettavaksi.

Virkaan tulee nimittää säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista taitavin ja soveliain.

Viran vakinaisen haltijan nimittämistä koskeva päätös annetaan tiedoksi hakijoille kunnallislain 32§:n 1 momentissa säädetyllä tavalla.

Mitä viran vakinaisesta täyttämisestä 1-3 momentissa säädetään, koskee soveltuvin osin avoimen viran hoitajan ottamista.

32 a§

Kun vakinainen viranhaltija 30 tai 30 a§:n nojalla siirretään toiseen virkaan, saadaan virka täyttää haettavaksi julistamatta.


Viranhaltijan siirtää oman kunnan oppilaitoksen virkaan kunnanhallitus. Toisen kunnan, kuntainliiton tai valtion oppilaitoksen opettajan virkaan siirtää se keskusvirasto, jonka alainen oppilaitos on. Toisen kunnan tai kuntainliiton virkaan siirtämiseen tulee saada asianomaisen kunnanhallituksen tai liittohallituksen suostumus. Kunnan ja valtion muuhun virkaan siirtää nimittävä viranomainen. Jos kunnan virkaan nimittävä viranomainen on lautakunta tai muu kunnanhallituksen alainen viranomainen, viranhaltijan siirtää kuitenkin kunnanhallitus.

Jos viranhaltijaa ei voida siirtää toiseen virkaan omassa kunnassa, tulee kunnanhallituksen ilmoittaa viranhaltija tämän suostumuksella 3 momentissa tarkoitetulle keskusvirastolle muualle siirtämistä varten. Jos keskusvirastokaan ei voi siirtää viranhaltijaa toiseen virkaan, tulee keskusviraston ilmoittaa viranhaltija valtiokonttorille valtion muuhun kuin opettajan virkaan siirtämistä varten. Valtiokonttorin toimenpiteistä on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion virkamieslain (755/86) 35§:ssä säädetään.

32 b§

Keskusvirasto voi nimittää alaisensa oppilaitoksen virkaan lukion viran vakinaisena haltijana olleen henkilön, joka:

1) on irtisanottu viran lakkauttamisen vuoksi;

2) saa lukion palveluksen perusteella työkyvyttömyyseläkettä ja joka ennen eläkeiän saavuttamista todetaan ansiotyöhön kykeneväksi; tai

3) saa lukion palveluksen perusteella työttömyyseläkettä.

Virka saadaan 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa täyttää sitä haettavaksi julistamatta. Henkilö voidaan nimittää vain sellaiseen virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää.

32 c§

Kouluhallitus tai ammattikasvatushallitus voi enintään lukuvuodeksi kerrallaan määrätä, että yksi tai useampi sen alaisen oppilaitoksen virka on jätettävä täyttämättä, kunnes on selvitetty, voidaanko 32 b§:ssä tarkoitettu henkilö nimittää johonkin niistä.

33§

Viranhaltijan ja tuntiopettajan tulee yhteistyössä oppilaiden ja koulun henkilökunnan kanssa pyrkiä saavuttamaan lukiolle säädetyt tavoitteet ja osallistua koulun kehittämiseen sekä suorittaa lukion opetussuunnitelman ja työsuunnitelman mukaan hänelle kuuluvat tehtävät sekä muut tässä laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetyt ja erikseen määrätyt tehtävät.

36 b§

Koululautakunta tai tuntiopettaja ja viran väliaikainen hoitaja voi irtisanoa virkasuhteen päättymään irtisanomisajan kuluttua.

Koululautakunta voi irtisanoa tuntiopettajan ja viran väliaikaisen hoitajan, kun siihen on syytä.

38§

Koululautakunta päättää viranhaltijaa ja tuntiopettajaa koskevan kurinpitomenettelyn vireillepanosta ja kurinpitorangaistuksesta sekä virantoimituksesta pidättämisestä.

Lääninhallituksen tulee, jos koululautakunta sitä pyytää, toimittaa kurinpitoasiassa tutkimus ja esittää tutkimuksen tulos toimenpide-ehdotuksineen koululautakunnalle.

43§

Viranhaltijan ja tuntiopettajan virkasuhde päättyy ilman irtisanomista 31 päivänä heinäkuuta sinä vuonna, jona asianomainen saavuttaa eroamisiän. Koululautakunta voi kuitenkin oikeuttaa hänet jatkamaan samassa virassa tai tehtävässä enintään kolme vuotta sen jälkeen, jos hänen on katsottava olevan vielä kykenevä hoitamaan virkaansa tai tehtäväänsä.


44§

Viranhaltijan ja tuntiopettajan, joka sairauden vuoksi ei kykene hoitamaan virkaansa, on pyydettävä virkavapautta. Jollei hän sitä tee, koululautakunnan on vapautettava hänet virantoimituksesta sairauden ajaksi.

Koululautakunta voi määrätä, jos se on viran hoitamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeen, viranhaltijan hänen terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Samoilla edellytyksillä viranhaltija on velvollinen antamaan koululautakunnalle terveydentilaansa koskevia tietoja.

6 luku

Muutoksenhaku

47§

Kunnan viranomaisen päätökseen tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen mukaisessa asiassa haetaan muutosta siten kuin kunnallislaissa säädetään.

Kunnan viranomaisen päätökseen viran vakinaista täyttämistä koskevassa asiassa muutosta haetaan 1 momentista poiketen valittamalla kouluhallitukseen noudattaen, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Kunnan viranomaisen päätös on annettava hakijoille tiedoksi kunnallislain (953/76) 32§:n 1 momentin mukaisesti asettamalla pöytäkirja yleisesti nähtäväksi. Valitusaika luetaan päätöksen nähtäväksi asettamisesta.

Asetuksella säädetyissä oppilasta koskevissa asioissa, joissa on muutoksenhakuoikeus, muutosta haetaan 1 ja 4 momentista poiketen valittamalla lääninhallitukseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista noudattaen muutoin, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Valittaa ei saa päätöksestä, joka koskee viran väliaikaisen hoitajan ja tuntiopettajan ottamista. Valittaa ei saa myöskään päätöksestä sellaisessa asiassa, joka on säädetty koululautakunnan alaisen toimielimen tai viranhaltijan ratkaistavaksi.

48§

Yksityisen lukion ylläpitäjän, koulun toimielimen ja toimenhaltijan tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninoikeuteen siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. Rehtorin ja opettajan toimen vakinaista täyttämistä koskevassa asiassa muutosta haetaan kuitenkin valittamalla kouluhallitukseen. Valitusaika toimen vakinaista täyttämistä koskevassa asiassa luetaan siitä, kun päätöksen tehneen toimielimen pöytäkirja on asetettu nähtäväksi koulun ilmoitustaululle.

Rehtorin, opettajan ja tuntiopettajan kurinpitoa ja toimenhoidosta pidättämistä koskevissa asioissa [ Merkitty kohta oikaistu (v. 1991), alkuperäinen sanamuoto kuului: kurinpitoa ja virantoimituksesta pidättämistä koskevissa asioissa ] on muutoksenhausta 1 momentista poiketen voimassa, mitä valtion virkamieslaissa säädetään.

Asetuksella säädetyissä oppilasta koskevissa asioissa muutosta haetaan 1 momentista poiketen lääninhallitukselta sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Asetuksella voidaan säätää, että koulun ylläpitäjän, toimielimen tai toimenhaltijan päätöksistä joissakin asioissa ei saa valittaa.

49§

Kouluhallituksen, ammattikasvatushallituksen ja lääninhallituksen tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen samoin kuin niiden valituksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Päätökseen, jolla kouluhallitus on ratkaissut kunnan viranomaisen tai yksityisen lukion toimielimen päätöksestä tehdyn valituksen viran tai toimen vakinaista täyttämistä koskevassa asiassa, saa hakea muutosta se, joka katsoo päätöksen loukkaavan oikeuttaan, valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Asetuksella voidaan säätää, että kouluhallituksen, ammattikasvatushallituksen tai lääninhallituksen päätöksistä joissakin asioissa ei saa valittaa.

49 a§

Jos oppilaan huoltaja saa hakea muutosta tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tehtyyn oppilasta koskevaan viranomaisen päätökseen, on myös oppilaalla oikeus hakea muutosta.

7 luku

Yksityinen lukio

52§

Yksityisen lukion ylläpitäjän on asetettava yksityisen lukion hallintoa varten johtokunta, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä 6§:ssä säädetään. Tarkempia säännöksiä annetaan asetuksella.

Mitä 2, 3, 8 ja 9§:ssä, 11§:n 1 ja 3 momentissa, 12-25, 26 a-26 d, 55, 57, 58 ja 69§:ssä sekä kunnan kouluhallinnosta annetun lain 16 ja 17§:ssä säädetään, on vastaavasti voimassa yksityisestä lukiosta ja sen oppilaista. Koululautakunnalle säädetyt tehtävät hoitaa kuitenkin yksityisen lukion johtokunta.

53§

Yksityisen lukion rehtorin ja opettajan toimista, toimenhaltijoista ja tuntiopettajista on soveltuvin osin voimassa, mitä 29, 30, 30 a, 30 b, 32, 32 a-32 e, 33, 36 a, 36 b, 36 d, 36 f, 36 g, 43 ja 44§:ssä säädetään lukion viroista, viranhaltijoista ja tuntiopettajista. Kurinpitomenettelystä ja virantoimituksesta pidättämisestä on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä niistä valtion virkamiehen osalta säädetään. Virkamieslautakuntana toimii kouluhallituksen yhteyteen asetettu virkamieslautakunta.

Koululautakunnalle 1 momentissa mainituissa lainkohdissa säädetyt tehtävät hoitaa yksityisessä lukiossa johtokunta. Mitä 1 momentissa mainituissa lainkohdissa säädetään koululautakunnasta, on voimassa yksityisen lukion johtokunnasta. Toimenhaltija voidaan 30§:n 1 momentin sekä 30 a§:n 1 momentin nojalla siirtää lukion, sen iltalinjan, iltalukion, peruskoulun tai muun oppilaitoksen virkaan vain, jos saman ylläpitäjän yksityisessä lukiossa, sen iltalinjalla tai iltalukiossa taikka peruskoulua korvaavassa koulussa ei ole soveltuvaa tointa, johon toimenhaltija voidaan siirtää.


53 a§

Yksityisen lukion toimielimelle tai toimenhaltijalle kuuluva tehtävä voidaan 13 a§:n 2 ja 3 momentissa säädetyin poikkeuksin ohjesäännössä määrätä lukion muun toimielimen tai toimenhaltijan tehtäväksi.

55§

Lukiolla tulee olla tarkoitukseensa soveltuva koulurakennus tai -huoneisto sekä tarpeellinen kalusto, opetusvälineet, kirjasto sekä muut koulun toiminnalle tarpeelliset tilat ja varusteet.

57§

Opetusministeriö voi määrätä lukiolle opetussuunnitelmaan perustuvan erityisen tehtävän. Opetusministeriö voi samalla korottaa lukion käytettävissä olevaa 21§:ssä säädettyä tuntimäärää sekä myöntää lukiolle oikeuden poiketa opetussuunnitelmaa ja oppilaaksiottoa koskevista säännöksistä ja määräyksistä.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmi>kuuta 1991.

Tällä lailla kumotaan lukion oppilaiden opintososiaalisista eduista 3 päivänä kesäkuuta 1983 annettu laki (499/83) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden 19, 21 ja 43§:n nojalla tehdyt päätökset ovat voimassa niissä mainitun ajan.

Ennen tämän lain voimaantuloa valittu johtokunta jatkaa tehtävässään toimikautensa loppuun.

Kunnan toimielimessä tämän lain voimaan tullessa vireillä oleva hallintoasia käsitellään loppuun samassa toimielimessä. Jos kunnanvaltuusto päättää 13 a§:n nojalla johtosäännössä määrätä tämän lain mukaan kunnan toimielimelle tai viranhaltijalle kuuluvan tehtävän kunnan muun toimielimen tai viranhaltijan tehtäväksi, johtosäännön voimaan tullessa vireillä oleva, ennen tämän lain voimaantuloa vireille tullut hallintoasia käsitellään kuitenkin kunnanvaltuuston päätöksen mukaisessa järjestyksessä. Mitä tässä momentissa säädetään, koskee soveltuvin osin yksityistä lukiota koskevien asioiden käsittelyä.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 20§:n nojalla kouluhallituksen antamat kunnan opetussuunnitelman laadintaa ja oppiaineiden opetusta koskevat yleiset ohjeet sekä kouluhallituksen päättämät valtakunnalliset oppimäärät ovat voimassa siihen asti kun kouluhallitus antaa tämän lain mukaiset opetussuunnitelman perusteet.

Tämän lain voimaan tullessa lääninhallituksessa vireillä olevat opettajan kurinpitoa ja lääkärintarkastukseen velvoittamista koskevat asiat käsitellään tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan.

Haettaessa muutosta päätökseen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 60§:n säännöksiä.

Aineenopettajan ja opinto-ohjaajan virat muuttuvat tämän lain voimaan tullessa nuoremman lehtorin viroiksi. Lain voimaan tullessa virkoja vakinaisesti tai väliaikaisesti hoitavat henkilöt siirtyvät vastaavien uusien virkojen vakinaisiksi haltijoiksi tai väliaikaisiksi hoitajiksi.

Hallituksen esitys 108/90
Sivistysvaliok. miet. 23/90
Suuren valiok. miet. 281/90

Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1991

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Opetusministeri
Ole Norrback

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.