1383/1990

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1990

Asetus ammatillisten opettajakorkeakoulujen, ammattikasvatushallinnon koulutuskeskuksen ja valtion ammatillisten oppilaitosten suoritteista perittävistä maksuista

Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 29 päivänä joulukuuta 1973 annetun valtion maksuperustelain (980/73) 5§:n nojalla:

Yleisiä säännöksiä
1 §

Ammatilliset opettajakorkeakoulut, ammattikasvatushallinnon koulutuskeskus ja valtion ammatilliset oppilaitokset perivät palvelu- ja tutkimustoiminnastaan valtiolle maksuja siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

2 §

Palvelutoiminta on työtoimintaa tai maksullista palvelutoimintaa. Työtoiminta on opetussuunnitelmiin sisältyvää myytäväksi tarkoitettujen suoritteiden tuottamista. Maksullinen palvelu- ja tutkimustoiminta on asianomaisten laitosten toimintaa tukevaa palvelujen, tutkimusten tai muiden suoritteiden tuottamista.

Palvelu- ja tutkimustoimintaan liittyviä suoritteita ovat tuotteet, kurssit ja koulutustilaisuudet, asiantuntijapalvelut, tutkimukset ja selvitykset, toimitilojen ja laitteiden käyttö, työpalvelut, hotelli- ja ravintolatoiminta sekä muu palvelutoiminta.

3 §

Tämä asetus ei koske opiskelijoilta ja henkilökunnalta aterioista perittäviä maksuja, opiskelijoiden harjoittelua työelämässä eikä sellaista muuta toimintaa, jossa maksujen perimisestä on erikseen säädetty.

4 §

Tässä asetuksessa tarkoitetut maksut määrää ja perii suoritteen tuottaja tilaajalta tai käyttäjältä.

Maksujen määrääminen
5 §

Maksut määrätään suoritekohtaisesti. Määrättävän maksun on vastattava suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten yhteismäärää eli suoritteen omakustannusarvoa, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Omakustannusarvoon luetaan välittömät työkustannukset, välittömät konekustannukset, muut välittömät kustannukset sekä välilliset kustannukset siten kuin 6§:ssä säädetään.

6 §

Välittömät työkustannukset lasketaan ottamalla huomioon suoritteen tuottamiseen käytettyjen työtuntien määrä, työtehtävän ja työn laatu. Työkustannukset tuntia kohden saadaan jakamalla työtä suorittavien henkilöiden keskimääräinen kuukausipalkkaus säännönmukaisine lisineen luvulla 150 ja korottamalla näin saatu määrä 68 prosentilla. Opetus- ja muut vastaavat palkkiot henkilösivukustannuksineen otetaan kuitenkin huomioon sellaisenaan.

Välittömät konekustannukset lasketaan kertomalla koneen tuntihinta kysymyksessä olevan suoritteen tuottamiseen kuluneella koneen tehollisella käyttöajalla. Koneen tuntihinta saadaan jakamalla vuokratun koneen kuukausivuokra tai oman koneen laskennallinen kuukausivuokra luvulla 130. Oman koneen laskennallinen kuukausivuokra on 2 prosenttia koneen hankintahinnasta, jolleivät tarkemmat selvitykset muuta aiheuta.

Muut välittömät kustannukset, joita ovat asianomaisten laitosten suorittamat maksut muilta ostamistaan, suoritteen tuottamiseen tarvittavista palveluista ja suoritetta varten tekemistään hankinnoista sekä muut kulut, matkakustannukset mukaan lukien, otetaan huomioon sellaisenaan.

Välillisinä kustannuksina veloitetaan määrä, joka on 40 prosenttia 1 momentissa lasketuista työkustannuksista.

7 §

Suoritteesta perittävä maksu määrätään omakustannusarvoa vastaavaksi, jollei jäljempänä toisin säädetä.

8 §

Milloin suoritteen tuottamisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset ovat pienemmät kuin muiden kuin valtion laitosten tuottamien vastaavien suoritteiden markkinahinta, suoritteesta voidaan periä vallitsevaa hintatasoa vastaava markkinhintainen maksu.

Maksujen alentaminen
9 §

Milloin opetussuunnitelmien toteuttamisen edellyttämien töiden saanti ei muutoin ole mahdollista, voi suoritteen tuottava oppilaitos alentaa edellä säädetyn mukaista maksua siinä määrin kuin se suoritteen laatu, suorittamiseen käytetty aika ja muut niihin verrattavat syyt huomioon ottaen on perusteltua. Maksua ei kuitenkaan saa alentaa 30 prosenttia enempää. Maksun tulee kuitenkin aina kattaa suoritteen tuottamisesta aiheutuvat välittömät kustannukset.

10 §

Edellä säädetyn mukaista maksullisesta palvelutoiminnasta perittävää maksua voidaan alentaa oppilaitoksen järjestämässä työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa ja lääninhallituksen rahoittamassa täydennyskoulutuksessa sekä, milloin se asianomaisen laitoksen tilojen ja laitteiden tehokkaan käytön kannalta on koulutuksellisesti tai taloudellisesti perusteltua. Maksun tulee kuitenkin aina kattaa suoritteen tuottamisesta aiheutuvat välittömät kustannukset.

11 §

Valtion virastoille ja laitoksille tarkoitetuista yhteisistä koulutustilaisuuksista maksu voidaan periä omakustannusarvoa pienempänä tai jättää kokonaan perimättä. Liiketoimintaa harjoittavilta valtion virastoilta ja laitoksilta sekä valtion liikelaitoksilta maksu peritään kuitenkin täysimääräisenä.

Erinäisiä säännöksiä
12 §

Maksun suuruus vahvistetaan ennen suoritteen tuottamista, mikäli maksun suuruus on etukäteen laskettavissa.

13 §

Opettajakorkeakoulu, koulutuskeskus ja oppilaitos voivat periä ennakko- ja osamaksuja. Lopullinen maksu peritään suoritteen luovuttamisen yhteydessä tai poikkeustapauksessa jälkikäteen laskutuksena. Lasku on määrättävä suoritettavaksi 14 päivän kuluessa siitä, kun lasku on toimitettu suoritteen tilaajalle. Ellei maksua suoriteta eräpäivään mennessä, peritään eräpäivän jälkeiseltä ajalta 16 prosentin vuotuinen viivästyskorko, kuitenkin vähintään 30 markkaa.

14 §

Tämän asetuksen perusteella määrätty maksu saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) on säädetty.

15 §

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa opetusministeriö.

16 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

Tällä asetuksella kumotaan valtion ammatillisten oppilaitosten työtoiminnan suoritteista perittävistä maksuista 8 päivänä syyskuuta 1978 annettu asetus (714/78).

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloitetun keskeneräisen työn laskutuksessa voidaan noudattaa aikaisemmin voimassa olleita säännöksiä.

Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1990

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Ministeri
Anna-Liisa Kasurinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.