Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain ( 364/63 ) 5§:n 2 momentti, 21 ja 23§ sekä 30§:n 3 momentin 2 kohta ja 5 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 5§:n 2 momentti 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1255/89), 21§ muutettuna 20 päivänä kesäkuuta 1974, 30 päivänä joulukuuta 1977, 11 päivänä tammikuuta 1985 ja 31 päivänä joulukuuta 1986 annetuilla laeilla (521/74, 1086/77, 32/85, ja 1037/86), 23§ muutettuna mainituilla 11 päivänä tammikuuta 1985 ja 22 päivänä joulukuuta 1989 annetuilla laeilla sekä 19 päivänä joulukuuta 1986 ja 23 päivänä joulukuuta 1987 annetuilla laeilla (981/86 ja 1109/87), 30§:n 3 momentin 2 kohta 21 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1192/90) ja 30§:n 5 momentti 14 päivänä kesäkuuta 1985 annetussa laissa (479/85), sekä
lisätään 22§:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa, uusi 3 ja 4 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 5 momentiksi, ja 30§:n 3 momenttiin, sellaisena kuin se on mainituissa 22 päivänä joulukuuta 1989 ja 21 päivänä joulukuuta 1990 annetuissa laeissa, uusi 2 a-2 c kohta, seuraavasti:
5 §
Mitä 1 momentissa säädetään sairaanhoidon korvaamisesta, sovelletaan vastaavasti hammassairauksiin, jos kysymyksessä on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito tai sädehoidon tai sytostaattihoidon takia tarpeellinen hammashoito. Hammashuollon korvaamisesta sairaanhoitona vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneille vakuutetuille säädetään 5 b§:ssä.
21 §
Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan on oikeus vakuutetulla, joka on asunut Suomessa vähintään 180 päivää välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa tai 4 momentissa tarkoitetun lapsen hoitoon ottamista.
Oikeus saada äitiys- ja vanhempainrahaa on naisella, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää.
Oikeus saada isyys- ja vanhempainrahaa on lapsen isällä, joka osallistuu lapsen hoitoon eikä ole ansiotyössä tai muussa kodin ulkopuolella suoritettavassa työssä. Tätä lakia sovelletaan lapsen isään, joka on avioliitossa lapsen äidin kanssa eikä asu välien rikkoutumisen takia hänestä erillään, sekä vakuutettuun, joka avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää lapsen äidin kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.
Oikeus saada vanhempainrahaa on myös sellaisella vakuutetulla, joka on ottanut hoitoonsa kuutta vuotta nuoremman lapsen tarkoituksenaan ottaa hänet ottolapsekseen edellyttäen, että vakuutettu osallistuu lapsen hoitoon eikä ole ansiotyössä tai muussa kodin ulkopuolella suoritettavassa työssä. Tätä oikeutta ei ole kuitenkaan sellaisella vakuutetulla, joka on avioliitossa tai avioliittoa solmimatta elää ottolapseksi otettavan lapsen vanhemman tai ottovanhemman kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.
22 §
Jos molemmat vanhemmat ovat isyysrahan suorittamisaikaa lukuun ottamatta ansiotyössä vanhempainrahan suorittamisaikana, vanhemmat voivat sopia siitä, kummalle heistä vanhempainraha suoritetaan vähimmäispäivärahan suuruisena.
Yksin lapsen huollosta vastaavalle vanhemmalle suoritetaan vanhempainraha ansiotyössäoloajalta vähimmäispäivärahan suuruisena.
23 §
Oikeus äitiysrahaan alkaa aikaisintaan 50 arkipäivää välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa, jos vakuutettu ei ole ansiotyössä tai muussa kodin ulkopuolella suoritettavassa työssä. Tällöin äitiysrahakausi päättyy, kun etuutta on suoritettu 105 arkipäivältä. Muutoin oikeus äitiysrahaan alkaa viimeistään 30 arkipäivää välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa ja päättyy, kun lasketusta synnytysajasta on tämä päivä mukaan lukien kulunut 75 arkipäivää. Jos raskaus on päättynyt aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa, äitiysrahakausi alkaa raskauden päättymisestä lukien.
Vanhempainrahaa suoritetaan äitiysrahakauden päättymisestä lukien, kunnes äitiysrahakauden alkamisesta on ensimmäinen suorituspäivä mukaan lukien kulunut 275 arkipäivää, jollei 3 momentista muuta johdu. Vanhempainrahan suorittamisaikaa pidennetään 60 arkipäivällä silloin, kun lapsia on syntynyt samalla kertaa useampia kuin yksi.
Edellä 21§:n 3 momentissa tarkoitetulla vakuutetulla on oikeus 6 arkipäivältä suoritettavaan isyysrahaan joko äitiys- tai vanhempainrahakaudella. Sen lisäksi isyysrahaa suoritetaan vähintään 6 ja enintään 12 arkipäivältä lapsen syntymän yhteydessä, jos vanhemmat siitä sopivat, jolloin vanhempainrahakausi lyhenee vastaavasti. Asevelvollisena vakinaisessa palveluksessa, aseettomana, reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien palveluksessa taikka siviilipalvelusmiehenä olevalle isälle suoritetaan samoin edellytyksin isyysrahaa loman tai isyysvapaan ajalta. Isyysraha on tällöin vähimmäispäivärahan suuruinen.
Ottolapsen hoidon johdosta suoritetaan vanhempainrahaa jokaiselta arkipäivältä, jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä on kulunut 246 arkipäivää, kuitenkin vähintään 100 arkipäivältä.
Jos äitiys- tai vanhempainrahan suorittamisaikana alkaa oikeus uuteen äitiys- tai vanhempainrahaan, edellisen äitiys- tai vanhempainrahan suorittaminen päättyy uuden äitiys- tai vanhempainrahakauden alkaessa.
Äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa ja päivärahaa ei makseta vakuutetulle samalta ajalta. Jos vakuutetun äitiysrahakausi on alkanut aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa, hänellä ei ole oikeutta työkyvyttömyyden perusteella päivärahaan sanotulta ajalta.
Ilmoitus vanhempainrahakauden jakamisesta vanhempien tai 21§:n 4 momentissa tarkoitettujen vakuutettujen kesken, ilmoitus vanhempainrahan saajasta ja vanhempainrahakauden pituuteen vaikuttavasta isyysrahasta sopiminen sekä ilmoitus äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan suorittamiseen vaikuttavista muutoksista on tehtävä siten kuin asetuksella säädetään.
30 §
Tämän lain mukaisia etuuksia on haettava:
äitiysrahaa viimeistään kahta kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa;
synnytyksen yhteydessä maksettavaa isyysrahaa sekä muuta isyysrahaa kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen sitä halutaan saada;
vanhempainrahaa viimeistään kuukautta ennen sitä päivää, josta alkaen sitä halutaan saada;
erityisäitiysrahaa kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen sitä halutaan saada;
Jollei synnyttäjä ole käynyt lääkärin suorittamassa jälkitarkastuksessa aikaisintaan viisi ja viimeistään kaksitoista viikkoa synnytyksen jälkeen, oikeutta vanhempainrahaan ei ole eikä isällä oikeutta vanhempainrahakaudella isyysrahaan, jollei sosiaalivakuutustoimikunta erityisistä syistä toisin päätä. Tarkemmat säännökset jälkitarkastuksesta annetaan asetuksella.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.
Lakia sovelletaan raskauksiin, joissa synnytyksen laskettu aika on 1 päivänä tammikuuta 1991 tai sen jälkeen. Oikeus äitiysrahaan aikaisintaan 50 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa alkaa kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 1991 tai sen jälkeen.
Lain 21§:n 1 momentissa olevaa 180 päivän määräaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös aika, jonka vakuutettu on asunut Suomessa 1 päivästä heinäkuuta 1990 lukien.
Lain 21§:n 4 momenttia ja 23§:n 4 momenttia sovelletaan, jos lapsen hoitoon ottaminen tapahtuu 1 päivänä tammikuuta 1991 tai sen jälkeen.
Oikeus korvaukseen sädehoidon tai sytostaattihoidon vuoksi tarpeellisesta hammashoidosta koskee toimenpiteitä, jotka suoritetaan 1 päivänä heinäkuuta 1991 tai sen jälkeen.
Lain 30§:n 3 momentin 2 c kohta tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1991.
Hallituksen esitys 208/90
Sosiaalivaliok. miet. 38/90
Suuren valiok. miet. 192/90
Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1990
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoSosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen