1147/1990

Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1990

Valtiovarainministeriön päätös vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista

Valtiovarainministeriö on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 131§:n 1 momentin nojalla määrännyt, että vesivoimalaitoksen ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita:

1 §

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimalaitosrakenteiden hankinnasta johtuneet välittömät menot:

1) koneasema siihen sisältyvine patoineen;

2) ylä- ja alakanavarakenteet tai muut koneaseman ulkopuoliset vesitiet;

3) voimalaitosta varten tehdyt perkaukset ja pengerrykset;

4) voimalaitosta palvelevat padot;

5) kytkinkenttärakenteet;

6) voimalaitoksen käyttöä ja ylläpitoa varten tarvittavat tiet ja sillat;

7) lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköasennukset;

8) voimalaitoksen tarvitsemat erilliset kaapeli- ja putkikanavat sekä

9) tontin kaivuu-, paalutus-, louhinta-, tasoitus- ja pintarakennustyöt.

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon myös laitoksen työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset, rakennuttajan kustannukset ja rakennusaikaiset korot.

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa ei oteta huomioon muita kuin vesivoimalaitosta välittömästi palvelevia rakennuksia tai laitteita, ei esimerkiksi kalanviljelylaitoksia, toimisto-, varasto-, korjaamo- tai asuinrakennuksia, turbiineja, generaattoreita, patoluukkuja, nostureita, automaatiolaitteita säätöä ja käyttöä varten eikä uittolaitteita, muunto- ja kytkinlaitteita eikä muita sähkön tuotantoa palvelevia koneita ja laitteita.

Muiden kuin tässä päätöksessä tarkoitettujen rakennusten jälleenhankinta-arvosta on määrätty erikseen.

2 §

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo lasketaan korjaamalla 1§:ssä tarkoitettujen rakennelmien alkuperäiset hankintakustannukset ja muut kustannukset rakennuskustannusindeksin kokonaisindeksilukuun 195.1. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. Rakennuskustannusten oletetaan syntyvän tasaisesti rakentamisen aikana.

3 §

Jos vesivoimalaitoksen alkuperäisistä rakennuskustannuksista ei ole luotettavaa selvitystä, määritetään vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo 1§:ssä tarkoitettujen rakenteiden rakennuskustannusten summana 4§:n 1-5 kohdissa mainittuja keskimääräisiä arvoja ja taulukoita käyttäen. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta.

4 §

1. Tontin pintarakennustyöt

Vesivoimalaitosalueen tontin pintarakennustöiden pinta-alana on pidettävä vesivoimalaitoksen maa-alueen pinta-alaa. Tontin pintarakennustöiden yksikköhinta on 12 mk/m2.

2. Kaivuumassat

Kanavien kaivuumassat määritetään kanavan pituuden ja poikkileikkauksen perusteella. Kaivuumassojen yksikköhinta on

51 mk/m3 ktr, kun kaivuu on vedestä,

43 mk/m3 ktr, kun kaivuu on kuivatyönä ja

299 mk/m3 ktr, kun kysymyksessä on louhinta.

3. Vedenjuoksutusputket

Vesivoimalaitoksen ulkopuolella sijaitsevien vedenjuoksutusputkien yksikkökustannukset ovat
Ø[m] mk/jm
1,0 1 957
1,5 2 936
2,0 3 916
2,5 4 894
3,0 5 873
3,5 6 854
4,0 7 832
4,5 8 810
5,0 9 791

Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

4. Padot ja tukimuurit

Patojen ja tukimuurien yksikköhinta on 1 969 mk/m3, kun pato on betonia ja 83 mk/m3, kun pato on maata tai louhetta.

5. Koneasemat

Koneaseman rakennuskustannus lasketaan koneaseman tilavuuden perusteella. Jos koneaseman tilavuutta ei voida luotettavasti määritellä, käytetään määritysperusteena voimalaitoksen tehoa.

Koneaseman tilavuus lasketaan koneaseman ulkomitoin. Yläpuolisten tilojen lisäksi tilavuuteen lasketaan myös vesitiet.

Taulukkoa 1 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on pystyakselinen turpiini tai teho ≥8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

Taulukko 1.

m3 mk
1 000 19 600 499
10 000 29 732 906
50 000 74 765 823
100 000 131 056 972
200 000 233 206 110

Taulukkoa 2 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on vaaka-akselinen turpiini tai teho < 8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

Taulukko 2.

m3 mk 1 000 3 419 268 5 000 9 073 970 10 000 16 142 347 50 000 72 689 364

Jos koneasema on tehdas- tai muun sellaisen hallin osa, rakennuskustannukset lasketaan vesivoimalaitoksen tehon avulla taulukosta 3. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

Taulukko 3.

Teho (MW) mk
0,5 3 358 345
1,0 4 416 109
2,0 5 475 153
3,0 8 647 165
4,0 10 762 692
5,0 12 878 220
6,0 14 993 747
7,0 17 109 274
8,0 19 224 802
9,0 36 589 333
10,0 37 829 836
15,0 44 032 360
20,0 50 234 884
25,0 56 437 408
50,0 87 450 023
100,0 149 475 256
150,0 211 500 486
5 §

Jos vesivoimalaitos on sellainen, ettei siihen voida soveltaa 2-4§:ssä olevia jälleenhankinta-arvon laskentamenetelmiä, pidetään tällaisen vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavanlaisen vesivoimalaitoksen rakennuskustannuksista.

6 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991. Sitä sovelletaan vuodelta 1990 toimitettavassa tulo- ja varallisuusverotuksessa.

Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1990

Ministeri
Ulla Puolanne

Vs. nuorempi hallitussihteeri
Petri Syrjänen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.