1122/1990

Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990

Laki kunnallislain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallislain (953/76) 112§,

muutetaan 11§:n 2 momentti, 24§:n 2 momentti, 25§, 27§:n 1 momentti, 30§:n 2 momentti, 34 ja 61§, 63§:n 1 momentti, 65 ja 71§, 74§:n 2 momentti, 77§, 80§:n 2 ja 3 momentti, 81, 86-88 ja 90§, 92§:n 2 momentti, 96§, 102§:n 1 momentti, 104§:n 2 momentti, 122§:n 2 momentti, 123§, 129§:n 3 momentti, 131§, 134§:n 1 ja 2 momentti, 135§:n otsikko ja 1 momentti, 136§:n otsikko sekä 2 ja 3 momentti, 137§:n 3 momentti, 140§:n otsikko, 146§:n 2 momentti, 151 ja 153§, minkä ohella 15§:n 3 momentin sekä 24§:n otsikon ja 3 momentin ruotsinkielinen sanamuoto,

sellaisina kuin niistä ovat 25, 71 ja 77§ osittain muutettuina 5 päivänä kesäkuuta 1981 annetulla lailla (388/81), 61§, 63§:n 1 momentti, 92§:n 2 momentti ja 123§ mainitussa laissa, 81§ 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetussa laissa (527/82), 86§ osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, 134§:n 1 momentti 11 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa (529/86) ja 2 momentti edellä mainitussa 5 päivänä kesäkuuta 1981 annetussa laissa sekä 151§ 7 päivänä syyskuuta 1984 annetussa laissa (659/84), sekä

lisätään lakiin uusi 25 a, 58 a ja 71 a§, 75§:ään uusi 3 momentti, 93§:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 140§:ään uusi 2 momentti ja 156§:ään uusi 3 momentti seuraavasti:

11 §
Päätösvallan siirtäminen

Mitä 1 momentissa on sanottu, ei koske:

1) asioita, joista valtuuston laissa olevan nimenomaisen säännöksen mukaan on päätettävä;

2) asioita, joissa päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistön kannatus; eikä

3) kiinteän omaisuuden luovuttamista, rakennustonttia ja rakennuslainsäädännöllä järjestettyä asiaa lukuun ottamatta.

24 §
Virheellinen menettely ja toimesta pidättäminen

Jos luottamushenkilön voidaan todennäköisin perustein epäillä syyllistyneen toimessaan rikokseen tai muutoin menetelleen siinä velvollisuuksiensa vastaisesti, valtuusto voi, sen jälkeen kun luottamushenkilöä on kuultu, tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi pidättää hänet toimestaan taikka kieltää häntä hoitamasta tehtäviään tai joitakin niistä. Tästä voi väliaikaisesti, kunnes asia on valtuustossa käsitelty, päättää valtuuston puheenjohtaja. Milloin kysymyksessä on taloudellinen väärinkäytös tai muu tahallinen törkeä velvollisuuksien vastainen menettely, asia on viipymättä saatettava tuomioistuimen käsiteltäväksi, jollei teko tai laiminlyönti ole merkitykseltään vähäinen.


25 §
Esteellisyys

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja muu jäsen on esteellinen ottamaan osaa sellaisen päätöksen tekemiseen, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintomenettelylain (598/82) 10§:n 2 momentissa tarkoitettua lähisukulaistaan tai sellaiseen sanotun momentin mukaan rinnastettavaa henkilöä. Puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan osallistuessa 64§:n 3 momentin nojalla kunnanhallituksen kokoukseen häneen sovelletaan, mitä seuraavassa 2 momentissa säädetään.

Muiden luottamushenkilöiden esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylain 10 ja 11§:ssä säädetään. Mainitun lain 10§:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu palvelussuhde kuntaan ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen, ellei hän palvelussuhteensa perusteella ole esitellyt tai muutoin vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa.

Kunnanhallituksen jäsen on lisäksi esteellinen käsittelemään valitusasiaa, jos hän on palvelussuhteensa perusteella aikaisemmin osallistunut asian valmisteluun tai esitellyt sen, taikka muutoin kuin 70§:n nojalla luottamushenkilönä käsitellyt sitä.

25 a §
Varajäsenen kutsuminen

Toimielimen puheenjohtajan ja muun jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja voi toimittaa kutsun varajäsenelle. Varajäsenen kutsumisesta valtuutetulle säädetään 46§:ssä.

Milloin sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai sanotun asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja.

27 §
Päätöksentekojärjestys

Kunnanvaltuuston kokouksessa puheenjohtaja esittelee asiat. Kunnan muun toimielimen kokouksessa asiat käsitellään kunnan viranhaltijan esittelystä, jollei johtosäännössä ole määrätty, että asiat esittelee puheenjohtaja. Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella. Tämän jälkeen puheenjohtajan on julistettava keskustelu päättyneeksi.


30 §
Kokouksen julkisuus

Kunnanhallituksen ja lautakunnan kokoukset eivät ole julkisia, ellei kunnanhallitus tai lautakunta jonkin kokouksen tai asian osalta toisin päätä.


34 §
Kunnan ilmoitukset

Kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla siten kuin erikseen on säädetty. Tarpeen vaatiessa ilmoitukset saatetaan tiedoksi muullakin tavalla sen mukaan kuin kunnanvaltuusto tai sen hyväksymien perusteiden nojalla kunnan asianomainen viranomainen päättää.

58 a §
Ohjeet kunnan edustajille

Kunnanhallituksen tulee tarvittaessa antaa kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä sekä kuntien edustajainkokouksissa edustaville henkilöille samoin kuin kuntainliittojen liittovaltuustojen jäsenille ohjeita kannan ottamisesta käsiteltäviin kysymyksiin.

61 §
Toimivallan siirtäminen

Kunnanhallituksen jaostolle, puheenjohtajalle ja muulle jäsenelle sekä kunnanjohtajalle, apulaiskunnanjohtajalle ja muulle kunnanhallituksen alaiselle viranhaltijalle voidaan kunnanhallituksen johtosäännössä ja 11§:n 1 momentissa mainitussa muussa säännössä tai taksassa antaa valta ratkaista kunnanhallitukselle kuuluvia säännössä tai taksassa mainittavia asioita, joiden taloudellinen tai muu merkitys ei ole sellainen, että asian käsittelemistä kunnanhallituksen kokouksessa on pidettävä tarpeellisena. Asiat, jotka koskevat esityksen tekemistä kunnanvaltuustolle tai 59§:n soveltamista, on kuitenkin aina kunnanhallituksen käsiteltävä.

Päätöksestä, jonka luottamushenkilö tai viranhaltija 1 momentin nojalla tekee, on pidettävä pöytäkirjaa, jollei pöytäkirja päätöksen luonteen johdosta ole tarpeeton. Päätöksiin ja pöytäkirjaan sovelletaan, mitä 27§:n 6 momentissa ja 32§:ssä on säädetty.

63 §
Asian siirtäminen kunnanhallituksen käsiteltäväksi

Kunnanhallitus tai sen puheenjohtaja taikka kunnanjohtaja tai apulaiskunnanjohtaja voi siirtää lautakunnan tai johtokunnan päättämän asian kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Siirtämisen on tapahduttava johtosäännössä määrätyssä ajassa, kuitenkin viimeistään sen ajan kuluessa, jossa valitus päätöksestä on tehtävä. Kunnanhallitus voi kumota siirretystä asiasta tehdyn päätöksen tai muuttaa sitä taikka palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi.


65 §
Esitykset ja lausunnot muille kuin kunnan viranomaisille

Kunnan viranomaisten aloitteet, esitykset ja lausunnot muille kuin kunnan viranomaisille on toimitettava niille kunnanhallituksen välityksin, jollei tätä asian vähäisen merkityksen johdosta ole pidettävä tarpeettomana tai johtosäännössä ole toisin määrätty.

71 §
Jaostot

Lautakunnassa voi sen johtosäännön nojalla olla jaostoja. Niitä voidaan asettaa myös käsittelemään kunnan eri osa-alueita koskevia lautakunnan asioita ja tällöin valita lautakuntaan myös lisäjäseniä.

Jaostossa voi muuna jäsenenä kuin puheenjohtajana olla myös lautakunnan varajäsen ja 1 momentissa tarkoitetussa osa-aluejaostossa lautakunnan lisäjäsen. Vara- ja lisäjäsenet eivät kuitenkaan saa olla jaostossa enemmistönä. Lisäjäsenen kotipaikan tulee olla asianomaisella kunnan osa-alueella, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty. Jaostosta ja lisäjäsenestä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä lautakunnasta ja jäsenestä on säädetty.

71 a §
Toimivallan siirtäminen

Jaostolle, lautakunnan tai jaoston puheenjohtajalle ja jäsenelle sekä lautakunnan alaiselle viranhaltijalle voidaan johtosäännössä taikka 11§:n 1 momentissa mainitussa muussa säännössä tai taksassa antaa valta ratkaista lautakunnalle kuuluvia säännössä tai taksassa mainittavia asioita, joiden taloudellinen tai muu merkitys ei ole sellainen, että asian käsittelemistä lautakunnan kokouksessa on pidettävä tarpeellisena. Esityksen tekeminen asiasta, jonka ratkaiseminen kuuluu kunnanvaltuustolle, on kuitenkin aina lautakunnan käsiteltävä.

Päätökseen, jonka luottamushenkilö tai viranhaltija 1 momentin nojalla tekee, sovelletaan vastaavasti 61§:n 2 momentin säännöstä.

74 §
Virat ja viranhaltijat

Vakinaisten viranhaltijoiden ja virkojen väliaikaisten hoitajien lisäksi kunnalla voi olla tilapäisiä viranhaltijoita, jotka otetaan kunnan palvelukseen enintään vuodeksi kerrallaan.


75 §
Viranhaltijoiden asema

Viranhaltijan esteellisyydestä on voimassa, mitä on säädetty hallintomenettelylain 10§:ssä. Mainitun 10§:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu palvelussuhde kuntaan ei kuitenkaan tee viranhaltijaa esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen.

77 §
Virheellinen menettely ja virantoimituksesta pidättäminen

Jos viranhaltija on tahallaan tai huolimattomuudesta menetellyt virheellisesti tai laiminlyönyt tehtävänsä, häneltä on vaadittava selitys ja, jollei oikaisua muutoin saada aikaan, asiasta on ilmoitettava kunnanhallitukselle tai, mikäli kysymys on kunnanjohtajasta tai apulaiskunnanjohtajasta, kunnanvaltuustolle.

Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämiseen sovelletaan vastaavasti, mitä 24§:n 2 momentissa on säädetty, kuitenkin niin, että valtuuston sijasta muiden viranhaltijoiden kuin kunnanjohtajan ja apulaiskunnanjohtajan virantoimituksesta pidättämisestä päättää kunnanhallitus ja että se, mitä on sanottu tutkimuksesta ja oikeudenkäynnistä, koskee myös kurinpitomenettelyä.

80 §
Talousarvio sekä tulot ja menot

Talousarvioon on otettava varainhoitovuoden menot ja tulot. Talousarvion menoja koskeva osa jakautuu valtuuston päättämiin eri määrärahoihin, joihin luetaan myös siirtomäärärahat ja siirrot rahastoihin. Lainanotosta ja lainojen lyhennyksistä otetaan talousarvioon vain näiden erotus. Talousarvioon on lisäksi otettava viimeistä edellisen varainhoitovuoden tilinpäätöksen osoittama ylijäämä tulona ja alijäämä menona.

Talousarvion menojen ja tulojen on oltava tasapainossa.

81 §
Kunnallisvero

Se määrä, joka talousarvion muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen kattamiseen, kootaan kunnallisverona.

Kunnallisverosta on säädetty erikseen.

86 §
Rahastot

Kunnalla on oltava veroäyrin hinnan vaihtelujen tasoittamista varten verontasausrahasto.

Kunnalla tulee myös olla kunnan maksuvalmiuden turvaamiseksi käyttörahasto, jonka pääoma on riittävä.

Kunnanvaltuuston päätöksellä kunnalle voidaan perustaa muitakin rahastoja.

Valtuuston on hyväksyttävä rahastolle sääntö, jossa määrätään rahaston tarkoituksesta ja kartuttamisesta, sen varojen sijoittamisesta ja käyttämisestä sekä rahaston muusta hoidosta.

87 §
Lainanotto

Lainanotosta kunnalle päättää kunnanvaltuusto.

Kunnanhallitukselle tai sen jaostolle taikka kunnanhallituksen alaiselle viranhaltijalle voidaan antaa johtosäännössä valta ottaa lainaa kunnalle valtuuston talousarviossa tai erikseen tekemällä päätöksellä asettamissa rajoissa.

88 §
Määrätarkoitukseen lahjana tai testamentilla saatu omaisuus

Kunnan lahjana tai testamentin nojalla määrättyyn tarkoitukseen käytettäväksi saaman omaisuuden hoidossa saadaan poiketa lahjakirjan tai testamentin määräyksistä, jos se olosuhteiden muuttumisen johdosta tai muusta syystä on katsottava tarpeelliseksi. Milloin omaisuuden käyttäminen tarkoitukseensa on mahdotonta tai ilmeisesti hyödytöntä, saadaan omaisuus ottaa tai luovuttaa muuhun alkuperäistä tarkoitusta vastaavaan käyttöön.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta toimenpiteestä päättää kunnanvaltuusto.

90 §
Rahatoimi ja laskentatoimi

Kunnanhallitus johtaa ja valvoo kunnan rahatointa ja laskentatointa. Niihin kuuluvia tehtäviä voidaan johtosäännössä määrätä lautakunnille ja johtokunnille.

Kunnan tuloista ja menoista sekä varoista ja veloista on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa hyvää kirjanpitotapaa noudattaen.

Kultakin varainhoitovuodelta on seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä laadittava tilinpäätös, joka käsittää talousarvion toteutumisvertailun ja taseen. Tilinpäätös on saatettava kunnanvaltuuston käsiteltäväksi viimeistään syyskuun aikana.

92 §
Tilintarkastajat

Vaalikelpoisia tilintarkastajaksi eivät ole kunnanhallituksen jäsen eikä häneen hallintomenettelylain 10§:n 2 momentissa mainitussa suhteessa oleva henkilö, ei myöskään kunnanhallituksen alainen kunnan keskushallinnon viranhaltija tai pysyväisluonteisessa työsopimussuhteessa oleva työntekijä.


93 §
Tilintarkastajien tehtävät ja niiden suorittaminen

Tilintarkastajalla on sen estämättä, mitä on säädetty eräiden tietojen ja asiakirjojen salassa pitämisestä, oikeus saada myös tietoja asiakirjasta tai nähtäväkseen asiakirja, joka on pidettävä salassa, jos hän katsoo, että tämä on tarpeen tilintarkastustehtävän suorittamiseksi.


96 §
Muistutusten käsittely

Kunnanvaltuuston tulee päättäessään tilinpäätöksen hyväksymisestä päättää myös siitä, onko tilintarkastajien kertomuksessa tehdyn muistutuksen johdosta ryhdyttävä kunnan edun valvomiseksi toimenpiteisiin tilivelvollista vastaan, vai annetaanko muistutuksen raueta. Sama koskee hallintoa tarkastamaan asetetun valiokunnan kertomuksessa tehtyä muistutusta.

Tilivelvollisella tarkoitetaan luottamushenkilöä ja viranhaltijaa. Tilivelvolliseksi ei kuitenkaan lueta valtuutettua eikä tilintarkastajaa.

Jollei muistutuksen johdosta ole 24 tai 77§:n nojalla nostettava tilivelvollista vastaan syytettä tuomioistuimessa tai syytettä muutoin päätetä nostettavaksi, muistutukseen perustuva korvausvaatimus on tehtävä lääninoikeudelle kolmen vuoden kuluessa siitä, kun kertomus, jossa muistutus on tehty, on esitetty valtuustolle. Lääninoikeus voi velvoittaa tilivelvollisen korvaamaan vahingon, jonka hän on virheellään tai laiminlyönnillään kunnalle aiheuttanut. Jos korvausvaatimusta ei ole tehty lääninoikeudelle mainitussa ajassa, kunnan oikeus saada tilivelvolliselta korvaus on menetetty, mikäli korvausvelvollisuus ei aiheudu rikoksesta, joka ei ole vähäinen. Vaatimus on tällöin esitettävä yleisessä tuomioistuimessa. >Korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain (412/74) mukaan.

102 §
Säännösten soveltaminen

Kunnanosavaltuustosta on soveltuvin osin vastaavasti voimassa, mitä 26§:n 1 momentissa, 30§:n 1 momentissa, 32§:n 1 momentissa sekä 36, 39, 42-49, 51 ja 52§:ssä on säädetty kunnanvaltuustosta. Mitä 22§:n 2 momentissa on säädetty valtuutetusta, koskee myös kunnanosavaltuuston jäsentä. Hänestä on voimassa, mitä 25§:n 2 momentissa on säädetty. Sovellettaessa 48§:ää kunnanhallituksen puheenjohtajalla ja apulaiskunnanjohtajalla katsotaan kuitenkin olevan vain oikeus, mutta ei velvollisuutta, olla saapuvilla kunnanosavaltuuston kokouksessa.


104 §
Yhteislautakunta ja -johtokunta

Edellä 1 momentissa tarkoitetun lautakunnan tai johtokunnan pöytäkirja on, milloin se asetetaan yleisesti nähtäväksi, pidettävä 32§:n mukaisella tavalla nähtävänä kaikissa kunnissa, jotka ovat sopimuksessa osallisina.

122 §
Kuntainliiton toimielimet

Kuntainliiton hallintoa hoitaa liittohallitus, johon liittovaltuusto valitsee toimikaudekseen jäsenet ja kullekin näistä henkilökohtaisen varajäsenen. Liittovaltuusto valitsee jäsenten joukosta liittohallitukselle puheenjohtajan sekä yhden tai kaksi varapuheenjohtajaa.


123 §
Vaalikelpoisuus kuntainliiton luottamustoimiin

Vaalikelpoisia kuntainliiton luottamustoimiin ovat henkilöt, jotka ovat vaalikelpoisia kuntainliiton jäsenkunnan luottamustoimiin 17§:n mukaan, eivät kuitenkaan 40§:n 1 momentin 1 kohdassa mainitut henkilöt eivätkä, lukuun ottamatta toimikuntaa, saman kuntainliiton viranhaltijat tai pysyväisluonteisessa työsopimussuhteessa olevat työntekijät.

Liittohallituksen jäsenet taikka heihin hallintomenettelylain 10§:n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa olevat henkilöt eivät ole vaalikelpoisia kuntainliiton tilintarkastajaksi.

129 §
Päätösten saattaminen yleisesti tiedoksi

Liittohallituksen pöytäkirjasta on voimassa, mitä 1 momentissa on säädetty. Siitä on lähetettävä jokaisen jäsenkunnan kunnanhallitukselle jäljennös. Lautakunnan ja johtokunnan pöytäkirja on pidettävä 1 momentin mukaisesti nähtävänä, jos niin on perussäännössä tai johtosäännössä määrätty taikka sanottu toimielin tai sen puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi, ja sama koskee vastaavasti pöytäkirjaa päätöksestä, jonka luottamushenkilö tai viranhaltija on hänelle uskotun ratkaisuvallan nojalla tehnyt liittohallitukselle taikka lauta- tai johtokunnalle kuuluvassa asiassa.

131 §
Muutokset kuntainliiton hallintoon ja talouteen

Olennaisia muutoksia kuntainliiton hallintoon tai talouteen taikka sen toimintaan muutoin ei saa tehdä, elleivät muutosta koskevaa päätöstä kannata liittovaltuustossa jäsenet, jotka edustavat vähintään kahta kolmannesta valtuuston kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.

134 §
Kuntaa koskevien säännösten soveltaminen kuntainliitossa

Kuntainliitosta on soveltuvin osin vastaavasti voimassa, mitä kunnasta on säädetty 6§:ssä, 7§:n 1 ja 2 momentissa, 8, 9, 11-13 ja 18-25 a§:ssä, 26§:n 2 momentissa, 27-31§:ssä, 33, 35, 37, 42-44 ja 46-53§:ssä, 55§:n 2 momentissa, 58, 58 a ja 59-68§:ssä, 69§:n 1 momentissa, 70, 71, 71 a ja 72-80§:ssä, 82§:n 1 ja 3 momentissa, 83§:ssä, 86§:n 2-4 momentisssa, 87-91§:ssä, 92§:n 1 ja 3 momentissa, 93-97§:ssä ja 103§:n 1 momentissa. Kuntainliittojen keskinäiseen yhteistoimintaan sovelletaan myös 104§:n yhteislautakuntaa ja -johtokuntaa koskevia säännöksiä, jolloin pykälän 2 momenttia sovelletaan siten, että nähtävänä pitämisen tulee tapahtua kaikissa asianomaisten kuntainliittojen jäsenkunnissa.

Mitä 9§:ssä on säädetty kunnanhallituksen johtosäännöstä, saadaan jättää soveltamatta. Sovellettaessa 50§:n säännöstä lasketaan päätöksen tekoon vaadittava määräenemmistö liittovaltuuston saapuvilla olevien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Mitä 58 §:n 5 momentissa on säädetty kunnanjohtajasta, sovelletaan liittohallituksen puheenjohtajaan. Säännöstä 80§:n 2 momentissa ylijäämän tai alijäämän ottamisesta talousarvioon ei sovelleta. Mitä 86§:n 2 momentissa on säädetty käyttörahastosta, saadaan jättää soveltamatta. Määräajoista, joita tarkoitetaan 67§:ssä, 82§:n 1 momentissa, 90§:n 3 momentissa ja 95§:n 2 momentissa, on määrättävä perussäännössä tai liittohallituksen johtosäännössä.


135 §
Kunnan viranomaisen päätöksen alistaminen

Milloin kunnan viranomaisen päätös on alistettava valtion viranomaisen vahvistettavaksi, päätöstä koskeva pöytäkirjanote on siinä tarkoituksessa lähetettävä alistusviranomaiselle.


136 §
Kuntien edustajainkokouksen ja kuntainliiton viranomaisen päätöksen alistaminen

Kuntainliiton viranomaisen päätös alistetaan, milloin alistusviranomaisena on lääninhallitus, sen läänin lääninhallitukselle, jossa kuntainliitolla on kotipaikka.

Muutoin alistamisessa noudatetaan, mitä 135§:ssä on säädetty.

137 §
Alistuksen käsitteleminen

Milloin alistus on jätetty tutkittavaksi ottamatta tai päätös vahvistamatta, päätöksen tehnyt viranomainen saa valittaa tästä. Sama oikeus on kunnanvaltuuston puolesta kunnanhallituksella ja kuntien edustajainkokouksen puolesta sen puheenjohtajalla tai 116 §:n 2 momentissa mainitulla toimikunnalla sekä liittovaltuuston puolesta liittohallituksella.

140 §
Valitus yhteislautakunnan tai -johtokunnan sekä edustajainkokouksen ja kuntainliiton viranomaisen päätöksestä

Edellä 104§:n 1 momentissa tarkoitetun lautakunnan tai johtokunnan päätökseen saa 139§:n 2 momentin nojalla hakea muutosta myös sopimuksessa osallisena olevan muun kunnan jäsen. Kuntainliittojen yhteislautakunnan tai -johtokunnan päätöksestä saa vastaavasti valittaa myös sopimuksessa osallisena olevan kuntainliiton jäsenkunnan jäsen.

146 §
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

Päätöstä asiassa, joka voidaan siirtää kunnanhallituksen tai liittohallituksen käsiteltäväksi, ei kuitenkaan saa panna täytäntöön ennen kuin on selvinnyt, ettei asiaa siirretä. Jos päätös on sellainen, että se asian luonteesta tai kiireellisyydestä johtuen on heti pantava täytäntöön, tai jos siirtämiseen oikeutetulta viranomaiselta on saatu lupa täytäntöönpanemiseen, päätös saadaan kuitenkin panna täytäntöön.

151 §
Kunnanosavaltuuston valitseminen

Siitä poiketen, mitä 99§:n 2 momentissa on säädetty, valitaan kunnanosahallintoa varten vuoden 1992 loppuun kestäväksi toimikaudeksi kunnanosavaltuusto kunnanvaltuuston toimittamalla vaalilla.

153 §
Kunnat, joissa ei ole kunnanjohtajaa

Kunnassa, jossa ei ole kunnanjohtajan virkaa, se on perustettava. Kunnanvaltuusto voi kuitenkin enintään valtuutettujen toimikaudeksi kerrallaan lykätä viran perustamista tai pitää sen sivuvirkana, milloin tätä on kunnan asukasluvun vähäisyyden takia tai muusta erityisestä syystä pidettävä perusteltuna. Kunnassa ei sinä aikana voi olla apulaiskunnanjohtajan virkaa.

156 §
Muissa laeissa olevien säännösten soveltaminen

Edellä 2 momentissa tarkoitettuja säännöksiä kaupungeista ei sovelleta 3§:n 2 momentin nojalla perustettuun uuteen kaupunkiin.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991 lukuun ottamatta 92§:n 2 momenttia ja 123§:n 2 momenttia, jotka tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Edellä 96§:n 3 momentissa säädettyä kolmen vuoden vanhentumisaikaa sovelletaan korvausvaatimuksiin, jotka perustuvat kunnanvaltuustolle tämän lain tultua voimaan esitettyihin muistutuksiin.

Hallituksen esitys 254/89
Laki- ja talousvaliok. miet. 17/90
Suuren valiok. miet. 104/90

Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Sisäasiainministeri
Jarmo Rantanen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.