Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1117/1990

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki kansanterveyslain muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansanterveyslain ( 66/72 ) 15§:n 5 momentti, sellaisena kuin se on 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (573/85),

muutetaan 21§:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (1070/83), sekä

lisätään 14§:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on muutettuna 2 päivänä syyskuuta 1976, 29 päivänä syyskuuta 1978, 17 päivänä syyskuuta 1982 ja 29 päivänä marraskuuta 1985 annetuilla laeilla (788/76, 744/78, 684/82 ja 903/85), uusi 2 a-kohta ja lakiin siitä mainitulla 17 päivänä syyskuuta 1982 annetulla lailla kumotun 27 ja 28§:n tilalle uusi 27 ja 28§ seuraavasti:

14 §

Kansanterveystyöhön kuuluvina velvollisuuksina 19§:ssä mainitussa laissa tarkoitetun toteuttamissuunnitelman rajoissa kunnan tulee:


2 a)

ottaen huomioon, mitä mielenterveyslaissa (1116/90) on säädetty, järjestää kunnan asukkaiden tarvitsemat sellaiset mielenterveyspalvelut, jotka on tarkoituksenmukaista antaa terveyskeskuksessa;


21 §

Edellä 14§:ssä tarkoitetut kunnan velvollisuuteen kuuluvat terveydenhuoltopalvelut ovat niiden käyttäjälle maksuttomia kuitenkin niin, että asetuksella voidaan määrätä potilaalta perittäväksi korvaus fysikaalisesta hoidosta, sairaankuljetuksesta, hoitoon käytetyistä aineista ja potilaan ylläpidosta terveyskeskuksessa sekä lääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta, joka ei liity potilaan hoitoon. Muilta kuin Suomen kansalaisilta voidaan asetuksella säätää perittäväksi terveydenhuoltopalveluista maksu ja korvaus, jollei vastavuoroisesta järjestelystä ole valtioiden kesken toisin sovittu. Jos lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvän apuvälineen tarve aiheutuu tapaturmavakuutuslain, maatalousyrittäjäin tapaturmavakuutuslain, sotilasvammalain, liikennevakuutuslain tai näitä vastaavan aikaisemman lain mukaan korvattavasta vahingosta tai ammattitaudista, peritään potilaalle annetusta apuvälineestä sen hankintakustannukset sekä kustannukset apuvälineen uusimisesta ja huollosta.


27 §

Kunnan tulee suunnitellessaan ja kehittäessään kansanterveystyötä olla yhteistyössä asianomaisen sairaanhoitopiirin kanssa siten, että kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden.

28 §

Yksikielisen kunnan tai kuntainliiton terveyskeskuksen terveydenhuoltopalvelut järjestetään kunnan tai kuntainliiton kielellä.

Kaksikielisen kunnan taikka kaksikielisiä tai sekä suomen- että ruotsinkielisiä kuntia käsittävän kuntainliiton terveyskeskuksen terveydenhuoltopalvelut järjestetään kunnan tai kuntainliiton molemmilla kielillä siten, että potilas saa palvelut omalla kielellään.

Kunnan tai kansanterveystyön kuntainliiton tulee lisäksi huolehtia siitä, että pohjoismaiden kansalaiset voivat terveydenhuoltopalveluja käyttäessään tarvittaessa käyttää omaa kieltään, suomen, islannin, norjan, ruotsin ja tanskan kieltä. Kunnan tai kansanterveystyön kuntainliiton on tällöin mikäli mahdollista huolehdittava siitä, että Pohjoismaiden kansalaiset saavat tarvittavan tulkitsemis- ja kääntämisavun.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Hallituksen esitys 202/89

Talousvaliok. miet. 3/90

Suuren valiok. miet. 134/90

Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990

Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoSosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen

Sivun alkuun