1102/1990

Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990

Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa 1 päivänä heinäkuuta 1988 annetun lain (651/88) 2§:n 2 momentti, 7§:n 2, 3, 10 ja 14 kohta, 9§, 11§:n 4 momentti ja 15§:n 1 ja 3 momentti, sekä

lisätään 4§:ään uusi 4 momentti sekä lakiin uusi 7 a, 8 a, 8 b, 9 a ja 15 a§ seuraavasti:

2 §
Soveltamisala

Lakia ei sovelleta eduskunnan, tasavallan presidentin, valtiontilintarkastajain, eduskunnan oikeusasiamiehen ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslioissa ja eduskunnan kirjastossa, Suomen Pankissa ja kansaneläkelaitoksessa. Tasavallan presidentin toimintaan ei sovelleta 15 a§:n säännöksiä.

4 §
Yhteistoiminnan osapuolet

Jos asia koskee viraston tai sen osan tehtävien tai henkilöstön toiseen virastoon siirtämisestä tai yksityiselle yritykselle luovuttamisesta johtuvia vaikutuksia, yhteistoiminnan osapuolena voi olla myös vastaanottava virasto tai luovutuksen saaja jo ennen siirtämisen tai luovuttamisen tapahtumista.

7 §
Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat

Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat:


2) olennaiset kone- ja laitehankinnat niiden henkilöstövaikutusten osalta sekä henkilöstön asemaan vaikuttavat viraston organisaation, tehtävien, palvelutoiminnan ja tuotevalikoiman muutokset ja olennaiset työtilojen järjestelyt;

3) viraston tai sen osan lakkauttaminen tai siirto toiselle paikkakunnalle, viraston tai sen osan tehtävien tai henkilöstön siirrosta taikka virkojen lakkauttamisesta vapautuvien määrärahojen siirrosta toiseen virastoon aiheutuvat henkilöstövaikutukset luovuttavassa ja vastaanottavassa virastossa sekä viraston tai sen osan toiminnan laajentaminen tai supistaminen;


10) hallinnollisista, tuotannollisista ja taloudellisista syistä toimeenpantavat osa-aikaistamiset, lomauttamiset ja irtisanomiset sekä niihin liittyvät koulutus- ja uudelleensijoittamisratkaisut;


14) henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat ja niihin suunnitelmakaudella tehtävät muutokset;


7 a §
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat

Valtion liikelaitoksen, johon sovelletaan valtion liikelaitoksista annettua lakia (627/87), tulee vuosittain vahvistaa henkilöstösuunnitelma ja koulutussuunnitelma ennen tilikauden alkua.

Henkilöstösuunnitelmaan tulee sisällyttää sellaiset 7§:ssä tarkoitetut asiat, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai laatua koskevaa merkitystä samoin kuin henkilöstön määrässä ja laadussa odotettavissa olevat muutokset.

Koulutussuunnitelmassa tulee käsitellä henkilöstösuunnitelmasta johtuvat yleiset koulutustarpeet sekä koulutuksen vuosittainen toteuttamissuunnitelma henkilöstöryhmittäin.

8 a §
Neuvotteluesitys

Neuvotteluesitys on, jollei yhteistoimintamenettelyssä toisin sovita, 7§:n 1-5 ja 10 kohdassa tarkoitetussa asiassa tehtävä kirjallisesti vähintään kolme päivää ennen neuvottelun alkamista. Esityksessä on oltava tiedot siitä, mitä asioita neuvottelussa tulee käsiteltäviksi.

Kun henkilöstön edustaja pyytää yhteistoimintamenettelyn aloittamista 7§:n 1-5 tai 10 kohdassa tarkoitetussa asiassa, viraston on annettava 1 momentissa tarkoitettu neuvotteluesitys tai kirjallinen ilmoitus siitä, millä perusteella yhteistoimintamenettelyä ei pidetä tarpeellisena.

8 b §
Ilmoitus työvoimaviranomaisille

Milloin 8 a§:ssä tarkoitettu neuvotteluesitys sisältää työvoiman vähentämistä koskevia toimenpiteitä, on se tai siitä ilmenevät seikat saatettava työvoimaviranomaisten tietoon neuvottelujen alkaessa, jollei vastaavia tietoja ole aikaisemmin muussa yhteydessä annettu.

9 §
Neuvotteluvelvoitteen täyttyminen

Jollei muusta menettelystä ole viraston ja henkilöstön edustajien kesken yhteistoimintamenettelyssä sovittu tai 2 ja 3 momentista muuta johdu, katsotaan viraston täyttäneen 8§:ssä tarkoitetun neuvotteluvelvoitteen silloin, kun asia on käsitelty 8§:n 2 tai 3 momentissa säädetyllä tavalla taikka 5§:ssä tarkoitetussa yhteistoimintaelimessä.

Jos 7§:n 1-5 tai 10 kohdan mukaan neuvoteltava toimenpide ilmeisesti johtaa yhden tai useamman virkamiehen tai työntekijän osa-aikaistamiseen tai irtisanomiseen taikka lomauttamiseen, viraston ei kuitenkaan katsota täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan, ennen kuin asiasta on päästy yksimielisyyteen tämän lain mukaisessa yhteistoimintamenettelyssä tai neuvottelujen alkamisesta on kulunut vähintään seitsemän päivää. Jos toimenpide ilmeisesti johtaa yli kymmenen virkamiehen tai työntekijän osa-aikaistamiseen tai irtisanomiseen taikka lomauttamiseen yli 90 päiväksi, eikä ratkaisusta edellä mainitulla tavalla päästä yksimielisyyteen, viraston ei katsota täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan, ennen kuin kolme kuukautta on kulunut siitä, kun neuvotteluesitys on tehty henkilöstön edustajille.

Jos neuvottelut kuitenkin koskevat viraston tai sen osan tehtävien tai henkilöstön toiseen virastoon siirtämisen tai virastojen yhdistämisen tapahduttua sen johdosta toimeenpantavia osa-aikaistamisia, lomautuksia tai irtisanomisia, ei viraston katsota täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan, ennen kuin asiasta on päästy yhteistoimintamenettelyssä yksimielisyyteen tai kaksi kuukautta on kulunut siitä, kun neuvotteluesitys on tehty henkilöstön edustajille.

Jos yhteistoimintamenettely on aloitettu ennen viraston tai sen osan tehtävien tai henkilöstön toiseen virastoon siirtämistä, vastaanottavan viraston osalta neuvotteluajaksi lasketaan myös se aika, jonka se on ollut neuvotteluissa osapuolena.

9 a §
Neuvottelutuloksen kirjaaminen

Viraston on pyynnöstä huolehdittava siitä, että 7§:n 1-5 ja 10 kohdassa tarkoitetun neuvottelun tulos tai osapuolten kannanotot viraston toimesta kirjataan pöytäkirjaan, jonka neuvotteluosapuolet pöytäkirjan hyväksymisen osoitukseksi allekirjoittavat.

11 §
Tiedottamisvelvollisuus

Valtion liikelaitoksen, johon sovelletaan valtion liikelaitoksista annettua lakia, tulee lisäksi esittää henkilöstön edustajille liikelaitoksen tilinpäätös viipymättä sen jälkeen, kun valtioneuvosto on hyväksynyt sen, sekä vähintään kerran vuodessa selvitys liikelaitoksen taloudellisesta tilasta sekä viipymättä muutokset, jotka olennaisesti poikkeavat mainituissa selvityksissä esitetystä kehityksestä.


15 §
Sopimusoikeus

Valtion asianomainen viranomainen sekä virkamiesten ja työntekijäin yhdistykset, joiden varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu virkamiesten ja työntekijöiden etujen valvominen virka- ja työsuhteissa ja jotka yhteensä edustavat laajasti sopimuksen piirissä olevaa henkilöstöä, voivat tehdä henkilöstön edustajista 4§:n 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen sekä sopimuksin myös poiketa siitä, mitä on säädetty 4 ja 5§:ssä yhteistoiminnan osapuolista, 7§:ssä yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista, 7 a§:ssä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmista, 8§:ssä yhteistoimintamenettelystä, 8 a§:ssä neuvotteluesityksestä, 9§:ssä neuvotteluvelvoitteen täyttymisestä, 9 a§:ssä neuvottelun tuloksen kirjaamisesta, 11§:ssä työnantajan tiedottamisvelvollisuudesta sekä 14§:ssä henkilöstön edustajien vapautuksesta työstä. Lain 8§:n 4 momentissa säädettyä yhteistoimintamenettelyä ei kuitenkaan voida sopimuksin laajentaa.


Edellä 1 momentissa tarkoitettuja valtion asianomaisia viranomaisia ovat valtiovarainministeriö koko valtionhallinnon osalta sekä ne valtion virastot omalta tai oman hallinnonalansa osalta, joille tämä tehtävä asetuksella määrätään. Virastokohtaisessa sopimuksessa ei saa sopia toisin siitä, mitä valtiovarainministeriön ja virkamiesten ja työntekijäin yhdistysten kesken on tämän lain nojalla sovittu.


15 a §
Hyvitys

Milloin 7§:n 1-5 tai 10 kohdassa tarkoitettu asia on tahallisesti tai ilmeisestä huolimattomuudesta ratkaistu noudattamatta, mitä 8, 8 a tai 9§:ssä on säädetty, ja virkamies tai työntekijä on asian yhteydessä osa-aikaistettu tai irtisanottu tai työntekijä lomautettu, on tällä oikeus saada työnantajalta hyvityksenä enintään 20 kuukauden palkka.

Hyvityksen suuruutta määrättäessä on otettava huomioon yhteistoimintavelvoitteen laiminlyönnin aste ja työnantajan olosuhteet yleensä sekä samoista toimenpiteistä johtuva muu korvausvelvollisuus. Jos laiminlyöntiä on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäisenä, voidaan hyvitys jättää tuomitsematta.

Virkamiehen tai työntekijän oikeus hyvitykseen on rauennut, jollei kannetta ole nostettu vuoden kuluessa oikeuden syntymisestä.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991.

Lain 7 a§:ssä tarkoitetut henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat voidaan kuitenkin ensimmäisen kerran vahvistaa tilikautena, joka alkaa lain voimaantulopäivän jälkeen.

Hallituksen esitys 92/90
Toisen lakivaliok. miet. 9/90
Suuren valiok. miet. 106/90

Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Ministeri
Ulla Puolanne

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.