Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

975/1990

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan maataloustuotannon tasapainottamisesta 22 päivänä joulukuuta 1989 annetun lain ( 1261/89 ) 27§:n 3 momentti,

muutetaan 1§:n 1 momentti, 2§:n 2 momentti, 4§:n 1 momentti, 8§:n 3 momentti, 9§:n 2 momentti, 10§:n 2 momentti, 14§, 15§:n 2 momentti, 21§, 23§:n 4 momentti ja 27§:n 1 momentti sekä

lisätään 2§:ään uusi 3 momentti, 6§:ään uusi 3 momentti, 13§:ään uusi 2 momentti ja lakiin uusi 28 a§ seuraavasti:

1 §Soveltamisala

Tämän lain nojalla saadaan vuosina 1990-1994 toteuttaa >maataloustuotannon ohjaamiseksi ja tasapainottamiseksi tarvittavia toimenpiteitä maataloustulolain (736/89) 17§:ssä tarkoitettujen määrärahojen puitteissa.


2 §Tasapainottamistoimenpiteet


Tasapainottamistoimenpiteitä voidaan toteuttaa myös siten, että 1§:n 1 momentissa tarkoitettuja varoja käytetään tasapainottamispalkkioiden maksamisen ohella viljellyksi katsottujen peltojen metsittämisestä aiheutuviin metsänparannuslain (140/87) 9§:n mukaisiin kustannuksiin metsänparannuslaissa säädetyssä järjestyksessä taikka valtioneuvoston tarkemmin määräämin perustein avustusten myöntämiseen metsittämiskustannuksiin viljelijöille, jotka omatoimisesti metsittävät viljellyksi katsotun pellon.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuihin avustuksiin sovelletaan, mitä pellon metsittämiseen perustuvan tasapainottamispalkkion maksamisesta ja takaisinperinnästä sekä tasapainottamispalkkion saamiselle asetettujen edellytysten täyttymisen valvonnasta tässä laissa säädetään. Avustusvarojen jakamisesta on voimassa, mitä 8§:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

4 §Palkkion saajat

Tasapainottamispalkkiota saadaan maksaa viljelijälle. Viljelijällä tarkoitetaan tässä laissa luonnollista henkilöä, avointa yhtiötä, kommandiittiyhtiötä, osakeyhtiötä, säätiötä tai osuuskuntaa, joka maatilan omistajana, vuokrasopimuksen tai muun käyttöoikeuden nojalla harjoittaa maataloutta. Viljelijänä pidetään myös sellaista luonnollisten henkilöiden muodostamaa yhtymää tai kuolinpesää, jonka osakkaat yhteisesti hallitsevat maatilaa. Maatilahallitus päättää tarvittaessa vuokrasopimuksen vähimmäispituudesta.


6 §Toimenpiteistä päättäminen


Valtioneuvosto voi tämän lain mukaisten toimenpiteiden käynnistämistä varten ennen varainhoitovuoden alkua päättää 1 momentissa tarkoitetuista seikoista eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoarvioksi varainhoitovuodelle tarkoitusta varten ehdotettujen määrärahojen puitteissa. Valtioneuvoston on muutettava päätöksensä vahvistetun tulo- ja menoarvion mukaiseksi, jos eduskunnan tarkoitusta varten osoittamat määrärahat ovat ehdotettua pienemmät.

8 §Varojen ohjaus


Maa- ja metsätalousministeriö jakaa 2§:n 2 momentissa tarkoitetut pellonmetsityskustannuksiin osoitetut, metsänparannuslaissa säädetyssä järjestyksessä käytettävät varat metsälautakuntien kesken vahvistaessaan metsänparannustöiden työohjelman.

9 §Maataloustuotannon vähentäminen


Sopimuksen mukainen tuotannon vähentäminen tai lopettaminen on määrättävä toimeenpantavaksi siten, että tuotannosta luopuva viljelijä ei saa sopimuksen voimassaoloaikana aloittaa tai laajentaa muuta 1 momentissa tarkoitettua maataloustuotantoa eikä muutakaan maataloustuotannon tasapainottamisen kannalta merkityksellistä kotieläintuotantoa sopimuksen tarkoittamalla maatilalla ja että viljelijä ei saa laajentaa luopumisen kohteena olevaa tuotantoa vastaavasti muilla maatiloilla. Valtioneuvosto voi kuitenkin päättää, että viljelijä saa sopimuksen voimassaoloaikana aloittaa sellaisen maataloustuotannon tai laajentaa sellaista maataloustuotantoa, jonka edistäminen on maataloustuotannon ohjaamisen ja tasapainottamisen kannalta erityisen perusteltua. Viljelijällä on lisäksi oikeus tuotannosta luopumisen aikana harjoittaa maataloustuotantoa kotitarvettaan varten. Valtioneuvoston tai sen valtuuttamana maatilahallituksen tulee antaa tarkemmat määräykset tässä momentissa tarkoitetuista sopimusehdoista.

10 §Pellon kesannoiminen


Viljelijä voi tehdä kesannoimissopimuksen sellaisesta omistamastaan maatilan peltoalasta tai sen osasta, jota hän tai aikaisempi omistaja on viljellyt tai valtion kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella hoitanut kesantona sopimuksen tekemistä edeltäneenä vuotena. Viljelijä voi kuitenkin tehdä kesannoimissopimuksen myös peltoalasta, jota hän hallitsee koko sopimuskauden kestävän, kirjallisen vuokrasopimuksen perusteella ja jota on viljelty tai valtion kanssa tehdyn sopimuksen perusteella hoidettu kesantona sopimuksen tekemistä edeltäneenä vuotena.


13 §Muut tasapainottamistoimenpiteet


Valtioneuvosto voi päättää sellaisista 1 momentissa tarkoitetuista tasapainottamistoimenpiteistä, jotka koskevat pellon kesannoimista tai muuta peltokasvien viljelyn tai kotieläintuotannon vähentämistä ilman sopimusta.

14 §Pellon metsittäminen

Edellä 13§:ssä tarkoitettu tasapainottamistoimenpide voi koskea myös viljellyksi katsotun pellon metsittämistä. Tasapainottamispalkkion maksamisen edellytyksenä on, että metsittäminen toteutetaan valtioneuvoston määräämällä tavalla.

15 §Toimenpiteiden yhteensovittaminen


Edellä 1 momentissa säädetyn estämättä pellon metsittämisestä saadaan maksaa tasapainottamispalkkiota tai 2§:n 2 momentin mukaista avustusta silloinkin, kun metsitettävä peltoalue on palkkioon oikeuttavana ajanjaksona 9 tai 10§:ssä tarkoitetun vähentämissopimuksen tai maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain mukaisen maataloustuotannon vähentämissopimuksen tai kesannoimissopimuksen taikka muun vastaavan aikaisemman lainsäädännön mukaisen sopimuksen alainen. Metsitettävää peltoaluetta pidetään viljellyksi katsottuna peltona sopimuksen voimassaoloaikana ja edelleen kahden vuoden ajan sopimuksen päättymisestä lukien. Valtioneuvosto voi lisäksi päättää, että maataloustuotannon kohdentamisesta maksetaan viljelijälle 11§:n nojalla tasapainottamispalkkiota myös 9§:ssä tarkoitetun maataloustuotannon vähentämissopimuksen voimassaoloaikana.


21 §Suhde muuhun lainsäädäntöön

Tämän lain mukaisen sopimuksen vaikutuksista viljelijän oikeuteen harjoittaa kotieläintuotantoa tai kotieläintaloutta koskeviin tuotantokiintiöihin on voimassa, mitä erikseen säädetään tai määrätään.

23 §Maksamismenettely


Pellon metsittämiseen perustuvan tasapainottamispalkkion maksamista koskevassa asiassa on metsälautakunnan annettava tarvittaessa lausunto palkkion maksamisen edellytyksistä. Pellon metsittämisestä suoritetaan palkkio sille, joka palkkion maksamisen ajankohtana omistaa kysymyksessä olevan peltoalueen. Jos kysymyksessä on 15§:n 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen alainen peltoalue, palkkio maksetaan sopimuksen tehneelle viljelijälle tai sille, jolle sopimus on siirretty.

27 §Valvonta

Maatilahallituksen, maatalouspiirien ja kuntien maatalouslautakuntien tehtävänä on huolehtia tämän lain ja sen nojalla tehtyjen sopimusten noudattamisen sekä tässä laissa tarkoitettujen tasapainottamispalkkioiden saamiselle asetettujen edellytysten täyttymisen valvonnasta.


28 a §Avustuksen veronalaisuus

Edellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu avustus metsittämiskustannuksiin ei ole viljelijän veronalaista tuloa.


Tämä laki tulee voimaan 21 päivänä marras>kuuta 1990.

Hallituksen esitys 150/90

Maa- ja metsätalousvaliok. miet. 12/90

Suuren valiok. miet. 144/90

Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1990

Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMaa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala

Sivun alkuun