912/1990

Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta tulee hankkia siten, että hankinnat täyttävät työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/90) mukaiset ja sen nojalla asetetut tavoitteet ja vaatimukset ja että hankinnat ovat valtiontalouden kannalta edullisia.

Koulutushankinnat suorittaa työvoimapiirin toimisto. Työvoimatoimisto voi suorittaa koulutushankintoja työvoimapiirin toimiston määräämissä rajoissa.

Työministeriö voi hankkia koulutusta, jos sen hankkiminen työvoimapiireittäin ei koulutuksen vähäisen tarpeen tai muun erityisen syyn vuoksi ole tarkoituksenmukaista.

Työvoimapiirien toimistot tai työvoimatoimistot voivat myös yhdessä suorittaa koulutushankintoja.

Koulutuksen järjestämisvaihtoehtojen selvittämiseksi sekä vaihtoehtojen laadun ja edullisuuden arvioimiseksi pyydetään koulutuspalvelujen tuottajilta ennen hankintapäätöksen tekemistä tarjouksia. Tarjouksia on pyydettävä riittävältä määrältä koulutuspalvelujen tuottajia.

Jos tarjous on 1 momentista poiketen pyydetty vain yhdeltä koulutuspalvelujen tuottajalta, perusteet menettelylle on esitettävä koulutuksen hankintaa koskevissa asiakirjoissa.

Jos koulutuksen järjestämiseen soveltuu vain yksi koulutuspalvelujen tuottaja, koulutus voidaan hankkia siltä pyytämättä tarjousta, jos tiedot koulutushankinnan suorittamiseksi ovat aikaisemman hankinnan perusteella tai muutoin hankinnan suorittavan työvoimaviranomaisen käytettävissä.

Tarjouspyyntö ja tarjous on tehtävä kirjallisena.

Tarjouspyyntö on laadittava siten, että siihen perustuvat tarjoukset voidaan saattaa keskenään vertailukelpoisiksi. Jos tarjouspyyntö sisältää usean ammatin tai ammattialan taikka muun sellaisen koulutuskokonaisuuden, jonka osista voitaisiin pyytää myös erikseen tarjouksia, tarjouspyyntöön tulee sisällyttää mahdollisuus osatarjouksen tekemiseen.

Tarjouspyynnöstä tulee hankittavaa koulutusta koskevien tietojen lisäksi käydä ilmi:

Tarjouksen pyytäjän tulee käsitellä tarjouksia ja kohdella tarjousten tekijöitä tasapuolisesti ja luottamuksellisesti. Tarjous, joka on annettu pyytämättä, on myös käsiteltävä. Tarjoukset on käsiteltävä niin hyvissä ajoin, että hyväksyvä vastaus voidaan toimittaa tarjouksen tekijälle tarjouksen voimassaoloaikana.

Päätöksen tarjouksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä tekee tarjouksen pyytänyt työvoimaviranomainen. Jos koulutusta hankitaan yhteishankintana, tarjouksen hyväksymispäätöksen tekevät työvoimaviranomainen ja työnantaja yhdessä.

Tarjouksen pyytäjä ei ole velvollinen hyväksymään mitään tarjousta. Ilmoitus tarjouksen hylkäämisestä on annettava niille tarjouksen tekijöille, joiden tarjousta ei ole hyväksytty.

Tarjouksen hyväksymisen jälkeen laaditaan koulutuksen hankinnasta tarjouksen hyväksyjän ja koulutuspalvelujen tuottajan välinen kirjallinen koulutuksen hankintasopimus.

Koulutuksen hankintasopimus voidaan tarvittaessa tehdä useammassa vaiheessa.

Sopimus katsotaan syntyneeksi, kun osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen.

Koulutuspalvelujen tuottajalle voidaan myöntää tarvittaessa ennakkoa, joka on sovittava hankinnan lopulliseksi osamaksuksi.

Jos kysymyksessä on 6§:n 2 momentissa tarkoitettu useammassa vaiheessa tehtävä hankintasopimus ja tarkoituksena on maksaa ennakkoa ennen kuin työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 14§:ssä tarkoitettu hankintasopimus on kokonaisuudessaan tehty, tulee maksettavalle ennakolle vaatia riittävä vakuus.

Siltä varalta, että hankintasopimusta ei toteutettaisi sopimuksen mukaisesti, on yksityiseltä koulutuspalvelujen tuottajalta vaadittava vakuus, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.

Valtion hankinnoista annettua asetusta (1070/79) ei sovelleta koulutuksen hankintaa koskevissa asioissa.

Alle 20-vuotias oppivelvollisuuden täyttänyt tai oppivelvollisuusiän ylittänyt henkilö voidaan valita koulutukseen vain:

Henkilön tulee aina olla 25 vuotta täyttänyt, ennen kuin hänet voidaan valita opetusministeriön alaisten oppilaitosten antamaan ammatilliseen peruskoulutukseen, joka järjestetään muutoin kuin ammatillisena aikuiskoulutuksena.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyn iän tulee täyttyä koulutuksen alkamisajankohtaan mennessä.

Työvoimatoimisto korvaa työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 27§:n 1 momentissa tarkoitetut opiskelijavalintaan liittyvät soveltuvuuden arvioinnista aiheutuvat kustannukset.

Työvoimatoimisto voi myöntää koulutukseen hakeutuvalle henkilölle matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvausta.

Matkakustannusten korvausta voidaan myöntää seuraavista matkoista:

Edellä 2 momentissa tarkoitetuista matkoista aiheutuneiden muiden ylläpitokustannusten korvauksena voidaan myöntää päivärahaa, ateriakorvausta ja majoittumiskorvausta.

Ylläpitokustannukset korvataan valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta voimassa olevien toista matkaluokkaa koskevien määräysten mukaisesti.

Etuudet myöntää kirjallisesta hakemuksesta työvoimatoimisto, jonka kautta henkilö hakeutuu koulutukseen. Etuudet maksaa työvoimapiirin toimisto.

Etuutta koskeva päätös kirjoitetaan työministeriön vahvistaman kaavan mukaiselle lomakkeelle.

Työvoimatoimiston päätöksestä tehty valitus voidaan toimittaa asianomaiseen työvoimatoimistoon. Työvoimatoimiston on viipymättä lähetettävä valituskirjelmä ja asian käsittelyssä kertyneet asiakirjat lausuntoineen työttömyysturvalautakunnalle.

Koulutusaikainen majoitus koulutuspalvelujen tuottajan järjestämänä on opiskelijalle maksutonta. Majoituksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset ovat koulutuksen hankintakustannuksia.

Opiskelijalla on oikeus työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 17§:n 3 momentissa tarkoitettuun ylläpitokorvaukseen koulutusajalta.

Ylläpitokorvausta ei makseta opiskelijalle, joka saa sairausvakuutuslain (364/63) mukaista päivärahaa sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden perusteella. Ylläpitokorvausta ei myöskään makseta hankintasopimuksessa määritellyiltä koulutusaikaisilta lomajaksoilta. Ylläpitokorvaus maksetaan kuitenkin, jos opiskelija lomajakson aikana on koulutukseen kuuluvassa työharjoittelussa.

Opiskelijalle, jolle koulutuspalveluiden tuottaja ei ole järjestänyt majoitusta, maksetaan ruokailukustannusten korvauksena 25 markkaa päivältä ja matkakustannusten korvausta päivittäisistä matkoista asunnosta koulutuspaikkaan ja takaisin.

Opiskelijalle, jolle koulutuspalvelujen tuottaja on järjestänyt majoituksen, maksetaan ruokailukustannusten korvauksena 31 markkaa päivältä ja matkakustannusten korvausta päivittäisistä matkoista sekä lisäksi matkasta asuinpaikkakunnalle ja takaisin koulutuspaikkakunnalle kerran kalenterikuukaudessa sekä matkasta asuinpaikkakunnalle koulutuksen päätyttyä tai keskeydyttyä aiheutuneet kustannukset.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut matkakustannukset korvataan määrällä, joka vastaa kustannuksia julkisissa liikennevälineissä lyhintä tietä ja halvinta matkustustapaa käyttäen.

Jos opiskelija vamman tai sairauden takia ei voi käyttää julkisia liikennevälineitä, voidaan 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen matkakustannusten korvauksena maksaa oman auton tai taksin käytöstä aiheutuneet kustannukset. Oman auton käytöstä aiheutuneet kustannukset korvataan valtion virkamiesten matkustusohjesäännön mukaisesti ja taksin käytöstä aiheutuneet kustannukset tositetta vastaan.

Matkakustannusten korvausta maksetaan siltä matkan osalta, joka tehdään Suomessa.

Ulkomailla järjestettyyn koulutukseen osallistuvalle opiskelijalle maksettava ylläpitokorvaus on 50 prosenttia valtion virkamiehille asianomaisessa maassa tehdyn virkamatkan matkakustannusten korvauksena suoritettavasta päivärahasta.

Etuudet maksetaan opiskelijan määräämälle tilille kotimaiseen rahalaitokseen jälkikäteen kahden viikon välein.

Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18§:ssä tarkoitettu vähennetty koulutustuki ja ylläpitokorvaus voidaan kuitenkin maksaa kuukausittain.

Opiskelijan on esitettävä etuuksien maksajalle selvitys koulutus- ja erityistuen suuruuteen vaikuttavista tuloista, ilmoitettava koulutuksen keskeyttämisestä ja annettava etuuksien maksamista varten muut tarpeelliset tiedot.

Työvoimatoimiston tulee ilmoittaa etuuksien maksajalle tiedot koulutuksen aloittaneista, keskeyttäneistä ja suorittaneista, majoittuvista opiskelijoista sekä 15§:ssä tarkoitetuista koulutusaikaan kuuluvista lomajaksoista ja muusta koulutuksen jaksotuksesta.

Työvoimatoimisto voi antaa työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 21§:n 2 ja 3 momenteissa tarkoitetut ilmoitukset sekä edellä 20§:ssä tarkoitetut tiedot suoraan etuuksien maksajalle elektronisen linjasiirron avulla.

Kansaneläkelaitoksen paikallistoimisto voi koulutus- ja erityistukea koskevassa asiassa käyttää työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetun asetuksen (742/84) 2§:ssä tarkoitettua luetteloa.

Kansaneläkelaitoksen on vuosittain viimeistään marraskuun 15 päivänä toimitettava työministeriölle arvio työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 30§:n 1 momentissa mainituista valtion seuraavana vuonna vastattavista perustuista, lapsikorotuksista, erityistuista ja ylläpitokorvauksista ennakoiden vahvistamista varten.

Työministeriö vahvistaa seuraavan vuoden ennakon viimeistään kunkin vuoden joulukuun 1 päivänä.

Ennakko tulee välittömästi tarkistaa, jos sen perusteet ovat olennaisesti muuttuneet.

Valtion tulee suorittaa ennakko kansaneläkelaitokselle sairausvakuutusrahastoon siten, että vuotuisen ennakon määrästä maksetaan tammikuussa vähintään yksi kuudesosa ja sen jälkeen kuukausittain jäljellä oleva määrä tasasuuruisina erinä.

Ennakot maksetaan kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä.

Kansaneläkelaitoksen on toimitettava työministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle selvitys maksamistaan opintososiaalisista etuuksista kultakin kalenterikuukaudelta sekä koko siihenastiselta varainhoitovuodelta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Selvityksessä on eriteltävä:

Kansaneläkelaitoksen tilinpäätöksen yhteydessä on vuosittain vahvistettava määrä, joka työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 30§:n 1 momentin mukaisesti valtion on tullut tilivuonna suorittaa perustukina, lapsikorotuksina, erityistukina ja ylläpitokorvauksina. Maksettujen ennakoiden ja vahvistetun määrän erotus otetaan huomioon tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan elokuun ennakossa.

Työministeriö maksaa työttömyyskassalle hakemuksesta rahoituksen ennakkoa. Ennakkoa maksetaan siten, että ennakko vastaa määrää, jonka valtion ja työttömyyskassojen keskuskassan arvioidaan sinä vuonna rahoittavan opintososiaalisista etuuksista.

Työttömyyskassalle maksetaan ennakko kuukausittain, jos työttömyyskassa on tehnyt työministeriölle tätä koskevan hakemuksen edellisen vuoden lokakuun loppuun mennessä. Työministeriö vahvistaa työttömyyskassalle seuraavana vuonna maksettavan ennakon määrän marraskuun loppuun mennessä. Ennakosta maksetaan tammikuussa yksi kahdeksasosa ja loppuosa tasasuuruisina erinä. Ennakko maksetaan kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä.

Jos työministeriön vahvistama ennakko ei ole riittävä, työministeriön on työttömyyskassan hakemuksesta tarkistettava ennakon määrää.

Jos on ilmeistä, että ennakko ylittää 1 momentissa mainitun määrän, työministeriö voi alentaa ennakon määrää tai määrätä liikaa maksetun ennakon palautettavaksi.

Työttömyyskassan on toimitettava työministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle selvitys maksamistaan opintososiaalisista etuuksista kultakin kalenterikuukaudelta sekä koko siihenastiselta varainhoitovuodelta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Selvityksessä on eriteltävä:

Työttömyyskassan on haettava työministeriöltä kultakin kalenterivuodelta opintososiaalisiin etuuksiin sekä niiden maksamisesta aiheutuviin hallintokuluihin kohdistuvaa rahoitusta viiden kuukauden kuluessa kalenterivuoden päättymisestä.

Hakemukseen tulee liittää

Työttömyyskassan on tilinpäätöksen yhteydessä todettava se määrä, joka valtion on tullut työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 30§:n 1 momentin mukaan tilivuonna suorittaa.

Maksetun ennakon ja vahvistetun määrän erotus otetaan huomioon tilinpäätöksen vahvistamista seuraavien kalenterikuukausien ennakoissa.

Tilinpäätöksen perusteella työministeriö vahvistaa työttömyyskassalle työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 30§:n 3 momentin perusteella hallintokuluihin maksettavan valtionosuuden määrän.

Työministeriö perii sosiaali- ja terveysministeriöltä neljännesvuosittain sen määrän, jonka valtio ja työttömyyskassojen keskuskassa rahoittaa koulutustuen ansio-osasta. Sosiaali- ja terveysministeriö perii neljännesvuosittain työttömyyskassojen keskuskassalta sen osuuden ansio-osasta.

Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 22§:ssä tarkoitettu etuutta koskeva päätös on allekirjoitettava. Päätökseen, joka annetaan koneellisessa tietojenkäsittelyssä tai muutoin ainakin osaksi painomenetelmää käyttäen aikaansaatuna asiakirjana, voidaan allekirjoitus kuitenkin merkitä koneellisesti.

Työministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita tämän asetuksen täytäntöönpanosta.