Laki rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan rikoslain voimaanpanemisesta 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun asetuksen 15§:n 2 momentti ja 18§:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 15§:n 2 momentti 1 päivänä huhtikuuta 1966 annetussa laissa (197/66) ja 18§:n 3 momentti 16 päivänä helmikuuta 1973 annetussa laissa (139/73), sekä
lisätään asetukseen uusi 15 a-15 d§ seuraavasti:
15 §
Virallinen syyttäjä saa jättää syytteen ajamatta:
milloin rikoksesta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa ja sitä on sen haitallisuus tai siitä ilmenevä tekijän syyllisyys huomioon ottaen kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäisenä; sekä
rikoksesta, jonka joku on tehnyt alle 18-vuotiaana, milloin siitä ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta ja sen katsotaan johtuneen pikemmin ymmärtämättömyydestä tai harkitsemattomuudesta kuin piittaamattomuudesta lain kieltoja ja käskyjä kohtaan.
15 a §
Jollei tärkeä yleinen tai yksityinen etu muuta vaadi, virallinen syyttäjä saa sen lisäksi, mitä 15§:n 2 momentissa on säädetty, jättää syytteen ajamatta, milloin:
oikeudenkäyntiä ja rangaistusta on pidettävä kohtuuttomina tai tarkoituksettomina ottaen huomioon tekijän toiminta rikoksensa vaikutusten estämiseksi tai poistamiseksi, hänen henkilökohtaiset olonsa, rikoksesta hänelle aiheutuvat muut seuraukset, sosiaali- ja terveydenhuollon toimet tai muut seikat; taikka
rikos ei rikosten yhtymistä koskevien säännösten johdosta olennaisesti vaikuttaisi kokonaisrangaistuksen määrään.
15 b §
Päätös syyttämättä jättämisestä on annettava syyttämättä jätetylle ja asianomistajalle tiedoksi henkilökohtaisesti taikka postitse tai muulla tiedoksiannosta hallintoasioissa annettujen säännösten mukaisella tavalla.
Virallinen syyttäjä voi harkitessaan sen tarpeelliseksi antaa syyttämättä jätetylle suullisen huomautuksen.
Jos syyttämättä jätetty sitä vaatii, virallisen syyttäjän on saatettava syyllisyyttä koskeva ratkaisunsa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Vaatimus on toimitettava syyttäjälle kirjallisesti kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jona 1 momentissa tarkoitettu tiedoksianto tapahtui.
15 c §
Kun syyttäjän ratkaisu jättää syyte ajamatta on saatettu tuomioistuimen käsiteltäväksi, syyttämättä jätetylle on 15 b§:n 1 momentissa mainitulla tavalla viivytyksettä annettava tieto käsittelyn ajasta ja paikasta sekä siitä, että asia voidaan ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta. Asian käsittelyssä noudatetaan muutoin soveltuvin osin rikosasiain oikeudenkäynnistä voimassa olevia säännöksiä.
15 d §
Virallinen syyttäjä saa syyttämättä jättämistä koskevan päätöksensä estämättä nostaa syytteen, jos asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan päätös on perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin.
Ylemmällä syyttäjällä on oikeus ottaa asia uudelleen ratkaistavaksi siten kuin siitä on erikseen säädetty.
18 §
Mitä 15§:n 2 momentissa ja 15 a§:ssä on säädetty, on sovellettava myös tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettuun rikokseen.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta l991.
Hallituksen esitys 79/89
Lakivaliok. miet. 17/89
Suuren valiok. miet. 2/90
Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1990
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoOikeusministeri Tarja Halonen