Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain ( 364/63 ) 30§:n 2 momentti ja 76 b§, sellaisena kuin niistä on 76 b§ 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1089/82),
muutetaan 4§:n 1 momentti, 5§:n 2 momentti, 5 b§:n 1 momentin johdantokappale, 8§:n 1 momentti, 9§:n 1 ja 2 momentti, 10§:n 1 ja 2 momentti, 14§:n edellä oleva alaotsikko, 14 §:n 1 momentti, 23§:n 4 momentti, 24 ja 28 a§, 29§:n 4 momentti, 30§:n 3, 4 ja 6 momentti, 47§:n 1 momentti, 54 §:n 1 momentti, 59§:n 2 momentti sekä 68§:n 1 ja 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 4§:n 1 momentti, 14§:n edellä oleva alaotsikko, 14§:n 1 momentti, 47§:n 1 momentti, 54§:n 1 momentti ja 59§:n 2 momentti 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (32/85), 5§:n 2 momentti ja 5 b§:n 1 momentin johdantokappale 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1215/88), 8§:n 1 momentti, 9§:n 1 ja 2 momentti, 10§:n 1 momentti sekä 30§:n 3 momentti 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1109/87), 10§:n 2 momentti 14 päivänä tammikuuta 1966 annetussa laissa (5/66), 23 §:n 4 momentti 13 päivänä kesäkuuta 1986 annetussa laissa (458/86), 24§ osittain muutettuna mainitulla 11 päivänä tammikuuta 1985 annetulla lailla, 28 a§ 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa laissa (505/71), 29§:n 4 momentti 29 päivänä syyskuuta 1978 annetussa laissa (745/78) ja 30§:n 4 ja 6 momentti 14 päivänä kesäkuuta 1985 annetussa laissa (479/85), sekä
lisätään lakiin uusi 18 a§, siitä 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetulla lailla (471/81) kumotun 20§:n tilalle uusi 20§ sekä uusi 23 c-23 f§ seuraavasti:
2 luku Etuudet
4 §
Vakuutetulla on oikeus saada sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista ja sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa sekä raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista. Vakuutetulla on myös oikeus saada raskauden ja synnytyksen perusteella äitiysrahaa ja, siten kuin jäljempänä säädetään, lapsen tai ottolapsen hoidon perusteella vanhempainrahaa ja isyysrahaa sekä sairaan lapsen hoitoon ja kuntoutukseen osallistumisen johdosta erityishoitorahaa.
Sairaanhoito- sekä raskaus- ja synnytyskustannukset
5 §
Mitä edellä on säädetty sairaanhoidon korvaamisesta, sovelletaan vastaavasti hammassairauksiin, jos kysymyksessä on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito. Hammashuollon korvaamisesta sairaanhoitona vuonna 1956 tai sen jälkeen syntyneille vakuutetuille säädetään 5 b§:ssä.
5 b §
Sairaanhoitona korvataan sen lisäksi, mitä 5§:n 2 momentissa on säädetty, vuonna 1956 tai sen jälkeen syntyneille vakuutetuille:
8 §
Edellä 5§:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta lääkärin samalla kertaa määräämästä tutkimuksesta tai hoidosta johtuvista kustannuksista taikka, jos ne ylittävät noudatettavaksi vahvistetun taksan, tämän mukaisista määristä korvataan kolme neljännestä siltä osin kuin kustannukset tai taksan mukaiset määrät yhteensä ylittävät 40 markkaa. Mitä edellä on säädetty, sovelletaan myös silloin, kun lääkärin määräämän tutkimuksen on suorittanut tai hoidon antanut asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö. Asetuksella säädetään, missä laajuudessa samalla kertaa määrätyt tutkimus- ja hoitotoimenpiteet korvataan saman määräyksen perusteella sekä mitkä tutkimus- ja hoitotoimenpiteet katsotaan korvausta laskettaessa samalla kertaa määrätyiksi.
9 §
Edellä 5§:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista lääkkeistä sekä 3 a kohdassa tarkoitetuista perusvoiteista korvataan puolet 35 markkaa ylittävältä osalta kultakin ostokerralta. Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoitoon käytettävät lääkkeet korvataan kuitenkin kokonaan tai 90-prosenttisesti sen mukaan kuin valtioneuvoston päätöksellä määrätään. Korvaustasoa määrättäessä otetaan huomioon sairauden laatu sekä lääkkeiden tarpeellisuus ja taloudellisuus. Valtioneuvoston päätöksellä määrätään, mitä on pidettävä vaikeana ja pitkäaikaisena sairautena.
Vaikean sairauden hoitoon tarpeellisista kliinisistä ravintovalmisteista korvataan puolet 35 markkaa ylittävältä osalta kultakin ostokerralta tai 90 prosenttia sen mukaan kuin valtioneuvoston päätöksellä määrätään. Korvaustasoa määrättäessa otetaan huomioon valmisteiden tarpeellisuus ja taloudellisuus. Valtioneuvoston päätöksellä määrätään, mitä on pidettävä tässä momentissa tarkoitettuna vaikeana sairautena.
10 §
Vakuutetulle korvataan lääkäriin, sairaanhoitolaitokseen, laboratorioon, röntgenlaitokseen tai asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön luokse tehdyistä matkoista johtuvat matkakustannukset kokonaan siltä osin kuin ne yhdensuuntaiselta matkalta ylittävät 30 markkaa (omavastuuosuus). Sama koskee lääkärin tai asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön potilaan luokse tehdyistä matkoista johtuneiden matkakustannusten korvaamista. Jos vakuutetun tämän pykälän mukaan maksettaviksi jäävät matkakustannukset saman kalenterivuoden aikana ylittävät 500 markkaa (vuotuinen omavastuuosuus) , vuotuisen omavastuun ylittävä osa matkakustannuksista korvataan kokonaan. Vuotuista omavastuuosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös vakuutetun terveyskeskukselle sairaankuljetuksesta maksamat kustannukset.
Jos vakuutetun perheenjäsen, holhooja tai muu tähän verrattava henkilö on vakuutettua hoitavan lääkärin erityisestä syystä antamasta määräyksestä erikseen tehnyt 1 momentissa mainitun matkan, korvataan tästä matkasta aiheutuneet kustannukset vakuutetun kustannuksina.
Päiväraha, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha sekä erityishoitoraha
14 §
Korvaukseksi sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä suoritetaan päivärahaa sekä raskauden ja synnytyksen johdosta äitiysrahaa ja lapsen tai ottolapsen hoidon johdosta isyys- ja vanhempainrahaa sekä sairaan lapsen hoitoon ja kuntoutukseen osallistumisen johdosta erityishoitorahaa.
18 a §
Jos vakuutetulla työkyvyttömyyden alkaessa on ollut oikeus työttömyysturvalain (602/84) mukaiseen työttömyyspäivärahaan, hänelle työkyvyttömyyden johdosta suoritettava päiväraha on vähintään 86 prosenttia hänelle työkyvyttömyyden alkaessa suoritettavan työttömyyspäivärahan määrästä. Tällöin ei työttömyyspäivärahan määrää laskettaessa oteta huomioon
työttömyysturvalain 19§:ssä tarkoitettua osa-aikatyön palkkaa;
työttömyysturvalain 21§:ssä tarkoitettua sivutyön palkkaa tai muuta työtuloa; eikä
sellaisia työttömyysturvalain 27§:ssä tarkoitettuja etuuksia, jotka tämän lain 27§:n mukaan on vähennettävä päivärahasta.
20 §
Päivärahaa suoritetaan vähimmäispäivärahan suuruisena vakuutetulle, joka on asevelvollisena vakinaisessa palveluksessa, aseettomana, reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien palveluksessa taikka siviilipalvelusmiehenä siviilipalvelulaitoksessa, vain siltä työkyvyttömyysajalta, jonka hän on lomalla, noudattaen muutoin mitä 19§:ssä on säädetty. Muulta ajalta hänellä ei ole oikeutta päivärahaan.
23 §
Lapsen isälle, joka on lapsen hoidon takia poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuolella suoritettavasta työstä, suoritetaan lapsen äidin suostumuksella isyysrahaa lapsen syntymän yhteydessä vähintään 6 ja enintään 12 arkipäivältä, jolloin vanhempainrahakausi lyhenee vastaavasti. Asevelvollisena vakinaisessa palveluksessa, aseettomana, reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien palveluksessa taikka siviilipalvelusmiehenä siviilipalvelulaitoksessa olevalle isälle suoritetaan samoin edellytyksin isyysrahaa loman tai isyysvapaan ajalta. Isyysraha on tällöin vähimmäispäivärahan suuruinen.
23 c §
Vakuutetulle voidaan suorittaa erityishoitorahaa ajalta, jolta hän on alle 16-vuotiaan sairaan lapsensa sairaanhoidon tai kuntoutuksen vuoksi estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä.
Tässä pykälässä tarkoitetaan lapsella hakijan tai hänen aviopuolisonsa lasta, ottolasta tai muuta lasta, jota vakuutettu vanhemman tavoin tosiasiallisesti hoitaa. Aviopuolisoon rinnastetaan henkilö, jonka kanssa vakuutettu avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.
23 d §
Erityishoitorahaa suoritetaan, jos vakuutettu
osallistuu sairaalassa tai sairaalan poliklinikalla lapsensa sairauden tai vamman vuoksi annettavaan hoitoon tai kuntoutukseen ja lasta hoitava lääkäri katsoo osallistumisen tarpeelliseksi. Seitsemän vuotta täyttäneen lapsen osalta edellytetään lisäksi, että sairaus tai vamma on vaikea;
osallistuu lapsensa vaikean sairauden tai vaikean vamman vuoksi sairaalassa tai sairaalan poliklinikalla annettavaan hoitoon tai kuntoutukseen liityvään kotihoitoon ja lasta hoitava lääkäri katsoo osallistumisen tarpeelliseksi;
osallistuu lakiin perustuvalle lapsensa sairauden tai vamman vuoksi järjestetylle sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille tai muuhun niihin rinnastettavaan lakiin perustuvaan kuntoutustoimintaan.
Valtioneuvoston päätöksellä määrätään, mitä on pidettävä tässä pykälässä tarkoitettuna vaikeana sairautena tai vammana.
Erityishoitorahaa voidaan suorittaa samalta ajalta molemmille vanhemmille vain 23 d§:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa edellyttäen, että lääkäri on katsonut molempien vanhempien hoitoon tai kuntoutukseen osallistumisen tarpeelliseksi.
23 e §
Erityishoitorahan määrä päivää kohti on yhtä suuri kuin 16 ja 17§:ssä tarkoitettu päiväraha. Erityishoitorahaan suoritetaan lapsikorotusta siten kuin 18 §:ssä on säädetty.
Erityishoitorahaa suoritetaan lasta kohden kalenterivuodessa
sairaala- ja poliklinikkahoidon sekä kuntoutuskurssien ajalta yhteensä enintään 60 arkipäivältä, ellei erityinen hoidollinen syy edellytä sen maksamista pitemmältä ajalta sekä
kotihoidon ajalta enintään 60 arkipäivältä ja erityisestä hoidollisesta syystä lisäksi enintään 30 arkipäivältä sekä tätä pitemmältä ajalta, jos erityishoitorahan suorittamisen lopettaminen huomioon ottaen lapsen sairauden kehittyminen olisi kohtuutonta.
23 f §
Vakuutetulle suoritetaan erityishoitorahaa, jos hänellä ei ole tältä ajalta tässä laissa tarkoitettua työtuloa. Vähäinen työtulo ei kuitenkaan estä erityishoitorahan suorittamista. Työtulona ei oteta huomioon vanhuksen, vammaisen ja pitkäaikaissairaan kotihoidon tukea eikä myöskään perhehoidosta maksettavaa hoitopalkkiota.
Erityishoitorahaa ei myöskään suoriteta siltä osin kuin vakuutetulla on lakiin perustuva oikeus saada samalla perusteella erityishoitorahaa vastaavaa korvausta.
Erityishoitorahaa ei suoriteta samalta ajalta, jolta vakuutetulla on oikeus äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaan taikka päivärahaan.
Etuuksia koskevia yleisiä säännöksiä
24 §
Päivärahaa, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa ei suoriteta siltä ajalta, jonka vakuutettu on suorittamassa välittömästi tuomittua vankeusrangaistusta.
Päivärahaa, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa, korvausta sairaanhoidosta johtuvista kustannuksista tai korvausta raskaus- ja synnytyskustannuksista ei suoriteta siltä ajalta, jonka vakuutettu on asetuksella säädettävissä tapauksissa julkisessa laitoshoidossa.
28 a §
Jos vakuutettu on saanut työkyvyttömyysajalta työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa tai ansioon suhteutettua päivärahaa, pidätetään samalta ajalta tämän lain mukaisesti suoritettava päiväraha maksetun peruspäivärahan määrään saakka tai se suoritetaan asianomaiselle työttömyyskassalle maksettua ansioon suhteutettua päivärahaa vastaavalta osalta. Näin pidätetystä tai suoritetusta päivärahan määrästä on vastaavasti voimassa, mitä 28§:n 3 momentissa on säädetty.
29 §
Kansaneläkelaitos voi suorittaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle kohtuullisen korvauksen tämän järjestämän hoidon aiheuttamista kustannuksista.
30 §
Tämän lain mukaisia etuuksia on haettava:
päivärahaa kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen sitä halutaan saada; jos päiväraha on myönnetty määräajaksi, mutta työkyvyttömyys jatkuu sen jälkeenkin, työkyvyttömyyden jatkumisesta on toimitettava selvitys paikallistoimistoon kuuden kuukauden kuluessa päivärahaoikeuden päättymisestä;
äitiys- ja vanhempainrahaa viimeistään kahta kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa;
vanhempainrahaa ottolapsen hoidon johdosta kahden kuukauden kuluessa lapsen hoitoon ottamisesta;
erityishoitorahaa kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen sitä halutaan saada;
korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu;
lisäkorvausta 9§:n 3 momentin perusteella lääkkeistä, perusvoiteista, kliinisistä ravintovalmisteista ja niitä vastaavista tuotteista sekä korvausta 10§:n 1 momentin mukaisista vuotuisen omavastuun ylittävistä matkakustannuksista kuuden kuukauden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus lisäkorvaukseen tai matkakorvaukseen on syntynyt; sekä
oikeutta saada vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoitoon käytettävät lääkkeet kokonaan tai 90-prosenttisesti korvattuina sekä kliiniset ravintovalmisteet ja niitä vastaavat tuotteet osittain korvattuina, viimeistään 30 päivän kuluessa niiden kustannusten syntymisestä, jotka halutaan saada näin korvattuina.
Etuus tai osa siitä voidaan myöntää, vaikka sitä ei olisi haettu 3 momentissa säädetyssä määräajassa, jos sen epääminen myöhästymisen vuoksi olisi kohtuutonta.
Jollei myönnettyä päivärahaa tai äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka erityishoitorahaa ole nostettu kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se on ollut vakuutetun nostettavissa, taikka maksettavaksi myönnettyä korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista kuuden kuukauden kuluessa sen myöntämisestä, on oikeus etuuteen menetetty, mikäli ei erityisestä syystä katsota kohtuulliseksi toisin päättää.
47 §
Tämän lain mukaista päivärahaa, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityishoitorahaa on haettava sen kunnan sosiaalivakuutustoimikunnalta, jossa vakuutetulla on varsinainen asuntonsa ja kotinsa. Korvausta sairaanhoidosta taikka raskaudesta ja synnytyksestä aiheutuneista kustannuksista vakuutetulla on oikeus hakea muultakin kuin kotipaikkakuntansa sosiaalivakuutustoimikunnalta. Asetuksella säädetään, milloin vakuutetulla on oikeus hakea päivärahaa, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityishoitorahaa muulta kuin kotipaikkakuntansa sosiaalivakuutustoimikunnalta.
54 §
Asianomainen, joka on tyytymätön sosiaalivakuutuslautakunnan päätökseen, mikäli se koskee oikeutta tämän lain mukaiseen etuuteen tai päivärahan, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan taikka erityishoitorahan määrää, saa hakea siihen muutosta tarkastuslautakunnalta 53§:n 1 momentissa säädetyssä ajassa ja siinä säädetylla tavalla.
59 §
Valtio suorittaa 13 prosenttia päivärahoista, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoista sekä erityishoitorahoista. Valtion on suoritettava kuukausittain ennakkona määrä siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
68 §
Sosiaalivakuutustoimikunnalla on oikeus omasta aloitteestaan tai asianosaisen pyynnöstä käsiteltävänään olevan asian selvittämiseksi kuulustuttaa todistajia yleisessä alioikeudessa.
Mitä 2 momentissa on säädetty, koskee myös lääkäriä, kuitenkin siten, että hänellä on oikeus saada antamistaan tiedoista ja lausunnoista kansaneläkelaitoksen vahvistaman taksan mukainen palkkio.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990 ja sitä sovelletaan kustannuksiin, jotka ovat syntyneet lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.
Tämän lain 5§:n 2 momentti ja 5 b§:n 1 momentin johdantokappale sekä 18 a§ tulevat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990 siten, että 18 a§:ää sovelletaan päivärahaan, joka kohdistuu aikaan lain voimaantulosta alkaen.
Tämän lain 4§:n 1 momentti, 14§:n edellä oleva alaotsikko, 14§:n 1 momentti, 23 c-23 f§, 30§:n 3 momentin 4 kohta ja 6 momentti, 47§:n 1 momentti, 54§:n 1 momentti sekä 59§:n 2 momentti tulevat voimaan 1 päivänä lokakuuta 1990 ja kumotun 76 b§:n säännöstä sovelletaan 30 päivään syyskuuta 1990.
Hallituksen esitys 178/89
Sosiaalivaliok. miet. 35/89
Suuren valiok. miet. 206/89
Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1989
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoSosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola