1062/1989

Säädöstä oikaistu.

Annettu Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1989

Erikoissairaanhoitolaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1 §

Erikoissairaanhoidon ja siihen liittyvän toiminnan järjestämisestä säädetään tässä laissa.

Erikoissairaanhoidolla tarkoitetaan tässä laissa lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia sairauden ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja.

2 §

Tämä laki ei koske kunnan kansanterveystyön yhteydessä järjestettävää erikoissairaanhoitoa ellei 8§:n 3 momentista muuta johdu. Yksityisten antamasta sairaanhoidosta säädetään erikseen.

3 §

Kunnan, jossa henkilöllä on väestökirjalaissa (141/69) tarkoitettu kotipaikka, on huolehdittava siitä, että henkilö saa 1§:n 2 momentissa tarkoitetun tarpeellisen erikoissairaanhoidon tämän lain mukaisesti.

Jos Suomen kansalaisella ei ole Suomessa kotipaikkaa, on 1 momentissa tarkoitettu velvollisuus kunnalla, jossa henkilö oleskelee. Sama velvollisuus kunnalla on Suomessa kotipaikkaa vailla olevan ulkomaan kansalaisen erikoissairaanhoitoon; kuitenkin vain kiireellisissä tapauksissa, jollei vastavuoroisesta järjestelystä ole valtioiden välillä toisin sovittu.

Henkilön kotikunnalla tai kunnalla, josta henkilö on, tarkoitetaan jäljempänä sitä kuntaa, joka 1 ja 2 momentin mukaan on velvollinen huolehtimaan hänen erikoissairaanhoitonsa järjestämisestä. Kunnan asukkaalla tarkoitetaan jäljempänä henkilöä, jonka erikoissairaanhoidosta kunta on 1 ja 2 momentin mukaan velvollinen huolehtimaan.

4 §

Kuntien tämän lain nojalla järjestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia (677/82), jollei lailla ole toisin säädetty.

5 §

Erikoissairaanhoidon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön alaisena lääkintöhallitukselle.

Läänin alueella erikoissairaanhoidon suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu lääkintöhallituksen alaisena lääninhallitukselle.

6 §

Tämä laki koskee Ahvenanmaan maakuntaa vain Ahvenanmaan itsehallintolain (670/51) 11§:n 2 momentin 15 kohdassa tarkoitettujen asioiden osalta.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntainliitto voi kuitenkin Ahvenanmaan maakunnan keskussairaalan ylläpitäjän kanssa sopia tämän lain mukaisen erikoissairaanhoidon järjestämisestä.

2 luku

Sairaanhoitopiirit ja vastuualueet

7 §

Erikoissairaanhoidon järjestämistä varten maa jaetaan sairaanhoitopiireihin seuraavasti:

Uudenmaan sairaanhoitopiiri

Helsingin sairaanhoitopiiri

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Satakunnan sairaanhoitopiiri

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri

Kymenlaakson sairaanhoitopiiri

Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri

Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Itä-Savon sairaanhoitopiiri

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Vaasan sairaanhoitopiiri

Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Kainuun sairaanhoitopiiri

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri

Lapin sairaanhoitopiiri.

Sairaanhoitopiirien alueet määrää ja niihin tehtävistä muutoksista päättää valtioneuvosto sen jälkeen, kun asianomaisia kuntia ja kuntainliittoja on kuultu.

8 §

Sairaanhoitopiirin alueella olevat kunnat ovat jäseninä sairaanhoitopiirin kuntainliitossa.

Sairaanhoitopiirin alueella olevan lääkärikoulutusta antavan yliopiston osallistumisesta sairaanhoitopiirin kuntainliiton hallintoon säädetään jäljempänä 25 ja 26§:ssä.

Jos sairaanhoitopiirin muodostaa yksi kunta, tässä laissa tarkoitettu erikoissairaanhoito voidaan järjestää kansanterveyslain (66/72) mukaisena terveyskeskuksen toimintana. Tällöin on kunnan osalta soveltuvin osin voimassa, mitä tämän lain 5, 9, 10, 12-14, 23, 30-44§:ssä, 45§:n 2 momentissa ja 58§:ssä säädetään sairaanhoitopiirin kuntainliitosta.

9 §

Sairauksien harvinaisuuden, erikoissairaanhoidon vaativuuden tai erikoissairaanhoidon järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten perusteella voidaan osa erikoissairaanhoidosta määrätä erityistason sairaanhoidoksi.

Erityistason sairaanhoidon järjestämistä varten maa jaetaan sairaanhoitopiirien lisäksi erityisvastuualueisiin.

Erityisvastuualueet määrää valtioneuvosto siten, että kuhunkin alueeseen kuuluu sellainen sairaanhoitopiiri, jonka alueella on lääkärikoulutusta antava yliopisto.

3 luku

Sairaanhoitopiirin tehtävät

10 §

Sairaanhoitopiirin kuntainliiton tehtävänä on järjestää tässä laissa säädetty erikoissairaanhoito alueellaan.

Sairaanhoitopiirin kuntainliiton tulee alueellaan huolehtia erikoissairaanhoitopalvelujen yhteensovittamisesta ja yhteistyössä terveyskeskusten kanssa suunnitella ja kehittää erikoissairaanhoitoa siten, että kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Lisäksi sairaanhoitopiirin kuntainliiton tulee sille kuuluvia tehtäviä hoitaessaan olla alueensa kuntien sosiaalilautakuntien kanssa sellaisessa yhteistyössä, jota tehtä-vien asianmukainen suorittaminen edellyttää.

Sairaanhoitopiirin kuntainliiton tulee antaa alueensa terveyskeskuksille niiden tarvitsemia sellaisia erikoissairaanhoidon palveluja, joita terveyskeskusten ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa sekä vastata terveyskeskusten tuottamien laboratorio- ja röntgenpalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisen ohjauksesta ja laadun valvonnasta.

Lisäksi sairaanhoitopiirin kuntainliiton tulee alueellaan huolehtia tehtäväalaansa kohdistuvasta tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta.

Sairaanhoitopiirin kuntainliiton 1-4 momentissa säädetyistä tehtävistä annetaan tarkempia ohjeita sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4§:ssä tarkoitetussa valtakunnallisessa suunnitelmassa.

11 §

Sairaanhoitopiirin kuntainliiton, jonka hallinnassa on yliopistollinen sairaala, tulee järjestää erityistason sairaanhoito 9§:ssä tarkoitetulla vastuualueellaan sekä huolehtia samaan sairaanhoidon vastuualueeseen kuuluvien muiden sairaanhoitopiirin kuntainliittojen tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvonnasta erikoissairaanhoidon antamisessa, sairaanhoitohenkilökunnan täydennyskoulutuksessa ja sairaanhoitoon kuuluvan tutkimus- ja kehittämistoiminnan järjestämisessä.

Sosiaali- ja terveysministeriö määrää erityistason sairaanhoitoon kuuluvat tutkimukset, toimenpiteet ja hoidon sekä vahvistaa näistä suoritettavaa korvausta määrättäessä noudatettavat perusteet.

4 luku

Sairaanhoitopiirin sairaalat ja toimintayksiköt

12 §

Sairaanhoitopiirin kuntainliitolla tulee olla erikoissairaanhoidon järjestämiseksi sairaaloita sekä tarpeen mukaan niistä erillään olevia sairaanhoidon toimintayksiköitä ja muita toimintayksiköitä.

13 §

Jos erikoissairaanhoidon pysyvän järjestä-misen kannalta on tarkoituksenmukaista, sairaanhoitopiirien kuntainliitot voivat sopia sairaalan tai sen osan taikka erillisen toimintayksikön perustamisesta ja sen ylläpitämisestä yhteisesti. Sairaala, sen osa tai erillinen toimintayksikkö on sen kuntainliiton hallinnassa, jonka alueella se sijaitsee.

Jollei erikoissairaanhoidon järjestämisen kannalta tarpeellisena pidettävän yhteisen sairaalan, sen osan tai erillisen toimintayksikön perustamisesta sovita, valtioneuvosto voi määrätä sen perustettavaksi ja ottaen tasapuolisesti huomioon kuntainliittojen edut antaa tarpeelliset määräykset yhteistoiminnan ehdoista. Yhteistoimintaa koskevan esityksen voi valtioneuvostolle tehdä myös kuntainliiton jäsenkunta.

14 §

Sairaanhoitopiirin kuntainliitto voi tehdä toisen sairaanhoitopiirin kuntainliiton kanssa sopimuksen kuntainliiton sairaalan tai erillisen toimintayksikön käyttämisestä muun kuin 11§:ssä tarkoitetun erikoissairaanhoidon järjestämiseen.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun erikoissairaanhoidon järjestämiseen sovelletaan vastaavasti, mitä 13§:n 2 momentissa on säädetty. Valtioneuvostolle tehtävän esityksen sairaalan käyttämisestä toiseen sairaanhoitopiiriin kuuluvan kunnan erikoissairaanhoidon järjestämiseen voi tehdä myös asianomainen kunta.

15 §

Sairaanhoitopiirin kuntainliiton sairaaloiden ja erillisten toimintayksiköiden lisäksi voi olla valtion sairaaloita puolustusvoimia, vankeinhoitolaitosta ja muita erityisiä tarpeita varten.

5 luku

Sairaanhoitopiirin hallinto

16 §

Sairaanhoitopiirin kuntainliiton liittovaltuustoon valitsevat jäsenkuntien valtuustot jäseniä seuraavasti:

Kunnan asukasluku viimeksi toimitetun henkikirjoituksen mukaan Jäsenten lukumäärä
2 000 tai vähemmän 1
2 001-8 000 2
8 001-25 000 3
25 001 - 100 000 4
100 001 - 400 000 5
400 001 tai enemmän 6

Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.

17 §

Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä liittovaltuustossa määräytyy kunnan viimeksi toimitettuun henkikirjoitukseen perustuvan asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä yhteensä on yksi ääni jokaista alkavaa 1 000 asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään viidennes kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken.

18 §

Sairaanhoitopiirin hallintoa hoitaa liittohallitus.

Sairaanhoitopiirin kuntainliitossa on psykiatrista erikoissairaanhoitoa varten lautakunta, jonka tehtävänä on kehittää ja yhteensovittaa piirin alueella annettavaa psykiatrista erikoissairaanhoitoa. Jos sairaanhoitopiirissä on vain yksi psykiatrista hoitoa antava sairaala, voi lautakuntana toimia tämän sairaalan johtokunta.

Erikielisiä ja kaksikielisiä kuntia käsittävässä sairaanhoitopiirissä on lautakunta, jonka tehtävänä on kehittää ja yhteensovittaa piirin kielellisen vähemmistön erikoissairaanhoitoa sekä vähemmistön kielellä annettavaa terveydenhuoltohenkilökunnan koulutusta. Lautakunnan jäseniksi on valittava sairaanhoitopiirin vähemmistökielisiä kuntia ja kaksikielisten kuntien vähemmistökielistä väestöä edustavia henkilöitä. Lautakunnan jäseniin ei sovelleta kunnallislain (953/76) 122§:n 4 momentin eikä 123§:n säännöstä.

Liittohallituksen apuna voi olla muita liittohallituksen alaisia lautakuntia, jos niitä sairaanhoidon hallinnon tai eri toimintojen yhteensovittamisen vuoksi pidetään tarkoituksenmukaisena.

Tässä pykälässä tarkoitettujen lautakuntien kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään tarkemmin johtosäännössä.

19 §

Liittohallituksen alaisena on kutakin sairaalaa ja siihen liittyvää muuta toimintaa varten johtokunta. Se voi olla myös yhteinen kahdelle tai useammalle sairaanhoitopiirin sairaalalle. Jos sairaanhoitopiirissä on vain yksi sairaala, voi sairaalan johtokuntana toimia liittohallitus.

Liittovaltuusto voi muodostaa sairaanhoitopiiriin osavastuualueita, joilla kullakin on oma johtokunta. Samalla liittovaltuusto määrää niihin kuuluvat kunnat, sairaalat ja muut toimintayksiköt sekä määrää ne tehtävät, joista osavastuualue vastaa. Osavastuualueella ei tällöin ole erillistä 1 momentissa tarkoitettua johtokuntaa.

20 §

Jäsenet 19§:n 2 momentissa tarkoitetun osavastuualueen johtokuntaan on valittava osavastuualueeseen kuuluvista kunnista ja siten, että johtokunnan kokoonpanoa kunnallislain 122§:n 4 momentin mukaan määrättäessä otetaan huomioon vain ne kunnat, jotka liittovaltuuston päätöksen mukaan kuuluvat asianomaiseen osavastuualueeseen.

Mitä 1 momentissa on säädetty osavastuualueen johtokunnan kokoonpanosta, koskee soveltuvin osin sairaanhoitopiirien yhteistä laitosta tai muuta toimintayksikköä varten asetettavaa yhteisjohtokuntaa.

21 §

Erikielisiä ja kaksikielisiä kuntia käsittävässä sairaanhoitopiirissä on vähemmistökielisen lautakunnan alainen osavastuualue kielellisen vähemmistön erikoissairaanhoitopalvelujen ja vähemmistön kielellä annettavan terveydenhuoltohenkilökunnan koulutuksen kehittämiseksi ja yhteensovittamiseksi. Vähemmistökieliseen osavastuualueeseen kuuluvat sairaanhoitopiirin kaksikieliset kunnat sekä ne kunnat, joiden kielenä on sairaanhoitopiirin asukkaiden vähemmistön kieli.

Liittovaltuusto voi määrätä osavastuualueeseen kuuluviksi sairaaloita ja muita toimintayksiköitä. Sairaalan tai toimintayksikön johtokunnan jäsenet on tällöin valittava 18§:n 3 momentissa säädetyllä tavalla.

Vähemmistökielisellä osavastuualueella toimivissa muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa johtokunnissa on vähemmistökielinen jaosto vähemmistökielellä järjestettävää erikoissairaanhoitoa ja terveydenhuoltohenkilökunnan koulutusta koskevien asioiden käsittelyä varten. Johtosäännöllä voidaan määrätä, että jaoston jäseninä on myös liittovaltuuston erikseen tehtävää varten valitsemia lisäjäseniä ja heidän varajäseniään. Jaoston jäsenten tulee edustaa sairaanhoitopiirin kielellistä vähemmistöä. Vähemmistökieliselle jaostolle voidaan antaa ratkaistavaksi muitakin kuin kunnallislain 71§:n 2 momentissa tarkoitettuja asioita.

22 §

Johtokunnan tehtävänä on:

1) johtaa, valvoa ja kehittää asianomaisen sairaalan tai toimintayksikön taikka osavastuualueen sekä muuta alaistansa toimintaa;

2) valmistella ja laatia alaistaan toimintaa koskevilta osilta ehdotukset kuntainliiton talousarvioksi ja kuntainliittosuunnitelmaksi;

3) päättää liittovaltuuston tai liittohallituksen antamien yleisten ohjeiden mukaan alaistaan toimintaa varten talousarviossa ja sen nojalla osoitettujen määrärahojen käytöstä;

4) valita ja ottaa alaisensa henkilöstö, mikäli 27§:stä ei muuta johdu tai tehtävää ole siirretty johtosäännöllä johtokunnan alaiselle viranhaltijalle;

5) ratkaista muut sille perussäännössä tai johtosäännössä määrätyt asiat ja suorittaa muut näiden mukaan sille kuuluvat tehtävät; sekä

6) tehdä kohdaltaan ehdotukset ja antaa lausunnot liittovaltuuston ja liittohallituksen päätettävistä asioista sekä huolehtia osaltaan liittovaltuuston ja liittohallituksen päätösten täytäntöönpanosta.

Johtokunta tai sen puheenjohtaja voi siirtää viranhaltijan päättämän asian johtokunnan käsiteltäväksi. Päätös asian siirtämisestä on tehtävä seitsemän päivän kuluessa viranhaltijan päätöksen tekemisestä. Johtokunta voi kumota viranhaltijan päätöksen tai muuttaa sitä tai palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi.

23 §

Sairaanhoitopiirin kuntainliittoon sovelletaan tässä laissa säädetyin poikkeuksin kunnallislain säännöksiä.

Sairaanhoitopiirin kuntainliitolla tulee olla johtosääntö, jossa muun muassa määritellään:

1) välittömästi liittohallituksen alaisten johtavien viranhaltijoiden asema ja tehtävät;

2) sairaalan ja sairaanhoidon toimintayksikön viranhaltijoiden sairaanhoidolliset johto- ja vastuusuhteet; sekä

3) potilaan sijoittamiseen ja hoitoon ottamiseen liittyvät vastuusuhteet.

Välittömästi liittohallituksen alaiseen johtoryhmään kuuluvat sairaanhoitopiirin johtaja, sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri ja sairaanhoitopiirin hallintoylihoitaja. Johtoryhmään voi kuulua myös muita johtosäännössä määrättyjä sairaanhoitopiirin viranhaltijoita.

6 luku

Yliopistollinen sairaala

24 §

Sairaanhoitopiireissä, joiden alueella Turun, Oulun, Tampereen ja Kuopion yliopistot sijaitsevat, tulee olla yliopistollinen sairaala. Helsingin yliopistollisesta sairaalasta säädetään erikseen.

25 §

Sairaanhoitopiirin alueella sijaitsevalla lääkärikoulutusta antavalla yliopistolla on oikeus nimetä sairaanhoitopiirin kuntainliiton liittovaltuustoon ja liittohallitukseen kaksi jäsentä kumpaiseenkin sekä kullekin henkilökohtainen varajäsen.

Yliopiston edustajien äänimäärä liittovaltuustossa on 10 prosenttia kuntien liittovaltuustoon valitsemien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Yliopiston liittovaltuustoon valitsemilla jäsenillä ei ole äänioikeutta liittohallitusta valittaessa.

26 §

Yliopistollisessa sairaalassa on johtokunta, johon sovelletaan tässä luvussa säädetyin poikkeuksin, mitä 5 luvussa on säädetty.

Sairaanhoitopiirin alueella sijaitsevalla yliopistolla on oikeus nimetä yliopistollisen sairaalan johtokuntaan kaksi jäsentä. Näihin jäseniin ei sovelleta kunnallislain 122§:n 4 momentin eikä 123§:n säännöksiä.

27 §

Yliopistollisessa sairaalassa on ylilääkäritoimikunta. Ylilääkäritoimikunnassa on yliopistollisen sairaalan johtava lääkäri puheenjohtajana ja johtavan lääkärin varamies varapuheenjohtajana sekä jäseninä 7-15 ylilääkäriä, jotka johtokunta valitsee yliopistoa kuultuaan. Ylilääkäritoimikunnan jäsenistä tulee vähintään puolet olla yliopiston viranhaltijoita.

Ylilääkäritoimikunnan tehtävänä on ottaa sairaalan lääkärit ja tutkimushenkilökunta, jollei tehtävää ole johtosäännöllä siirretty johtokunnan alaiselle viranhaltijalle. Hallintoylilääkärin ja hallintolääkärin valitsee kuitenkin johtokunta. Yliopiston viranhaltijoiden toimimisesta sairaanhoitopiirin kuntainliiton virassa säädetään 28 ja 29§:ssä. Ylilääkäritoimikunta käsittelee yliopistollisen sairaalan sairaanhoitoa, opetusta ja tutkimusta koskevia asioita.

Johtokunnalla on oikeus siirtää ylilääkäritoimikunnan ratkaisema asia johtokunnan käsiteltäväksi. Johtokunta voi tällöin kumota ylilääkäritoimikunnan päätöksen tai muuttaa sitä taikka palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi.

Ylilääkäritoimikuntaan sovelletaan muutoin lautakuntaa koskevia kunnallislain säännöksiä.

28 §

Yliopistollisessa sairaalassa toimivan yliopiston lääketieteellisen koulutusyksikön professorit voivat toimia sairaanhoitopiirin kuntainliitolle antamansa suostumuksen mukaisesti samalla yliopistollisen sairaalan ylilääkärin sivuviran tai -toimen haltijoina. Yliopiston muut opettajat voivat sairaanhoitopiirin kuntainliitolle antamansa suostumuksen mukaisesti samalla toimia yliopistollisen sairaalan lääkärin tai muun sivuviran tai -toimen haltijana sen mukaan, kuin johtokunta ylilääkäritoimikunnan esityksestä tarkemmin määrää.

Jos professori ei ole käytettävissä ylilääkärin tehtävien hoitoon tai jos johtokunta katsoo siihen olevan erityistä syytä, johtokunta voi enintään viideksi vuodeksi kerrallaan professorin sijasta määrätä ylilääkäriksi yliopiston apulaisprofessorin tai sairaalan viranhaltijan, jolla on vähintään dosentin pätevyys.

Yliopistollisessa sairaalassa voi olla myös muu johtokunnan valitsema ylilääkäri kuin yliopiston viranhaltija.

Lääketieteellisellä koulutusyksiköllä tarkoitetaan myös hammaslääketieteellistä koulutusyksikköä.

29 §

Yliopiston lääketieteellisen koulutusyksikön professoreiden ja muiden opettajien toimimisesta yliopistollisen sairaalan lääkäreinä tai muina toimihenkilöinä sovitaan sairaanhoitopiirin kuntainliiton ja yliopiston kesken erikseen. Samoin erikseen sovitaan muun korkeakoulun professoreiden ja muiden opettajien toimimisesta sairaalan toimihenkilöinä.

Jolleivat sairaanhoitopiirin kuntainliitto ja yliopisto pääse sopimukseen 1 momentissa tarkoitetuista asioista, ratkaisee asian valtioneuvosto.

Mitä 1 momentissa on säädetty yliopiston muista opettajista koskee soveltuvin osin muun korkeakoulun professorien ja muiden opettajien toimimista sairaalan sivuviran haltijana.

7 luku

Sairaanhoidon järjestäminen

30 §

Sairaanhoitopiirin kuntainliiton sairaaloita ja toimintayksiköitä käytetään ensisijaisesti kuntainliiton jäsenkuntien asukkaiden sairaanhoitoon, jollei 11§:n mukaisista järjestelyistä tai 13 taikka 14§:n nojalla tehdyistä sopimuksista muuta johdu.

Kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevalle henkilölle on kuitenkin 1 momentin säännöksen estämättä aina annettava sairaanhoitoa.

Sairaanhoitopiirin alueella olevien korkeakoulujen sekä muiden oppilaitosten opiskelijoille annetaan sinä aikana, jonka he opiskelun vuoksi joutuvat oleskelemaan vieraan sairaanhoitopiirin alueella, sairaanhoitoa tämän sairaanhoitopiirin kuntainliiton sairaalassa tai muussa toimintayksikössä. Sama koskee henkilöitä, jotka työnsä vuoksi joutuvat oleskelemaan vieraalla paikkakunnalla tai kun muu seikka välttämättä vaatii sairaanhoidon antamista vieraassa sairaanhoitopiirissä.

Sairaanhoitopiirin kuntainliiton on ryhdyttävä toimenpiteisiin muun kuin 1 tai 3 momentissa tarkoitetun potilaan siirtämiseksi asianomaisen sairaanhoitopiirin kuntainliiton sairaalaan, milloin se on sairaanhoidon järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaista ja voidaan tehdä potilaan tilaa vaarantamatta.

31 §

Henkilön ottaminen sairaalaan sairaanhoitoa varten edellyttää lääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä, jollei asetuksella ole toisin säädetty.

Kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevalle henkilölle on 1 momentin säännöksen estämättä heti annettava sairaanhoitoa.

32 §

Sairaalassa ja toimintayksikössä sekä muualla näiden vastuulla annettavaa sairaanhoitoa johtaa ja valvoo asianomainen ylilääkäri tai muu johtosäännössä määrätty sairaanhoitopiirin kuntainliiton lääkäri.

33 §

Potilaan sairaanhoidon aloittamisesta ja lopettamisesta päättää johtavan lääkärin antamien yleisten ohjeiden mukaan ylilääkäri tai hänen antamiensa ohjeiden mukaan muu sairaanhoitopiirin kuntainliiton lääkäri.

Potilaalle on sairaalan toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen sallimissa rajoissa pyrittävä varaamaan mahdollisuus valita häntä hoitava lääkäri asianomaisen sairaalan lääkäreistä. Myös potilaan jatkohoidossa hänet ohjataan aina, kun se hoidon asianmukaisen järjestämisen kannalta on mahdollista, saman lääkärin hoitoon.

Erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia käsittävässä sairaanhoitopiirissä on turvattava potilaalle sairaanhoito hänen omalla äidinkielellään, suomen tai ruotsin kielellä.

Potilaasta on tehtävä hänen terveydentilaansa koskevat merkinnät sairaalan tai muun toimintayksikön asiakirjoihin. Asiakirjat on laadittava ja säilytettävä kussakin sairaalassa tai muussa toimintayksikössä. Asiakirjat voidaan potilaan tutkimuksen tai hoidon järjestämiseksi siirtää tai antaa lainaksi toiselle sairaalalle tai muulle toimintayksikölle.

34 §

Tartuntatautien vastustamistyön ja mielenterveystyön järjestämisessä samoin kuin mielentilan tutkimisessa sairaalassa on lisäksi noudatettava, mitä siitä on erikseen säädetty.

35 §

Sairaanhoito on annettava sellaisessa sairaanhoitopiirin kuntainliiton sairaalassa tai muussa toimintayksikössä, jossa se voi tarkoituksenmukaisimmin tapahtua ottaen huomioon potilaan sairauden laatu sekä tutkimuksen, hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen tarve. Lisäksi on otettava huomioon sairaalan ja potilaan kodin välinen etäisyys sekä mahdollisuuksien mukaan potilaan oma taikka hänen omaistensa hoitopaikkaa koskeva toivomus. Erityistä huomiota on myös kiinnitettävä potilaan hoidon järjestämiseen hänen omalla äidinkielellään.

36 §

Jos potilaan sairaus sitä vaatii, on sairaanhoitopiirin kuntainliiton huolehdittava toimintayksikkönsä potilaan kuljetuksesta toisessa toimintayksikössä tai terveyskeskuksessa annettavaa hoitoa tai suoritettavia toimenpiteitä varten.

8 luku

Maksut

37 §

Tutkimuksesta ja hoidosta sairaalassa ja erillisessä toimintayksikössä peritään asetuksella säädetyt maksut potilaalta tai siltä, joka hänen puolestaan on niiden suorittamisesta vastuussa. Asetuksella voidaan myös säätää, että tietyt sairaanhoitopalvelut ovat potilaalle maksuttomia.

Jos lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvän apuvälineen tarve aiheutuu tapaturmavakuutuslain (608/48), maatalousyrittäjäin tapaturmavakuutuslain (1026/81), sotilasvammalain (404/48), liikennevakuutuslain (279/59), potilasvahinkolain (585/86) tai näitä vastaavan aikaisemman lain mukaan korvattavasta vahingosta tai ammattitaudista, peritään potilaalle annetusta apuvälineestä kuitenkin sen hankintakustannukset sekä kustannukset apuvälineen uusimisesta ja huollosta.

Muulta kuin Suomen kansalaiselta voidaan asetuksella säätää perittäväksi maksu ja korvaus 1 momentissa säädetystä poikkeavin perustein, jollei vastavuoroisesta järjestelystä ole valtioiden kesken toisin sovittu.

38 §

Tässä laissa tarkoitetuissa muissa kuin psykiatrisissa sairaaloissa voi asetuksella säädettävien yleisten maksuluokkien lisäksi olla erikoismaksuluokka potilaita varten, jotka haluavat päästä sellaisen lääkärin hoitoon, jolla on lääninhallituksen myöntämässä laajuudessa oikeus hoitaa potilaita erikoismaksuluokassa.

Erikoismaksuluokassa hoidettavilta potilailta voidaan periä lisämaksuja sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Lääkärillä on oikeus saada palkkiona hänen erikoismaksuluokassa hoitamiltaan potilailta perittäviä lisämaksuja vastaava määrä.

39 §

Siitä poiketen mitä 37§:ssä on säädetty, voidaan pitkäaikaisesti laitoshoidossa olevalta potilaalta periä ylläpidosta ja hoidosta sairaalassa, toimintayksikössä ja perhehoidossa asetuksella tarkemmin säädettävin perustein määräytyvä potilaan maksukyvyn mukainen maksu. Maksun määräytymisessä noudatetaan soveltuvin osin sosiaalihuoltolain (710/82) 28§:ssä tarkoitetun laitoshuollon maksujen määräytymisperusteita. Maksu voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos siihen potilaan toimeentuloedellytykset, elatusvelvollisuus, asuntomenot, hoitoaika tai muut hoidolliset näkökohdat huomioon ottaen on syytä.

Pitkäaikaisesti laitoshoidossa olevaksi katsotaan henkilö, jota jatkuvasti hoidetaan pääasiassa julkisin varoin ylläpidettävässä terveyskeskuksessa, sairaalassa, huoltolaitoksessa tai muussa toimintayksikössä ja jonka asetuksella määritellyin perustein katsotaan olevan pitkäaikaisen laitoshoidon tarpeessa.

40 §

Edellä 39§:ssä tarkoitetusta maksusta päättää johtokunta liittohallituksen vahvistamien perusteiden ja yleisten ohjeiden mukaisesti, jollei tehtävää ole johtosäännöllä siirretty johtokunnan alaiselle viranhaltijalle.

Sen estämättä, mitä muualla laissa on säädetty, pitkäaikaisesti laitoshoidossa oleva sekä kansaneläkelaitos ja eläketurvakeskus ovat velvollisia antamaan johtokunnalle tai 1 momentissa tarkoitetulle viranhaltijalle maksun määräämiseksi tarpeelliset tiedot.

Jos henkilö kieltäytyy antamasta 2 momentissa tarkoitettuja tietoja tai antaa hyötymistarkoituksessa ilmeisen virheellisiä tietoja, johtokunta voi määrätä maksun, joka todennäköisesti vastaisi oikeiden tietojen perusteella määrättävää maksua.

41 §

Edellä 40§:ssä tarkoitettuun viranhaltijan tekemään päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

Jos maksuvelvollinen on tyytymätön 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen, hänellä on oikeus saattaa päätös johtokunnan käsiteltäväksi. Tätä tarkoittava vaatimus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Päätökseen on liitettävä ohjeet sen saattamisesta johtokunnan käsiteltäväksi.

Maksun määräämistä koskevaan johtokunnan päätökseen haetaan muutoksenhausta hallintoasioista annetussa laissa (154/50) säädetyssä järjestyksessä muutosta valittamalla lääninoikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Valitus voidaan sanotun ajan kuluessa antaa myös johtokunnalle, jonka on toimitettava se oman lausuntonsa ohella lääninoikeudelle. Lääninoikeuden päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

9 luku

Korvaukset

42 §

Sairaanhoitopiirin kuntainliiton muulle kuin kuntainliittoon kuuluvasta kunnasta olevalle potilaalle järjestämän sairaanhoidon ja muun tässä laissa tarkoitetun toiminnan aiheuttamista kustannuksista on sen sairaanhoitopiirin kuntainliiton, johon potilaan kotikunta kuuluu, suoritettava korvaus.

Korvausta muusta kuin 11§:ssä ja 30§:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetusta hoidosta ei kuitenkaan suoriteta, jos sairaanhoitopiirin kuntainliitto ei ole sairaanhoitoa toisessa sairaanhoitopiirissä hyväksynyt.

43 §

Jollei toisin ole sovittu, lasketaan 42§:ssä tarkoitettu korvaus sairaanhoidosta siten kuin tässä pykälässä säädetään.

Korvaus lasketaan hoidon järjestäneen sairaalan keskimääräisten hoitokustannusten mukaan seuraavasti. Sairaalan sairaansijojen edellisen varainhoitovuoden käyttömenojen kokonaismäärästä vähennetään laskennalliset erät kuten käyttöomaisuuden korot ja poistot. Saatuun määrään lisätään 13 prosenttia ja siitä vähennetään potilaiden hoitomaksut sekä muut edellisen varainhoitovuoden todelliset käyttötulot, ei kuitenkaan kuntakohtaisia valtionosuuksia, kuntien maksuosuuksia eikä sairaanhoidon korvauksia, jotka on saatu tämän pykälän tai muiden vastaavien perusteiden mukaan. Näin laskettu kokonaismäärä jaetaan sairaalan edellisen varainhoitovuoden hoitopäivien kokonaisluvulla ja kerrotaan kysymyksessä olevan potilaan hoitopäivien luvulla. Korvaus tutkimuksesta ja hoidosta poliklinikalla tai sairaanhoitopiirin muussa yksikössä lasketaan vastaavasti sen käyttömenojen ja -tulojen sekä käyntikertojen ja käyttöpäivien mukaan.

Laskettaessa korvausta 11§:ssä tarkoitettua erityistason sairaanhoitoa järjestävän sairaalan ja poliklinikan osalta poiketaan 2 momentin säännöksestä seuraavasti:

1) laskettuun käyttömenojen määrään lisätään 13 prosentin sijasta 8 prosenttia; ja

2) korvausta vaativan erityistason sairaanhoidosta korotetaan sosiaali- ja terveysministeriön 11§:n nojalla vahvistamilla perusteilla.

Jos edellisen vuoden tilinpäätöstä ei vielä ole hyväksytty, voidaan 1 ja 3 momentissa tarkoitetuista korvauksista periä ennakkona määrä, joka vastaa laitoksen edellisen vuoden arvioituja käyttömenoja 2 ja 3 momentissa tarkoitetuin tavoin hoito- tai käyttöpäivää taikka käyntikertaa kohti laskettuna.

44 §

Jollei toisin ole sovittu, terveyskeskusta ylläpitävän kunnan tai kuntainliiton on suoritettava sairaanhoitopiirin kuntainliitolle 10§:n 3 momentissa tarkoitetuista palveluista korvaus niin kuin siitä asetuksella säädetään.

10 luku

Opetus- ja tutkimustoiminnan järjestäminen

45 §

Yliopistolla on oikeus käyttää 24§:ssä tarkoitettua yliopistollista sairaalaa lääketieteellisen koulutusyksikön opetus- ja tutkimustoiminnan tarpeisiin.

Terveydenhuoltohenkilökunnan koulutuksesta ja terveydenhuoltoalan tutkimuksesta huolehtivalla yliopistolla tai muulla viranomaisella on oikeus käyttää sairaanhoitopiirin kuntainliiton sairaaloita ja erillisiä toimintayksiköitä muunkin kuin 1 momentissa tarkoitetun terveydenhuoltoalan koulutus- ja tutkimustoiminnan järjestämiseen sen mukaan kuin siitä sairaanhoitopiirin kuntainliiton ja koulutusja tutkimustoimintaa harjoittavan viranomaisen kesken sovitaan.

46 §

Sairaanhoitopiirin kuntainliiton tulee huolehtia siitä, että yliopiston tai muun viranomaisen käytettävissä on sellaiset koulutus- ja tutkimustoiminnassa tarvittavat huonetilat kiinteine kojeineen ja laitteineen sekä koulutus- ja tutkimushenkilökunnan ja opiskelijoiden sosiaaliset tilat, jotka on välttämätöntä sijoittaa sairaanhoitopiirin kuntainliiton laitokseen.

47 §

Sairaanhoitopiirin kuntainliitolle, jossa on yliopistollinen sairaala, suoritetaan valtion varoista yliopistollisen sairaalan käyttömenoista 12 prosenttia.

Jos sairaanhoitopiirin kuntainliiton muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua sairaalaa tai sen osaa käytetään asetuksella määrättävässä laajuudessa lääkärikoulutukseen ja lääketieteelliseen tutkimustoimintaan, valtion varoista suoritetaan sairaanhoitopiirin kuntainliitolle asianomaisen sairaalan tai sen osan käyttömenoista 12 prosenttia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain mukainen valtionosuus suoritetaan 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa vain jäljelle jääviin käyttömenoihin.

48 §

Jos 46§:ssä tarkoitetut huonetilat pysyvästi otetaan sairaanhoitopiirin kuntainliiton käyttöön, on kuntainliiton suoritettava valtiolle sen suuruinen osa omaisuuden arvosta, mikä suhteellisesti vastaa yliopiston tai muun viranomaisen suorittamaa korvausta, jollei valtioneuvosto toisin päätä. Kuntainliitolle tästä aiheutuviin kustannuksiin suoritetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain nojalla määräytyvä valtionosuus.

49 §

Sairaanhoitopiirin kuntainliiton viranhaltija on velvollinen osallistumaan terveydenhuoltoalan opetus- ja tutkimustoimintaan siten, kuin siitä on kuntainliiton ja yliopiston tai muun viranomaisen kesken sovittu.

11 luku

Kuntien maksuosuudet

50 §

Jäsenkuntien maksuosuudet sairaanhoitopiirin kuntainliiton pääomamenoihin määräytyvät siten, että jäsenkunnan osuudeksi katsotaan sen suuruinen määrä, mikä kunkin sairaalan tai toimintayksikön kolmen edellisen varainhoitovuoden käytöstä tulee kunnasta olevien potilaiden osalle.

Jos kysymyksessä on uusi sairaala tai uusi toimintayksikkö, lasketaan jäsenkunnan osuus ennakolta sen arvioidun käytön mukaan ja lopullisesti 1 momentissa mainitun perusteen mukaan. Sama koskee jäsenkunnan osuuden määräämistä laitoksen tai toimintayksikön laajentamisesta aiheutuviin pääomamenoihin.

Jäsenkunnan osuus pääomamenoihin, jotka aiheutuvat kuntainliiton keskushallintoon tai muutoin koko kuntainliiton toimintaan erillisenä kohdistuvista toimenpiteistä, määrätään 1 momentissa säädettyjen perusteiden mukaan siten, että jäsenkunnan osuudeksi kustannuksista katsotaan sen suuruinen määrä, mikä kolmen edellisen varainhoitovuoden käytöstä kaikissa sairaanhoitopiirin kuntainliiton sairaaloissa tai toimintayksiköissä tulee kunnasta olevien potilaiden osalle.

51 §

Jäsenkuntien maksuosuudet sairaanhoitopiirin kuntainliiton käyttömenoihin määrätään kunkin sairaalan tai toimintayksikön osalta erikseen siten, että se vastaa kunnasta olevien potilaiden asianomaisen sairaalan tai toimintayksikön käyttöä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua osuutta laskettaessa luetaan kunkin sairaalan tai toimintayksikön käyttömenoihin myös näiden menojen osuutta kuntainliiton laitosten käyttömenojen kokonaismäärästä vastaava osuus sellaisista menoista, jotka aiheutuvat kuntainliiton keskushallinnosta tai muutoin kohdistuvat kuntainliiton koko toimintaan.

Jäsenkuntien maksuosuudet sairaanhoitopiirin kuntainliiton suorittamiin 42§:ssä tarkoitettuihin korvauksiin määrätään sairaansijalla annetun hoidon ja muiden korvausten osalta erikseen siten, että jäsenkunnan osuudeksi katsotaan se määrä, mikä vastaa kunnasta olevien potilaiden osuutta korvausten perusteena olevien hoito- ja käyttöpäivien sekä käyntikertojen yhteismäärästä.

52 §

Edellä 50 ja 51§:ssä tarkoitettuja maksuosuuksia laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 16§:n mukainen kuntakohtainen valtionosuus.

53 §

Tämän luvun säännöksiä sovelletaan, mikäli sairaanhoitopiirin jäsenkuntien maksuosuuksista ei ole muuta sovittu.

12 luku

Jäsenkuntien osuudet kuntainliiton varoista ja vastuu veloista

54 §

Jollei toisin ole sovittu, määräytyvät jäsenkuntien osuudet sairaanhoitopiirin kuntainliiton varoihin ja vastuu sen veloista niiden osuuksien suhteessa, joilla jäsenkunnat ovat osallistuneet kuntainliiton pääomamenoihin. Maksuosuudet muutetaan kuitenkin sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään jäsenkuntien osuuksien määräämisajankohdan rahanarvoon huomioon ottaen kohtuullinen arvonvähennys.

55 §

Jos sairaanhoitopiirin kuntainliiton jäsenkunta sairaanhoitopiirijakoa muutettaessa siirtyy toiseen sairaanhoitopiiriin, on kuntainliiton suoritettava sille kuntainliitolle, jonka jäseneksi kunta siirtyy, korvaus kunnan osuudesta kuntainliiton varoihin velat vähennettynä.

13 luku

Erinäisiä säännöksiä

56 §

Kelpoisuudesta sairaanhoitopiirin kuntainliiton virkoihin voidaan tarvittaessa säätää asetuksella.

57 §

Sairaanhoitopiirin kuntainliiton luottamushenkilöt ja sen palveluksessa olevat sekä muut sen tehtäviä suorittavat tai sen laitoksessa työskentelevät henkilöt eivät saa luvatta ilmaista yksityistä tai perheen salaisuutta, josta he asemansa tahi tehtävänsä perusteella ovat saaneet tietää. Salassapitovelvollisuus säilyy palvelussuhteen tai tehtävän päättymisen jälkeen.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei estä asian ilmaisemista sille, jolla viran puolesta on oikeus saada asiasta tieto.

Joka rikkoo 1 momentissa säädetyn salassapitovelvollisuuden, on tuomittava, jollei teosta ole muussa laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, erikoissairaanhoitolain mukaisen salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1 momentissa tarkoitetun salassapitovelvollisuuden rikkomisesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut tekoa syytteeseen pantavaksi.

58 §

Sairaanhoitopiirin kuntainliitto on velvollinen antamaan valtion ja kunnan asianomaisille viranomaisille tämän lain mukaisesta toiminnastaan kyseisten viranomaisten tehtävien asianmukaiseksi hoitamiseksi tarpeellisiksi katsottavia tietoja ja selvityksiä.

59 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltamisesta annetaan asetuksella.

60 §

Tämän lain voimaanpanosta säädetään erikseen.

Hallituksen esitys 94/88
Talousvaliok. miet. 4/89
Suuren valiok. miet. 111/89

Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1989

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Sosiaali- ja terveysministeri
Helena Pesola

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.