657/1989

Annettu Naantalissa 14 päivänä heinäkuuta 1989

Laki ulkomaanedustuksen virkamiesten puolisoille maksettavasta erityiskorvauksesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tätä lakia sovelletaan puolisoihin, jotka ovat asuneet asemamaassa avioliitossa ulkoasiainhallinnon virkamiehen kanssa.

2 §

Erityiskorvauksen saamisen edellytyksenä on, että puoliso on asunut ulkomailla virantoimituksessa olevan 1§:ssä tarkoitetun virkamiehen kanssa avioliiton solmimisen jälkeen vähintään 120 kuukautta. Tätä aikaa laskettaessa otetaan huomioon jokainen alkanut kalenterikuukausi ennen puolison 65 vuoden iän täyttämistä.

3 §

Edellä 2§:ssä tarkoitettua aikaa laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon sitä aikaa, jolloin puolisot ovat yhtä aikaa ulkomaanedustuksessa ulkoasiainhallinnon päätoimisessa palveluksessa.

4 §

Erityiskorvaus lasketaan niiden 2§:ssä tarkoitettujen kuukausien perusteella, joiden lukumäärä ylittää 48. Korvauksen määrä on jokaiselta tällaiselta kuukaudelta 86 markkaa vuodessa.

5 §

Jos erityiskorvaukseen oikeutetulla puolisolla on oikeus eläkkeeseen tai perhe-eläkkeeseen virka- tai työsuhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella, maksetaan erityiskorvausta vain siltä osin kuin sen ja edellä tarkoitettujen eläkkeiden yhteismäärä on enintään 5 870 markkaa kuukaudessa.

6 §

Erityiskorvaus maksetaan aikaisintaan sen kalenterikuukauden alusta, jonka aikana puoliso täyttää 65 vuotta. Korvausta maksetaan sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana siihen oikeutettu on kuollut. Ilman pätevää syytä korvausta ei makseta pitemmältä kuin vuoden ajalta ennen sen hakemista.

7 §

Edellä 4 ja 5§:ssä mainitut markkamäärät tarkistetaan vuosittain työntekijäin eläkelain 9§:ssä tarkoitetun palkkaindeksiluvun mukaan.

Erityiskorvauksen määrä tarkistetaan samalla tavoin kuin on säädetty työntekijäin eläkelain mukaisten eläkkeiden tarkistuksesta.

8 §

Erityiskorvauksen myöntää ja maksaa valtiokonttori. Korvaushakemus on tehtävä kirjallisesti valtiokonttorin vahvistamalla lomakkeella. Hakemukseen on liitettävä edellä 2§:ssä tarkoitetusta asumisesta ulkoasiainministeriön antama selvitys ja muu valtiokonttorin määräämä selvitys. Valtiokonttori maksaa erityiskorvauksen kuukausittain määrääminään maksupäivinä.

9 §

Valtiokonttorin päätökseen erityskorvausta koskevassa asiassa saadaan hakea muutosta siten kuin haetaan muutosta valtiokonttorin eläkehakemukseen antamasta päätöksestä. Muutoksenhakuun annetusta päätöksestä saadaan edelleen valittaa korkeimpaan hallinto- oikeuteen siten kuin on säädetty muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50).

10 §

Jos valtiokonttori on tehnyt esityksen erityiskorvausta koskevan lainvoimaisen päätöksen purkamisesta, se voi, kunnes asia on ratkaistu, keskeyttää erityiskorvauksen maksamisen tai maksaa erityiskorvauksen sen suuruisena kuin purkuesityksen mukaan on pidettävä oikeana.

11 §

Aiheettomasti maksettu erityiskorvaus saadaan periä takaisin myös siten, että se vähennetään vastaisesta erityiskorvauksesta. Kulloinkin suoritettavasta erityiskorvauksen maksuerästä ei kuitenkaan saa vähentää enempää kuin mitä palkasta lain mukaan saadaan ulosmitata.

Aiheettomasti maksettu erityiskorvaus voidaan jättää takaisin perimättä, jos sen myöntämisen tai maksamisen ei ole katsottava johtuneen erityiskorvauksen saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä.

12 §

Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä lain täytäntöönpanosta.

13 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1989.

Lain 4 ja 5§:ssä säädetyt markkamäärät vastaavat vuodelle 1988 säädettyä palkkaindeksilukua.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Hallituksen esitys 81/88
Valtiovarainvaliok. miet. 13/89
Suuren valiok. miet. 43/89

Naantalissa 14 päivänä heinäkuuta 1989

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Ministeri
Ulla Puolanne

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.