Laki vesilain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain ( 264/61 ) 5 luvun 101§, sellaisena kuin se on 26 päivänä kesäkuuta 1970 annetussa laissa (427/70), sekä
muutetaan 5 luvun 14§:n 1 momentti, 16§:n 1 momentti, 34§:n 1 momentti, 49§:n 1 momentti, 59§:n 1 momentti, 62§, 78§:n 2 momentti, 16 luvun 22§, 18 luvun 7§ ja 19 luvun 7§:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 5 luvun 14§:n 1 momentti, 16§:n 1 momentti, 49§:n 1 momentti, 59§:n 1 momentti ja 62§, 16 luvun 22§ ja 18 luvun 7§ mainitussa 26 päivänä kesäkuuta 1970 annetussa laissa, 5 luvun 34§:n 1 momentti ja 78§:n 2 momentti 29 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa laissa (649/76) ja 19 luvun 7§:n 1 momentti 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (467/87), näin kuuluviksi:
5 luku Puutavaran uitto
14 §
Maa- ja vesialue, joka uittosääntöön otetun määräyksen perusteella on uittoa varten lunastettu, tulee siitä riippumatta, kuka lunastushinnan on suorittanut, jäljempänä 12 luvun 2§:ssä tarkoitetusta ajankohdasta lukien valtion taikka, jos vesistössä toimii uittoyhdistys, sanotun yhdistyksen omaisuudeksi. Valtion puolesta käyttää tällaisen omaisuuden osalta omistajan oikeuksia metsähallitus.
16 §
Uittoa varten lunastettua aluetta, joka tämän luvun 14§:n mukaisesti kuuluu tai on siirretty valtiolle, ei sillä olevine laitteineen ja rakennelmineen ole lupa luovuttaa toiselle, niin kauan kuin metsähallitus katsoo sitä tarvittavan uittoa varten.
34 §
Jos uitto vesistössä on lakannut ja uittosääntö on sen johdosta kumottu, on metsähallituksen asiana myydä tai muutoin luovuttaa ne uittoa varten lunastetut alueet ja sellaiset vesistön kuntoonpanemiseksi tehdyt laitteet ja rakennelmat, jotka eivät kuulu yksityiselle uittajalle tai uittoyhdistykselle. Myyminen on viivytyksettä toimitettava, jos vesistön kuntoonpanija tai kunnossapitäjä, joka ei ole vielä täysin saanut hänelle tulevaa korvausta, sitä vaatii. Luovutuksesta saadut varat on sen jälkeen, kun myymisestä aiheutuneet kulut on suoritettu, omaisuutta mahdollisesti rasittaneet velat maksettu sekä kuntoonpanija ja kunnossapitäjä ovat niistä saaneet heille suorittamatta olevan korvauksen, käytettävä uiton hyväksi tai vesistön tilan palauttamista palvelevaan tarkoitukseen ensi sijassa asianomaisella vesistöalueella.
49 §
Uittoyhdistyksen ohjesäännön muuttamista koskevan hakemuksen voi vesioikeudelle tehdä uittoyhdistys tai yksityinen uittaja taikka metsähallitus. Jollei muutosehdotusta ole käsitelty yhdistyksen kokouksessa, on kokoukselle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen ehdotuksesta.
59 §
Hallinnon ja tilien tarkastamista varten tulee uittoyhdistyksen valita vähintään kaksi tilintarkastajaa sekä näille varamiehet. Vesioikeus voi yhdistyksen jäsenen tai metsähallituksen hakemuksesta, jos katsoo syytä siihen olevan, määrätä pätevän henkilön yhdistyksen valitsemien tilintarkastajien lisäksi virkavastuulla tarkastamaan yhdistyksen tilejä ja antamaan siitä kertomuksen metsähallitukselle. Näin määrätyn tilintarkastajan palkkion vahvistaa vesioikeus ja suorittaa uittoyhdistys.
62 §
Jos uittoyhdistys ei jonakin vuonna toimita uittoa taikka jos yhteisuitto vesistössä kokonaan lakkaa, vesioikeuden on yhdistyksen viimeksi toimineen hallituksen tai, milloin yhteisuiton lakkaaminen perustuu uittosäännön kumoamiseen tai muuttamiseen, metsähallituksen hakemuksesta määrättävä yksi tai useampia toimitsijoita hallituksen sijasta ja sille kuuluvin valtuuksin hoitamaan yhdistyksen asioita sekä tarvittaessa huolehtimaan yhdistyksen lakkauttamista varten suoritettavista selvittelytoimenpiteistä. Uittoyhdistyksen kokoukselle kuuluvaa päätäntävaltaa käyttävät tällöin, mikäli kysymys on tietyn vuoden uittoa koskevasta asiasta, yhdistyksen sanotun vuoden jäsenet sekä muussa tapauksessa toimitsijat.
78 §
Myynnistä saadut varat on, sen jälkeen kun yhdistyksen vielä suorittamatta olevat velvoitukset on ensin täytetty, käytettävä metsähallituksen toimesta uiton hyväksi tai vesistön tilan palauttamista palvelevaan tarkoitukseen ensisijaisesti asianomaisella vesistöalueella.
16 luku Vesiasioiden käsittely vesioikeudessa
22 §
Jos hakija tahtoo peruuttaa hakemuksensa, peruutus on tehtävä vesioikeudelle viimeistään asian suullisessa käsittelyssä tai, jollei sellaista pidetä, ennen päätöksen antamista vesioikeudelle toimitettavalla kirjelmällä. Milloin hakemus koskee uittosäännön vahvistamista tai vesistön kuntoonpanemista uittoa varten eikä valtio ole hakijana, on peruutuksesta ilmoitettava metsähallitukselle.
18 luku Katselmustoimitus ja lopputarkastus
7 §
Milloin katselmustoimituksessa havaitaan siinä käsiteltävänä olevan yrityksen tai toimenpiteen johdosta olevan tarpeen tehdä muutoksia uittosääntöön, toimitusinsinöörin on, kuultuaan asiassa metsähallitusta ja uittoyhdistystä, mikäli sellainen toimii alueella, ilmoitettava asiasta vesioikeudelle, jonka tulee ratkaista, onko kysymys uittosäännön muuttamisesta yhdistettävä käsiteltäväksi yritystä koskevan hakemusasian yhteydessä. Vesioikeuden päätökseen tässä asiassa älköön haettako muutosta.
19 luku Ojitustoimitus
7 §
Ojitustoimituksen alku- ja loppukokouksesta on, mikäli 2 momentista ei muuta johdu, julkisesti kuulutettava vähintään neljätoista päivää ennen kokousta niissä kunnissa, joiden alueelle ojituksen vaikutukset ulottuvat. Sen lisäksi on samassa ajassa toimitettava kappale suunnitelmaa 4§:ssä tarkoitetuille viranomaisille. Kappale suunnitelmaa on myös lähetettävä asianomaiseen kuntaan yleisesti nähtävänä pidettäväksi. Loppukokouksesta on lisäksi ilmoitettava tiedossa olevalla postiosoitteella lähetetyssä kirjeessä niille maanomistajille, joita ojitusasia koskee, sekä, milloin ojitus koskee toisen maalla olevaa puroa, jossa on voimalaitos tai muu rakennelma, laitoksen tai rakennelman omistajalle. Jos purossa, jota ojitus koskee, harjoitetaan uittoa, on loppukokouksesta kirjeellä ilmoitettava metsähallitukselle ja, jos uittoyhdistys huolehtii uitosta, myös sille.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1989.
Hallituksen esitys 190/88
Laki- ja talousvaliok. miet. 16/88
Suuren valiok. miet. 163/88
Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1989
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMinisteri Ole Norrback