Asetus hovioikeuksista annetun asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Oikeusministeriön esittelystä
muutetaan hovioikeuksista 17 päivänä heinäkuuta 1952 annetun asetuksen ( 288/52 ) 2 ja 3§, 9§:n 1 momentti, 10§:n 3 momentti, 12§:n 1 momentti, 13§:n 1, 3 ja 4 momentti sekä 14§:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 2§ muutettuna 4 päivänä heinäkuuta 1975 ja 11 päivänä helmikuuta 1977 annetuilla asetuksilla (540/75 ja 155/77), 9§:n 1 momentti, 12§:n 1 momentti, 13§:n 4 momentti ja 14§:n 2 momentti mainitussa 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa asetuksessa sekä 10§:n 3 momentti 30 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa asetuksessa (539/77), sekä
lisätään asetukseen uusi 2 a§ seuraavasti:
2 §
Hovioikeudessa on presidentin virka sekä ylemmän ja alemman palkkausluokan hovioikeudenneuvoksen virkoja.
Hovioikeudessa voi lisäksi olla kansliapäällikön, sihteerin, kanneviskaalin, viskaalin, kirjastonhoitajan, kirjaajan, kanslistin, osastosihteerin, notaarin, apulaiskirjaajan, toimistosihteerin, konekirjoittajan, ylivahtimestarin, vanhemman ja nuoremman vahtimestarin, toimistovirkailijan ja puhelunvälittäjän virkoja.
Hovioikeudessa voi myös olla tilapäisiä virkamiehiä sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
2 a §
Presidentin ja hovioikeudenneuvoksen kelpoisuusvaatimuksista on säädetty erikseen. Kelpoisuusvaatimuksena kansliapäällikön, sihteerin, kanneviskaalin ja viskaalin virkaan on oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä kokemusta tuomarin tehtävissä.
Kelpoisuusvaatimuksena kirjastonhoitajalla on ylempi korkeakoulututkinto ja kirjastoammatillinen tai sitä vastaava ammatillinen tutkinto tai koulutus sekä kirjaajalla, kanslistilla, notaarilla ja osastosihteerillä varanotaarin tutkinto tai muu korkeakoulututkinto, osastosihteerillä lisäksi perehtyneisyys tilinpitoon.
3 §
Hovioikeuden presidentti nimitetään hallitusmuodon 87§:n 3 kohdan mukaisesti virkaa haettavaksi julistamatta. Hovioikeuden jäsenen nimittämisestä on säädetty hallitusmuodon 87§:n 4 kohdassa ja 89§:n 1 momentissa. Sihteerin ja kanneviskaalin nimittää korkein oikeus hovioikeuden tekemän virkaehdotuksen perusteella. Muut vakinaiset virkamiehet nimittää ja tilapäiset virkamiehet sekä työsopimussuhteessa olevan henkilökunnan ottaa hovioikeus.
Ennen kuin kanneviskaali nimitetään tai kanneviskaali määrätään hoitamaan toista virkaa taikka apulaissyyttäjä asetetaan hovioikeuteen, on asiasta hankittava oikeuskanslerin lausunto.
9 §
Hovioikeuden täysistunnossa sen käsitellessä oikeushallinto- ja talousasioita sekä hallintojaostossa on esittelijänä sihteeri. Muissa asioissa esittelijöinä ovat viskaalit. Tarpeen vaatiessa presidentti voi määrätä jäsenen asian esittelijäksi.
10 §
Hovioikeuden muun virkamiehen kuin presidentin, jäsenen ja viskaalin työajasta on voimassa, mitä valtion virastoissa noudatettavasta työajasta on säädetty.
12 §
Hovioikeus vahvistaa hovioikeuden henkilökunnan vuosilomat.
13 §
Presidentti voi, jos syytä on, ottaa virkavapautta yhteensä enintään neljätoista päivää vuodessa. Jos hän tarvitsee virkavapautta enemmän, on hänen pyydettävä sitä tasavallan presidentiltä.
Sihteerille ja kanneviskaalille hovioikeus voi myöntää virkavapautta ja määrätä heille viransijaiset enintään kolmen kuukauden ajaksi kerrallaan. Virkavapauden myöntämisestä ja viransijaisen määräämisestä pitemmäksi ajaksi päättää korkein oikeus. Mikäli kanneviskaalille tarvitaan viransijaista neljätoista päivää pitemmäksi ajaksi, asiasta on hankittava oikeuskanslerin lausunto.
Virkavapautta viskaalille myöntää hovioikeus. Muille virkamiehille myöntää virkavapautta hovioikeuden presidentti, joka myös määrää sijaisen.
14 §
Erityistä asiaa varten tai enintään viikon ajaksi saa hovioikeus ottaa apujäseneksi 1 momentissa mainittua ilmoitusta tekemättä sihteerin tai viskaalin.
Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä maaliskuuta 1988.
Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1988
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoOikeusministeri Matti Louekoski