500/1987

Teknillisessä oppilaitoksessa annetaan teollisuuden, rakennustoiminnan ja tietotekniikan sekä muiden niihin rinnastettavien alojen ammatillista peruskoulutusta opistoasteella ja ammatillisella korkea-asteella teknillisiin ja teknillistaloudellisiin käyttö- ja ylläpito- sekä suunnittelu-, johtamis- ja asiantuntijatehtäviin.

Oppilaitoksessa voidaan lisäksi järjestää alan ammatillista lisäkoulutusta ja muuta koulutustoimintaa.

Oppilaitoksessa voidaan järjestää myös palvelu- ja tutkimustoimintaa.

Teknillisen oppilaitoksen ylläpitäjänä voi olla valtio, kunta tai kuntainliitto taikka rekisteröity suomalainen yhteisö tai säätiö.

Oppilaitoksen ylläpitämislupaa haettaessa on selvitettävä:

Kun hakijana on kuntainliitto, on hakemukseen lisäksi liitettävä kuntainliiton perussääntö. Milloin hakijana on yhteisö tai säätiö, tulee sen esittää selvitys yhteisön merkitsemisestä asianomaiseen rekisteriin sekä yhtiöjärjestys tai säännöt.

Valtion oppilaitosta perustettaessa on selvitettävä 2 momentin 2-7 kohdassa mainitut asiat.

Jos oppilaitoksen koulutustehtävää olennaisesti muutetaan tai oppilaitos lakkautetaan, on soveltuvin osin noudatettava, mitä 2§:ssä on säädetty.

Jos oppilaitoksen toimintaa aiotaan oleellisesti supistaa tai oppilaitos lakkauttaa, on hakemukseen tai ammattikasvatushallituksen esitykseen liitettävä selvitys siitä, miten keskeneräinen opetus saatetaan loppuun, ja selvitys omaisuudesta, jonka hankkimiseen on myönnetty valtionosuutta tai -avustusta.

Luvan oppilaitoksen linjajaon muuttamiseen sen koulutustehtävän rajoissa antaa ammattikasvatushallitus silloin, kun muutos on luonteeltaan alueellinen tai valtakunnallinen taikka lisäkustannuksiltaan merkittävä.

Oppilaitoksen järjestämän peruskoulutuksen pohjakoulutusvaatimuksen muuttamisesta päättää ammattikasvatushallitus lääninhallitusta kuultuaan.

Jos oppilaitos aiotaan luovuttaa uudelle omistajalle tai oppilaitoksia yhdistää, on soveltuvin osin noudatettava, mitä 2§:ssä on säädetty. Samalla on esitettävä selvitys luovutettavan tai yhdistettävän oppilaitoksen omaisuudesta ja sen luovutusehdoista, omistusoikeuden siirtymisen ajankohdasta sekä henkilöstön aseman järjestämisestä.

Teknillisen oppilaitoksen ylläpitäjä valitsee johtokunnan jäsenet ja varajäsenet enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ylläpitäjä nimeää valituista johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Rehtorilla on oikeus olla läsnä johtokunnan kokouksessa ja käyttää siinä puhevaltaa.

Opettajien, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajat ja varaedustajat valitaan kokouksissa, jotka rehtori kutsuu koolle, siten kuin johtosäännössä tarvittaessa määrätään. Opiskelijoiden edustajat ja varaedustajat valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan, muut johtokunnan toimikaudeksi.

Valtion oppilaitoksen ylläpitäjälle tässä pykälässä tarkoitettua päätösvaltaa käyttää ammattikasvatushallitus. Valtion oppilaitoksen johtokunnassa tulee oppilaitoksessa edustettuina olevien alojen työelämän asiantuntemus olla riittävästi edustettuna.

Johtokunta käsittelee oppilaitoksen yleistä hallintoa, omaisuuden ja talouden hoitoa sekä opetusta ja muuta toimintaa koskevia kysymyksiä.

Edellä 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa johtokunnan tulee:

Valtion ja yksityisen oppilaitoksen johtokunta kokoontuu päättäminään aikoina tai milloin puheenjohtaja, rehtori taikka vähintään kolme johtokunnan jäsentä katsoo kokouksen tarpeelliseksi. Kokouskutsu jäsenille ja edustajille toimitetaan johtokunnan päättämällä tavalla.

Valtion ja yksityisen oppilaitoksen johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Johtokunnan päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa ja kurinpitoasioissa rangaistuksesta vapauttamista tai lievempää rangaistusta kannattava mielipide.

Kunnallisen oppilaitoksen johtokunnan kokoontumisesta, päätösvaltaisuudesta ja päätöksenteosta on voimassa, mitä niistä on kunnallislaissa (953/76) säädetty.

Oppilaitoksessa voi olla yksi tai useampia neuvottelukuntia.

Neuvottelukuntaan valitaan oppilaitosta, opettajakuntaa, alan keskeisimpiä työmarkkinajärjestöjä ja oppilaitoksen kehittämisen muuta asiantuntemusta edustavista henkilöistä enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan enintään kymmenen jäsentä, joista nimetään puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

Neuvottelukunta voi jakaantua jaostoihin. Jaostoon nimetään puheenjohtaja ja enintään neljä jäsentä. Jaostoon voidaan valita jäseniksi myös neuvottelukuntaan kuulumattomia henkilöitä.

Kahden tai useamman oppilaitoksen kesken voidaan sopia myös yhteisestä neuvottelukunnasta, jossa on 2 momentissa tarkoitettu oppilaitoksen ja opettajien edustus kustakin oppilaitoksesta.

Opettajakunnan tulee:

Opettajakunnan kokoonkutsujana ja puheenjohtajana toimii rehtori tai, milloin hän on estynyt, hänen sijaisensa. Opettajakunta valitsee keskuudestaan sihteerin.

Opettajakunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa.

Mitä tässä pykälässä on säädetty opettajakunnasta, on soveltuvin osin voimassa myös sen jaostosta.

Rehtori vastaa oppilaitoksen toiminnasta ja taloudesta.

Rehtorin tulee:

Rehtorin on oppilaitoksen toiminnan suunnittelussa otettava huomioon yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvan kehityksen opetukselle asettamat muutostarpeet. Tässä tarkoituksessa rehtorin on pyrittävä ylläpitämään ja edistämään oppilaitoksen yhteyksiä työelämään, julkiseen hallintoon ja muihin oppilaitoksiin.

Oppilaitokseen valitaan opettajakunnan keskuudesta enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan vararehtori, joka rehtorin estyneenä ollessa hoitaa hänen tehtävänsä.

Vararehtorin määrää johtokunta. Ennen vararehtorin valitsemista on opettajakunnalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Vararehtorille annettu määräys voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä.

Johtokunta voi opetusministeriön määräämien yleisten perusteiden mukaisesti määrätä opettajakunnan keskuudesta enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan osastonjohtajan ja linjanjohtajan, joiden tehtävänä on oman opetustyönsä lisäksi osaston ja linjan johtaminen ja sen opetuksen suunnittelu, järjestely ja kehittäminen sekä yhteydenpito alan työelämään siten kuin johtosäännössä tarvittaessa määrätään. Ennen osastonjohtajan ja linjanjohtajan valintaa on osaston ja linjan opettajille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Johtokunta voi opetusministeriön määräämien yleisten perusteiden mukaisesti määrätä opettajakunnan keskuudesta laboratorioita varten johtajan.

Oppilaskunnan tulee:

Oppilaskunta voi oppilaitoksen opetuksen kehittämiseksi tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja opetussuunnitelmista ja opetusjärjestelyistä sekä oppimateriaalista, opetusväline-, kalusto- ja kirjastohankinnoista.

Oppilaitoksen tulee osoittaa oppilaskunnan toimintaa varten tarpeelliset tilat.

Oppilaitoksessa voi olla oppilaitostoimikunta.

Oppilaitostoimikuntaan valitsevat keskuudestaan opettajakunta, muu henkilökunta ja opiskelijat kukin vähintään kaksi ja enintään neljä jäsentä ja kullekin heistä varajäsenen. Oppilaitostoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä ottaa itselleen sihteerin. Oppilaitostoimikunnan koosta, toimikaudesta ja valinnasta määrätään johtosäännössä.

Oppilaitostoimikunnan tulee:

Oppilaitostoimikunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Oppilaitostoimikunnan päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa.

Oppilaitoksen johtosäännöstä tulee käydä selville:

Valtion ja yksityisen oppilaitoksen johtosäännön hyväksyy johtokunta ja vahvistaa ammattikasvatushallitus.

Teknillisen oppilaitoksen lukuvuosi jakaantuu syys- ja kevätlukukauteen.

Lukuvuoden tulee sisältää vähintään 160 työpäivää.

Oppilaitoksen työpäiväksi luetaan opetussuunnitelman ja työjärjestyksen mukainen päivä sekä lukuvuoden opetuksen aloittamis- ja päättämispäivät. Työpäiviksi luetaan lukuvuodessa lisäksi kolme muuta oppilaitoksen toimintaan liittyvää täyttä työpäivää.

Oppitunnin pituudesta määrätään johtosäännössä.

Opetussuunnitelman valtakunnallisista perusteista tulee käydä ilmi koulutuksen tavoitteet, lukusuunnitelma, oppimäärät ja kurssit keskeisine tavoitteineen, opetusjärjestelyjen perusteet sekä alueellinen ja paikallinen liikkumavara.

Oppilaitoskohtaisesta opetussuunnitelmasta päättää 1 momentissa tarkoitettujen valtakunnallisten perusteiden mukaisesti johtokunta opettajakuntaa kuultuaan.

Opetussuunnitelmaan sisältyvä harjoittelu tapahtuu oppilaitoksen valvonnan tai seurannan alaisena työpaikoilla tai muulla ammattikasvatushallituksen hyväksymällä tavalla. Harjoittelu kestää yhteensä vähintään vuoden, jollei ammattikasvatushallitus myönnä siitä poikkeusta.

Opiskelijoiden opintojen ja muuta ohjausta varten oppilaitoksessa järjestetään oppilaanohjausta.

Opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneille tai muusta syystä sitä tarvitseville opiskelijoille voidaan opiskelijan suostumuksella antaa tukiopetusta.

Opetusministeriö päättää tarvittaessa oppilaanohjauksen ja tukiopetuksen yleisistä perusteista.

Oppikirjat hyväksyy ammattikasvatushallitus. Muusta opetussuunnitelman perusteisiin liittyvästä oppimateriaalista ja opetusvälineistä ammattikasvatushallitus antaa tarvittaessa määräyksiä ja ohjeita.

Opetusryhmien muodostamisen perusteista päättää opetusministeriö.

Oppilaitoksessa voidaan suorittaa teknikon, insinöörin ja rakennusarkkitehdin tutkinnot. Oppilaitoksessa suoritettavista muista tutkinnoista päättää tarvittaessa ammattikasvatushallitus.

Teknilliseen oppilaitokseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut saman tai ammattikasvatushallituksen hyväksymän vastaavaksi katsottavan lähialan peruslinjan yleisjakson tai kouluasteen ammatillisen koulutuksen taikka hankkinut vähintään kolmen vuoden hyväksyttävän työkokemuksen opintoja vastaavalta alalta.

Ylioppilaspohjaiseen koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon tai lukion oppimäärän taikka ammattikasvatushallituksen hyväksymän muun vastaavan koulutuksen kuitenkin niin, että insinöörin ja rakennusarkkitehdin koulutukseen johtaville opintolinjoille annetaan etusija niille henkilöille, jotka ovat suorittaneet lukion oppimäärän fysiikassa ja lukion laajan oppimäärän matematiikassa tai hankkineet muutoin vastaavat tiedot.

Opiskelijaksi pääsemiseksi vaaditaan sellainen terveys, joka ei ole esteenä alan tehtävissä toimimiselle.

Yksityisopiskelijaksi pääsemiseksi vaaditaan soveltuvin osin, mitä 1-3 momentissa on säädetty. Lisäksi hakijalta vaaditaan vähintään 25 vuoden ikä ja vähintään kahden vuoden hyväksyttävä työkokemus, jollei ammattikasvatushallitus erityisestä syystä myönnä niistä poikkeusta.

Opiskelijat valitaan aikaisemmissa opinnoissa menestymisen, koulutusmotivaation, koulutustarpeen ja työkokemuksen sekä muiden niihin verrattavien seikkojen ja pääsykokeen perusteella sen mukaan kuin valtioneuvosto tarvittaessa tarkemmin määrää. Ammattikasvatushallitus päättää opiskelijoiden valintajärjestyksen perusteista.

Ehdotuksen opiskelijoiden valinnasta tekee oppilaitoksen opettajakunta tai sen jaosto saatuaan, milloin valinta suoritetaan yhteisvalintajärjestelmän avulla, läänin oppilasvalintalautakunnan ehdotuksen. Opiskelijat ottaa johtokunta, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty.

Jos opiskelijan oppilaitokseen ottamista koskeva päätös on virheellinen, lääninhallitus voi määrätä, että opiskelija on otettava oppilaitokseen.

Opiskelijan tulee osallistua opetukseen kaikissa pakollisissa aineissa ja valitsemissaan muissa aineissa. Opiskelijan aikaisemmin hankkiman koulutuksen perusteella tai muusta erityisestä syystä rehtori voi vapauttaa opiskelijan opetukseen osallistumisesta ja oppimäärän tai kurssin suorittamisesta.

Opiskelijalla on raskauden ja synnytyksen vuoksi tai muusta pakottavasta syystä oikeus koulunkäynnin tilapäiseen keskeyttämiseen. Opiskelija voi kuitenkin keskeytyksen aikana osallistua kirjallisiin kokeisiin.

Opiskelijan hyväksytyt suoritukset arvioidaan käyttäen asteikkoa kiitettävä (5), hyvä (4-3) ja tyydyttävä (2-1). Jollei opiskelija ole saavuttanut vähintään arvosanaa tyydyttävä, tehdään todistukseen merkintä vain kyseisen aineen opetukseen osallistumisesta arvosanatta.

Opiskelijan ylemmälle luokalle siirtämiseksi ja päättötodistuksen saamiseksi vaaditaan, että opiskelija kaikissa koulutukseen kuuluvissa aineissa on saanut vähintään arvosanan tyydyttävä. Opiskelija, joka ei ole enintään kahdessa aineessa saanut arvosanaa, siirretään ylemmälle luokalle suoritettuaan hyväksytyn arvosanan näissä aineissa oppilaitoksen määrääminä aikoina.

Opiskelijalla, joka ei ole saavuttanut arvosanaa jossakin oppimäärässä tai kurssissa tai joka haluaa korottaa oppimäärässä saamaansa arvosanaa, on oikeus uusintakokeeseen oppilaitoksen määrääminä aikoina.

Tarkempia ohjeita oppilasarvioinnista ja luokalta siirtämisestä sekä uusintakokeista ja todistuksista antaa tarvittaessa ammattikasvatushallitus.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta häneen.

Arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta tai, milloin kysymys on todistukseen annetusta arvosanasta, opettajakunnalta. Opettajan tekemään päätökseen tyytymätön voi saattaa asian rehtorin käsiteltäväksi. Rehtori päättää oikaisupyynnön käsittelyn siirtämisestä opettajakunnan päätettäväksi.

Jos opiskelijan suoritusten arviointia tai luokalta siirtämistä koskeva päätös on ilmeisesti virheellinen, ammattikasvatushallitus voi velvoittaa opettajakunnan toimittamaan uuden arvioinnin.

Opiskelijaa, joka rikkoo oppilaitoksen järjestyssääntöjä, voi rehtori rangaista antamalla hänelle muistutuksen.

Milloin rehtori ei katso muistutusta riittäväksi, on asia saatettava johtokunnan käsiteltäväksi. Johtokunta voi opiskelijaa ja hänen huoltajaansa sekä opettajakuntaa kuultuaan antaa opiskelijalle varoituksen tai erottaa hänet oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.

Opiskelijan saama rangaistus on saatettava hänen huoltajansa tietoon.

Johtokunta voi päättää, että oppilaitoksesta määräajaksi erotetulla opiskelijalla on oikeus osallistua sanottuna aikana kirjallisiin kokeisiin.

Sinä aikana, jolloin opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.

Jos tuomioistuin on vapauttanut opiskelijan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen seikan nojalla, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta joka voi aiheuttaa kurinpidollisen rankaisemisen.

Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle samasta syystä saa määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelija saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi, jos se opiskelijan tekemään rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua.

Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, voi johtokunta pidättää hänet koulunkäynnistä, mikäli se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua. Päätöksestä on ilmoitettava ammattikasvatushallitukselle. Päätös voidaan heti panna täytäntöön, jollei ammattikasvatushallitus sitä kiellä.

Valtion teknillisessä oppilaitoksessa voi olla rehtorin virka sekä yliopettajan, lehtorin, laboratorioinsinöörin ja harjoitteluinsinöörin virkoja. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla virkasuhteisia tuntiopettajia sekä tarpeellisia muita kuin opettajan virkoja, tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilökuntaa.

Kunnallisessa oppilaitoksessa voi olla rehtorin virka sekä yliopettajan, lehtorin, laboratorioinsinöörin ja harjoitteluinsinöörin virkoja. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla virkasuhteisia tuntiopettajia sekä tarpeellisia muita kuin opettajan virkoja, tilapäisiä viranhaltijoita ja työsopimussuhteista henkilökuntaa.

Yksityisessä oppilaitoksessa voi olla rehtorin toimi sekä yliopettajan, lehtorin, laboratorioinsinöörin ja harjoitteluinsinöörin toimia. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla tuntiopettajia ja muuta tarpeellista työsopimussuhteista henkilökuntaa.

Rehtorin ja opettajan viran tai toimen haltijalta sekä tuntiopettajalta vaaditaan sellainen terveys, joka ei ole esteenä opettajan tehtävissä toimimiselle.

Rehtorin ja opettajan viran tai toimen haltijalta vaaditaan, että hän on joko saanut oppilaitoksen opetuskielellä koulusivistyksensä sekä, jos kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, sillä kielellä suorittanut kirjallisen kypsyysnäytteen, tai suorittanut opettajankoulutuksen oppilaitoksen opetuskielellä taikka osoittanut täydellisesti hallitsevansa koulun opetuskielen sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty.

Tuntiopettajalta vaaditaan, mikäli mahdollista, vastaava kielitaito kuin viran tai toimen haltijalta.

Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena rehtorin virkaan tai toimeen vaaditaan teknillisen oppilaitoksen yliopettajan tai lehtorin kelpoisuus. Lisäksi rehtorilta vaaditaan, että hän on toiminut teknillisen oppilaitoksen päätoimisena opettajana vähintään kolme vuotta. Rehtorin viran tai toimen haltijalta vaaditaan myös, että hän on suorittanut ammattikasvatushallinnon tutkinnon.

Muihin virkoihin tai toimiin vaaditaan:

Tuntiopettajalta vaaditaan, mikäli mahdollista, vastaava kelpoisuus kuin viran tai toimen haltijalta.

Valtion oppilaitoksen rehtorin nimittää ammattikasvatushallitus oppilaitoksen johtokunnan esityksestä.

Valtion oppilaitoksen yliopettajan, lehtorin, laboratorioinsinöörin, harjoitteluinsinöörin ja kurssiosaston johtajan sekä muut viran haltijat nimittää ja muun henkilökunnan ottaa oppilaitoksen johtokunta hankittuaan opettajakunnan lausunnon opettajan tehtävää hakeneiden kelpoisuudesta ja sopivuudesta.

Valtion oppilaitoksen tuntiopettajat ottaa johtokunta, jollei sitä johtosäännössä ole määrätty rehtorin tehtäväksi.

Edellä 2 momentissa tarkoitettujen muiden kuin opettajan viran haltijoiden nimittäminen sekä muun henkilökunnan ottaminen voidaan johtosäännöllä siirtää rehtorin tai oppilaitoksen muun viran haltijan tehtäväksi.

Opettajan virkaa tai tointa hakenut henkilö voidaan määrätä pitämään näytetunteja viran tai toimen opetusalaan kuuluvasta aiheesta.

Rehtorin ja vararehtorin palkkauksen perusteista, opetusvelvollisuudesta ja työajasta sekä osastonjohtajan ja linjanjohtajan opetusvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.

Opettajan viran tai toimen haltijan opetus- ja työvelvollisuudesta sekä laboratorion johtajaksi määrätyn opettajan opetusvelvollisuuden huojennuksesta on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.

Milloin opetuksen järjestäminen vaatii, voi johtokunta velvoittaa opettajan ottamaan ylitunteja. Ylituntien enimmäismäärästä on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.

Opettajien työnjaossa vahvistettujen oppituntien pitämiseen ja siihen liittyvien tehtävien lisäksi päätoimisen opettajan tulee:

Erityisopetusta annetaan opiskelijalle, joka vamman tai muun siihen rinnastettavan syyn takia tarvitsee teknillisessä oppilaitoksessa erityisiä opetus-, oppilaanohjaus- tai oppilashuoltopalveluja.

Erityisopetuksessa on opetus mukautettava siten, että opiskelija saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa.

Oppilaitoksen tulee järjestää erityisopetusta sitä tarvitseville samassa opetusryhmässä muiden opiskelijoiden kanssa.

Opetusministeriö päättää tarvittaessa erityisopetuksen tarvitsemien erityisjärjestelyjen yleisistä perusteista.

Jatkolinjoina annettavan ja muun pitempikestoisen lisäkoulutuksen järjestämiseen teknillisessä oppilaitoksessa antaa luvan ammattikasvatushallitus.

Lyhytkestoisen lisäkoulutuksen ja muun koulutustoiminnan järjestämisestä oppilaitos laatii vuosittain kurssiohjelman.

Jatkolinjoina annettavan ja muun pitempikestoisen lisäkoulutuksen opetussuunnitelmista on soveltuvin osin voimassa, mitä 18§:ssä on säädetty. Lyhytkestoisen koulutuksen ja muun koulutustoiminnan opetussuunnitelmista päättää johtokunta.

Koulutusta voidaan järjestää myös ilta- ja etäopetuksena.

Oppilaitoksessa järjestettävän lisäkoulutuksen ja kurssien pääsyvaatimuksista päättää tarvittaessa ammattikasvatushallitus.

Ammatillisen lisäkoulutuksen oppilasarvioinnista antaa ammattikasvatushallitus tarvittaessa ohjeita.

Alan ammatillista lisäkoulutusta ja muuta koulutustoimintaa varten voi oppilaitoksessa olla kurssiosasto.

Milloin oppilaitoksessa on kurssiosasto, siinä voi olla kurssiosaston johtajan virka tai toimi, johon vaaditaan 33§:n 2 momentin 1 tai 3 kohdassa tarkoitettu kelpoisuus.

Kurssiosaston johtajan tulee opetustehtävien lisäksi vastata rehtorin alaisena oppilaitoksen kurssitoiminnasta.

Kurssiosaston johtajan viran tai toimen haltijan opetus- ja työvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.

Palvelu- ja tutkimustoimintaa varten teknillisessä oppilaitoksessa voi ammattikasvatushallituksen luvalla olla teknologiapalveluosasto.

Milloin oppilaitoksessa on teknologiapalveluosasto, siinä voi olla johtajan virka, toimi tai tehtävä.

Teknillisen oppilaitoksen kiinteistöä, huoneistoa tai irtaimistoa saadaan korvauksetta tai kohtuullisesta korvauksesta käyttää muihin kuin oppilaitoksen tarpeisiin, mikäli siitä ei aiheudu sanottavaa haittaa oppilaitoksen toiminnalle. Asiasta päättää johtokunta, ellei johtosäännössä ole toisin määrätty.

Teknillinen oppilaitos voi järjestää ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi tarpeellista kokeilua ammattikasvatushallituksen hyväksymän kokeiluohjelman mukaisesti. Kokeilussa voidaan poiketa koulutusrakennetta, koulutuspituutta, työaikaa ja opetusryhmiä koskevista ammatillisista oppilaitoksista annetun lain (487/87) ja tämän asetuksen säännöksistä sekä niiden nojalla annetuista tai keskiasteen koulutuksen kehittämisestä annetun lain (474/78) 9§:ssä tarkoitetun kehittämisohjelman määräyksistä.

Opetusministeriö voi, milloin kokeilulla on yleistä merkitystä ammatillisen koulutuksen kehittämiselle, päättää, että kokeilusta aiheutuvista lisätehtävistä suoritetaan korvausta ja määrätä korvausten kokonaismäärän perusteet.

Valtion oppilaitoksen johtokunnan, neuvottelukunnan ja oppilaitostoimikunnan puheenjohtajalle, jäsenelle ja sihteerille suoritettavan matkakustannusten korvauksen, päivärahan ja kokouspalkkion osalta noudatetaan valtion komiteoista annettuja määräyksiä.

Johtokunnan päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta, jos päätös koskee:

Opiskelijan määräaikaista erottamista koskevasta johtokunnan päätöksestä saavat sekä opiskelija että hänen huoltajansa valittaa kirjallisesti ammattikasvatushallitukselle neljäntoista päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on voimassa myös kuntainliiton liittohallituksen päätöksestä, silloin kun liittohallitus toimii oppilaitoksen johtokuntana.

Ammattikasvatushallituksen päätökseen, jolla on ratkaistu johtokunnan päätöksestä tehty valitus, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa opetusministeriö.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1987 ja sillä kumotaan niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen ja lisäyksineen:

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloitettu koulutus on saatettava loppuun sille hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti.

Opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet ja oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat tulee laatia siten, että ne voidaan ottaa alkavilla luokilla käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta 1989. Sitä ennen aloitettu koulutus on saatettava loppuun sille hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti.

Rehtori, yliopettaja, lehtori, laboratorioinsinööri ja kurssitoimenjohtaja, joka on nimitetty virkaansa tai toimeensa ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja joka on täyttänyt aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset, on edelleen kelpoinen virkaansa tai toimeensa ja voi tämän asetuksen säännösten estämättä tulla nimitetyksi toiseen vastaavaan virkaan tai toimeen. Niin ikään päätoiminen tuntiopettaja, joka on otettu tehtäväänsä ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja joka on täyttänyt silloin voimassa olleet vastaavaan opettajan virkaan tai toimeen edellytetyt kelpoisuusvaatimukset, säilyttää tämän kelpoisuutensa ja voi tämän asetuksen säännösten estämättä tulla nimitetyksi vastaavaan virkaan tai toimeen.

Sen estämättä, mitä 33§:ssä on säädetty rehtorin viran tai toimen kelpoisuusvaatimuksista, siirretään tämän asetuksen voimaantullessa oppilaitoksen rehtorina toimiva yliopettajan tai lehtorin viran tai toimen haltija säädettyä järjestystä noudattaen suostumuksellaan oppilaitokseen perustettavaan rehtorin virkaan tai toimeen ja hän voi tulla nimitetyksi myös toiseen vastaavaan virkaan tai toimeen.

Oppilaitoksen rehtorina toimiva yliopettajan tai lehtorin viran tai toimen haltija voidaan hänen niin halutessaan määrätä hoitamaan rehtorin virkaa tai tointa väliaikaisesti enintään kahdeksi vuodeksi virkavapaana yliopettajan tai lehtorin virastaan tai toimestaan, minä aikana hän säilyttää siirto-oikeutensa.

Joulukuun 31 päivään 1987 saakka noudatetaan tämän asetuksen säännöksistä ja aikaisemmista säännöksistä poiketen seuraavia säännöksiä: