467/1987

Mitä tässä laissa on säädetty kalasta ja kalastuksesta, koskee myös nahkiaista ja rapua sekä niiden pyyntiä.

Jollei jäljempänä olevista säännöksistä tai niiden nojalla annetusta luvasta muuta johdu, vesistöstä ei saa johtaa vettä tai ryhtyä vesistössä tai maalla muuhun toimenpiteeseen siten, että siitä voi aiheutua sellainen vesistön aseman, syvyyden, vedenkorkeuden tai vedenjuoksun muutos, joka

Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto koskee myös toimenpidettä, josta voi johtua sanotussa momentissa mainitun seurauksen aiheuttava vesistön veden tai pohjan laadun muutos, jollei kysymys ole tämän luvun 19 §:ssä tarkoitetusta toimenpiteestä.

Ilman vesioikeuden lupaa ei saa käyttää pohjavettä tai ryhtyä pohjaveden ottamista tarkoittavaan toimeen siten, että siitä voi aiheutua jonkin pohjavettä ottavan laitoksen vedensaannin vaikeutuminen, tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuuden olennainen vähentyminen tai sen hyväksikäyttämismahdollisuuden muu huonontuminen taikka toisen kiinteistöllä talousveden saannin vaikeutuminen (pohjaveden muuttamiskielto). Kielto koskee myös maankamaran ainesten ottamista ja muuta toimenpidettä, josta 22 §:ssä ei ole säädetty, jos siitä ilmeisesti voi aiheutua edellä mainittu seuraus. Sellaisen toimenpiteen osalta, josta tämän luvun 22§:ssä ei ole säädetty, mutta josta ilmeisesti voi aiheutua 22§:ssä tarkoitettuja seurauksia, sovelletaan 22§:n säännöksiä.

Jollei jäljempänä olevista säännöksistä muuta johdu, ei ilman vesioikeuden lupaa saa ryhtyä toimenpiteeseen, joka voi aiheuttaa vesistön pilaantumista (vesistön pilaamiskielto). Tällaiseksi toimenpiteeksi katsotaan kiinteän, nestemäisen tai kaasumaisen aineen taikka energian johtaminen tai päästäminen vesistöön siten, että siitä joko välittömästi tai sen jatkuessa saattaa johtua sellainen vesistön veden tai pohjan laadun muutos, joka

Tämän luvun 19 §:ssä tarkoitettua ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten (pohjaveden pilaamiskielto) , että

Jokaisella, joka kärsii lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä koskevasta haitasta, on oikeus ilman lupaa toisenkin vesialueella suorittaa sen poistamiseksi tarpeellinen vesistön tilan ja käyttömahdollisuuksien parantamista tarkoittava toimenpide, jos siitä ei aiheudu tämän luvun 12-15 §:ssä tarkoitettua muutosta tai seurausta eikä työn suorittamisesta johdu vesialueen omistajalle huomattavaa haittaa. Työn aloittamisesta ja suorittamistavasta on, mikäli toimenpide ei ole merkitykseltään vähäinen, ennakolta ilmoitettava vesialueen omistajalle sekä sen mukaan kuin asetuksella säädetään vesipiirin vesitoimistolle tai ympäristönsuojelulautakunnalle.

Siitä, mitä vesistön pohjasta poistetaan, on soveltuvin osin voimassa, mitä ruoppausmassasta 4 luvun 6 §:ssä on säädetty.

Tämän luvun säännökset rakentamisesta koskevat, mikäli jonkin toimenpiteen osalta muuta ei ole säädetty, kiinteän tai irrallisen laitteen taikka rakennuksen tai muun rakennelman kuten padon, penkereen, sillan, johdon, kuljetuslaitteen tai laiturin tekemistä vesistöön tai sen poikki, perkaamis-, paalutus- tai täyttämistyön suorittamista vesistössä, uuden uoman tekemistä sekä muuta niihin verrattavaa samoin kuin 1 luvun 15§:ssä tarkoitettua toimenpidettä.

Rakentaminen on, jos sen tarkoitus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä hankkeen kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan vahinkoon verrattuna, suoritettava siten:

Rakentamiseen ei saa myöntää lupaa, jos rakentaminen vaarantaa yleistä terveydentilaa, aiheuttaa huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka jos se suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja.

Milloin hyödyn taikka vahingon, haitan ja muun edunmenetyksen raha-arvo on vaikeasti määrättävissä taikka yrityksellä tai menetettävällä edulla on raha-arvon lisäksi muutakin merkitystä, on luvan edellytyksiä harkittaessa verrattava yrityksen ja menetettävän edun merkitystä yleiseltä kannalta katsottuna.

Lisäksi luvan saaja voidaan tarvittaessa velvoittaa tarkkailemaan rakentamista ja sen vaikutuksia vesistössä.

Jos vesistöön rakentamisesta aiheutuu kalakannalle ilmeistä vahinkoa, on luvan saaja velvoitettava istuttamaan kaloja ja ryhtymään muihin tarvittaviin toimenpiteisiin kalakannalle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi sillä vesialueella, johon toimenpiteen vahingollinen vaikutus ulottuu (kalanhoitovelvoite).

Jos kysymyksessä olevaa vesistöä varten on laadittu maa- ja metsätalousministeriön hyväksymä suunnitelma kalakannan suojelemiseksi, vesioikeuden on otettava se tarpeen mukaan huomioon kalanhoitovelvoitteesta määrättäessä.

Jos kalakannan säilyttämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suorittaminen aiheuttaisi niillä saavutettavaan hyötyyn verrattuna kohtuuttomia kustannuksia rakentajalle taikka kalanhoitovelvoitteen määräämistä ei muusta syystä ole pidettävä tarkoituksenmukaisena, rakentaja on määrättävä suorittamaan kalanhoitovelvoitteen tai sen osan asemesta siten korvattavan velvoitteen kohtuullisia kustannuksia vastaava maksu maa- ja metsätalousministeriölle käytettäväksi kalakannan suojelemista tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen (kalanhoitomaksu).

Vesioikeus voi hakemuksesta muuttaa kalanhoitovelvoitetta ja kalanhoitomaksua koskevia määräyksiä, jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet.

Jos kalanhoitomaksu on määrätty vuosittain suoritettavaksi ja sen perusteena ollut kustannustaso on muuttunut, maa- ja metsätalousministeriö perii maksun kustannustason nousua vastaavasti tarkistettuna, vaikka sitä ei ole 22 §:n 4 momentissa mainituin tavoin muutettu. Tarkistus tehdään täysin kymmenin prosentein ja muutoin vesioikeuden määräämiä perusteita noudattaen. Jos tarkistuksesta syntyy erimielisyyttä, voidaan asia saattaa hakemuksella vesioikeuden ratkaistavaksi.

Maa- ja metsätalousministeriö on velvollinen viipymättä palauttamaan maksuvelvolliselle sen osan 1 momentissa mainitulla ministeriön päätöksellä peritystä kalanhoitomaksusta, joka ylittää myöhemmin vesioikeuden päätöksellä määrätyn maksun suuruuden.

Kalanhoitovelvoitetta ja -maksua koskevan päätöksen muuttamisesta on säädetty erikseen.

Vesioikeus voi hakemuksesta määrätä yleiseksi paikallisväyläksi julkiseen väylään kuulumattoman vesistön osan, joka on tarpeen pitää avoinna yleistä laiva- tai veneliikennettä varten, jollaisena pidetään myös vapaa-ajan veneilyä. Yleinen paikallisväylä voidaan myös määrätä vesistöön, jossa on valtaväylä.

Kulkuväylästä poistettu maa ja muu vesistön pohjasta otettu kiinteä aine ( ruoppausmassa ) saadaan sijoittaa toisenkin vesialueelle, jos toimenpiteestä ei aiheudu 1 luvun 12-15 tai 19§:ssä tarkoitettua seurausta. Luvanvaraisesta toimenpiteestä ja luvan myöntämisestä siihen on voimassa, mitä vesistöön rakentamisesta 2 luvussa on säädetty. Ruoppausmassan mereen sijoittamisesta on lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen on säädetty.

Maanomistajan suostumuksetta ruoppausmassaa ei saa panna viljelyksessä olevalle maalle eikä tämän luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulle alueelle. Sitä ei omistajan suostumuksetta saa panna muullekaan maa-alueelle, ellei kysymys ole vähäisestä määrästä tai vesioikeus ole antanut siihen lupaa.

Ojitukseksi luetaan myös sellainen 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa tapahtuva puron perkaaminen, jolla ei ole vaikutusta yläpuolella olevan järven vedenkorkeuteen, sekä veden vaivaaman alueen kuivattaminen silloinkin, kun sen yhteydessä lasketaan pienehkö järvi, jonka merkitys vesistönä on vähäinen ja jolla ei ole erityistä luonnonsuojeluarvoa.

Toiselle kuuluvaan putkiojaan ei saa johtaa vettä ilman omistajan suostumusta, jos veden pois johtaminen kohtuuttomitta kustannuksitta muutoinkin on mahdollista. Jos putkiojaa on veden siihen johtamista varten suurennettava, on tämä mahdollisine lisätöineen sen tehtävä, joka johtaa ojaan lisävettä. Ojituskustannuksiin osallistumisesta ja ojan kunnossapidosta on muutoin voimassa, mitä 2 momentissa on säädetty.

Edellä 1 momentissa mainitun ojan kaivaminen tai vesiuoman suurentaminen on ojittajan suoritettava. Silta tai rumpu perustuksineen on kuitenkin tienpitäjän taikka rautatien tai muun kiskoradan omistajan kustannuksellaan tehtävä ja kunnossapidettävä. Milloin ojituskustannukset taikka sillan tai rummun kustannukset nousevat kohtuuttoman suuriksi ojituksesta saavutettavaan hyötyyn verrattuna, tienpitäjä taikka rautatien tai muun kiskoradan omistaja ei ole velvollinen sillan tai rummun tekemiseen. Hänen on kuitenkin, jos korvausta ei ole pakkolunastuksen yhteydessä tai muutoin jo maksettu, korvattava vahinko, joka aiheutuu siitä, ettei tarpeellisena pidettävää maan kuivattamista voida suorittaa.

Lupaa järven laskemiseen sen kokonaan tapahtuvaa kuivattamista varten ei saa myöntää, ellei kysymys ole pienehköstä järvestä, jonka merkitys vesistönä on vähäinen ja jolla ei ole erityistä luonnonsuojeluarvoa.

Jos järjestely tarkoittaa järven laskemista sen osaksi tai edellä tarkoitetun pienehkön järven kokonaankin kuivattamista varten taikka järjestelystä on seurauksena kasvukauden keskialiveden aleneminen, voidaan lupa, jos 2 momentin säännös ei sitä estä, myöntää, jos sen lisäksi, mitä 1 momentissa on sanottu, niistä, joilla on osuus järveen, niin monet antavat kirjallisesti suostumuksensa, että heidän osalleen tulee vähintään kaksi kolmannesta järven pinta-alasta, eikä järjestelystä aiheudu ympäristön viihtyisyyden tai järven erityisen luonnonsuojeluarvon huomattavaa alentumista.

Lupa järjestelyyn voidaan, tämän luvun 4 §:ssä säädetyin poikkeuksin, myöntää järjestelystä hyötyä saavan hakemuksesta tai, milloin on kysymys 3 momentissa mainitusta tapauksesta, myös sen hakemuksesta, jolle kuuluu osuus järveen.

Milloin joku vesivoiman käytettäväksi saamista, lisäämistä tai käytön tasoittamista, uiton tai liikenteen edistämistä, veden nesteenä käyttämistä, kastelua, vesistön puhtauden säilyttämistä, virkistyskäyttöä, kalanviljelyä, maankuivatusta taikka muuta tällaista tarkoitusta varten haluaa jatkuvasti säännellä veden korkeutta tahi muutoin säännöstellä vesistöä, jollaiseksi luetaan myös veden johtaminen ja muu siirtäminen säännöstelytarkoituksessa vesistöstä tai sen osasta toiseen, on tällaiseen vesistön säännöstelyyn, jos siitä saattaa aiheutua 1 luvun 12-15 §:ssä tarkoitettu muutos tai seuraus, haettava vesioikeuden lupa.

Vesistön säännöstelystä järjestelyyn sisältyvänä toimenpiteenä säädetään 7 luvussa.

Säännöstelystä saatavana hyötynä on otettava lukuun kaikki sen toteuttamisesta johtuvat edut, niihin luettuna

1)käyttökelpoisen vesivoiman määrän ja arvon lisäys, maan tuottokyvyn tai käyttöarvon lisääntyminen sekä parempi mahdollisuus kuivattaa maata tai käyttää maa- tai vesialuetta virkistystarkoituksiin tai kalanviljelyyn taikka muutoin tällaisella tavalla käyttää hyväksi omaisuutta entistä hyödyllisemmin sekä

2)uittokustannusten vähentyminen, liikenteen hyväksi käytettävien varojen säästö, vedensaantietu sekä vesistön puhdistautumiskyvyn paraneminen.

Maan tuottokyvyn tai käyttöarvon lisääntymisestä taikka paremmasta mahdollisuudesta kuivattaa maata tai käyttää maa- tai vesialuetta virkistystarkoituksiin sekä, jos erityisiä syitä on, muiden etujen hyväksi tulevasta hyödystä on määrättävä kertakaikkinen, enintään kymmenenä vuotuiseränä ilman korkoa suoritettava maksu. Muissa tapauksissa on määrättävä suoritettavaksi viittä prosenttia kertakaikkisen maksun määrästä vastaava vuotuismaksu siihen velvoittamista tarkoittavan hakemuksen tekemistä seuraavan vuoden alusta lukien. Vuotuismaksu on suoritettava kunakin vuonna ennen kesäkuun loppua.

Säännöstelymaksun tarkistamisesta on vastaavasti voimassa, mitä 2 luvun 22 b§:ssä on säädetty kalanhoitomaksun tarkistamisesta.

Jos 1 luvun 18 §:ssä tarkoitettuun toimenpiteeseen annetun luvan hyväksikäyttö aiheuttaa melkoista haittaa, jota lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty, voidaan haittaa kärsivän tai, jos haitta kohdistuu yleiseen etuun, asianomaisen viranomaisen hakemuksesta luvan ehtoja muuttaa tai, mikäli haitta on huomattava, lakkauttaa lupa. Jos määräys luvan ehtojen muuttamisesta tai lakkauttamisesta annetaan 1 luvun 22 §:ssä tarkoitetun seurauksen välttämiseksi, siitä ei määrätä korvausta. Muutoin on oikeudesta korvauksen saamiseen voimassa, mitä 2 luvun 28 §:ssä on säädetty.

Jätevettä saadaan ojaa tai viemäriä käyttäen johtaa vesistöön tahi maahan sen mukaan kuin tässä luvussa säädetään.

Mitä tässä luvussa on säädetty ojasta, koskee muutakin 1 luvun 2 §:ssä tarkoitettua vesiuomaa.

Jos jäteveden johtamisesta ojaan tai maahan voi aiheutua 1 luvun 20 §:ssä tarkoitettua yleistä tai toisen yksityistä etua koskeva haitallinen vaikutus, on siihen haettava lupa ympäristönsuojelulautakunnalta. Lupaa ei saa myöntää, jos toimenpide pohjaveden laatua huonontamalla voi aiheuttaa 1 luvun 22 §:ssä tarkoitetun seurauksen. Muutoin on luvan myöntämisen edellytyksistä soveltuvin osin voimassa, mitä tämän luvun 24 §:ssä on säädetty.

Jos edellä 3 §:ssä tarkoitetusta jäteveden johtamisesta, jota koskeva lupahakemus on ympäristönsuojelulautakunnan käsiteltävänä, voi vesistössä aiheutua 1 luvun 19 §:ssä tarkoitettu seuraus, ympäristönsuojelulautakunnan on viipymättä siirrettävä asia kokonaisuudessaan vesioikeuden käsiteltäväksi siten kuin 20 luvun 2 §:n 3 momentissa on säädetty.

Jäteveden johtamista ojaan tai maahan koskevassa lupapäätöksessä voidaan antaa tarpeellisia määräyksiä vahingon ja haitan ehkäisemiseksi suoritettavista toimenpiteistä noudattaen soveltuvilta osin, mitä tämän luvun 24 a§:ssä on säädetty. Samalla on määrättävä, onko uomaa, johon jätevettä johdetaan, pidettävä ojana vai onko se katsottava viemäriksi.

Jos tässä tarkoitetun luvan myöntämisen edellytyksiin tai luvan ehtoihin vaikuttavat olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet, asia voidaan valvontaviranomaisen tai haittaa kärsivän hakemuksesta saattaa vesioikeuden käsiteltäväksi sellaisten uusien määräysten antamista varten, jotka muuttuneissa olosuhteissa ovat tarpeen. Lupa voidaan myös peruuttaa, milloin erityiset syyt sitä vaativat.

Jos jäteveden tarkoituksenmukaiseen johtamiseen on tarpeen käyttää toisen maalla olevaa ojaa tai puroa, eikä maanomistaja anna suostumustaan, ympäristönsuojelulautakunta voi antaa siihen luvan, jollei toimenpiteestä aiheudu kohtuutonta haittaa. Lupa voidaan myöntää 3 §:ssä tarkoitetun luvan yhteydessä tai erikseen. Jos asia muutoin kuuluu vesioikeuden käsiteltäväksi, luvan myöntää vesioikeus.

Se, joka johtaa jätevettä toisen maalla olevaan ojaan tai puroon, on velvollinen suorittamaan sellaiset uoman suurentamis-, kunnostamis- ja kunnossapitotyöt, jotka aiheutuvat jäteveden johtamisesta, sekä muutoinkin huolehtimaan siitä, ettei jäteveden johtamisesta aiheudu kohtuullisin kustannuksin vältettävää vahinkoa. Tarvittaessa ympäristönsuojelulautakunta voi antaa määräyksiä työn suorittamisesta. Tällaisesta päätöksestä on voimassa, mitä 20 luvun 7 §:ssä säädetään.

Milloin 2 momentissa mainituista toimenpiteistä aiheutuu toiselle hyötyä, on tämän velvollisuudesta osallistua toimenpiteistä johtuviin kustannuksiin sekä menettelystä osallistumista määrättäessä vastaavasti voimassa, mitä ojituksesta on säädetty.

Jos jäteveden tarkoituksenmukaista johtamista varten on tarpeen tehdä viemäri toisen maan kautta, eikä maanomistaja anna suostumustaan, on toimenpiteeseen vastaavasti sovellettava, mitä 6 §:ssä on säädetty jäteveden johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan.

Vesikäymälästä tuleva jätevesi on ennen sen avouomaan, maahan tai vesistöön päästämistä johdettava asianmukaisesti tehtyjen saostuskaivojen kautta tai muulla tavalla puhdistettava, jollei 3 tai 24 §:ssä tarkoitetussa tai rakennuslainsäädännön mukaisesti annetussa luvassa tai 20 §:n nojalla ole puhdistamisesta vastaavalla tavalla määrätty.

Jos jätevesi, joka kulkee ojassa tai päästetään maahan, aiheuttaa huomattavaa haittaa eikä kysymys ole toimenpiteestä, joka edellyttää vesioikeuden lupaa, voi ympäristönsuojelulautakunta määrätä sen, jonka maalta tai laitoksesta jätevesi on lähtöisin, tarpeellisessa määrin puhdistamaan jäteveden ennen sen johtamista ojaan tai maahan taikka ryhtymään muuhun toimenpiteeseen haitan estämiseksi.

Sellaiseen jäteveden johtamiseen tai muuhun toimenpiteeseen, joka 1 luvun 19 §:n mukaan ilman lupaa on kielletty, on haettava lupa vesioikeudelta. Sama koskee, jollei tämän luvun 3§:stä muuta johdu, toimenpidettä, josta voi aiheutua 1 luvun 20 §:ssä tarkoitettu seuraus.

Vesioikeus voi hakemuksesta myöntää luvan sellaiseen jäteveden johtamiseen tai muuhun toimenpiteeseen, joka 1 luvun 19 ja 20 §:n mukaan on kielletty. Luvan myöntäminen edellyttää, että toimenpiteestä aiheutuva haitta on katsottava saatavaan etuun verrattuna suhteellisen vähäiseksi eikä jäteveden tai muun vesistöä pilaavan aineen poistaminen tahi tällaisten aineiden vesistöön pääsyn estäminen ole kohtuullisin kustannuksin muulla tavoin mahdollista. Etuvertailussa on erityisesti otettava huomioon hakemuksessa tarkoitetun toiminnan sekä toimenpiteestä aiheutuvan haitan merkitys yleiseltä kannalta katsottuna.

Lupaa ei saa myöntää, jos toimenpiteestä aiheutuisi 2 luvun 5 §:ssä tarkoitettu seuraus taikka jos luvan myöntäminen olisi vastoin 1 luvun 19 §:n 3 momentissa tarkoitetun kansainvälisen sopimuksen määräystä.

Myöntäessään 24 §:ssä tarkoitetun luvan vesioikeuden tulee antaa tarvittavat määräykset johdettavan jäteveden tai muun aineen määrästä ja koostumuksesta sekä siitä, miten sitä päästetään vesistöön (päästömääräykset).

Lupapäätöksessä voidaan määrätä, että ennen toiminnan aloittamista tai päätöksessä asetettavassa määräajassa luvan saajan on tehtävä suoja- ja puhdistuslaitteita tai ryhdyttävä veden juoksutuksen muuttamista tarkoittavaan tahi muuhun toimenpiteeseen vesistön pilaantumisen vähentämiseksi (toimenpidevelvoite).

Milloin jäteveden tai muun aineen päästämisestä saattaa aiheutua sellaista vahinkoa, jota 2 luvun 22 §:ssä tarkoitetaan, on lupapäätökseen otettava tarpeelliset määräykset kalanhoitovelvoitteesta tai kalanhoitomaksusta. Niistä on vastaavasti voimassa, mitä 2 luvun 22 ja 22 b §:ssä on säädetty.

Lupapäätökseen voidaan niin ikään ottaa tarpeelliset määräykset siitä, millä tavoin jäteveden tai muun aineen muodostumisen, käsittelyn, päästämisen ja sen vaikutusten tarkkailu on järjestettävä (tarkkailuvelvoite).

Edellä 24 §:ssä tarkoitettu lupa myönnetään asian luonteen mukaisesti määräajaksi tai toistaiseksi.

Lupapäätöksessä tulee määrätä, mihin mennessä hakemus on tehtävä edellä 24 a§:ssä tarkoitettujen ehtojen tarkistamiseksi ja mitkä selvitykset tuolloin on esitettävä, jollei tällaista määräystä ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana. Jos hakija ei ole tehnyt määräajassa uutta hakemusta, vesioikeus voi valvontaviranomaisen taikka haittaa tai vahinkoa kärsivän hakemuksesta määrätä, että lupa raukeaa.

Vesioikeus voi asianomaisen viranomaisen tai haittaa kärsivän hakemuksesta muuttaa aikaisemman lupapäätöksen määräyksiä, jos

Lupapäätöksen määräyksiä muutettaessa sovelletaan, mitä 24, 24 a ja 24 b§:ssä on säädetty. Jos pääasiallisesti kysymyksessä olevan luvan tarkoittamasta toiminnasta aiheutuu tai tulisi toiminnan jatkuessa aiheutumaan vesistössä huomattavaa pilaantumista, lupa voidaan myös määrätä lakkautettavaksi.

Jos 1 momentissa tarkoitettu määräysten muuttaminen johtuu vesistöön rakentamisesta tai muusta tässä laissa tarkoitetusta toimenpiteestä, jollaiseksi ei katsota laillisen oikeuden nojalla tapahtuvaa jäteveden tai muun aineen päästämistä vesistöön, vesioikeus voi hakemuksesta määrätä rakentajan tai toimenpiteen muun suorittajan korvaamaan vesioikeuden päätöksen täytäntöönpanemisesta johtuvat kustannukset.

Jos jäteveden tai muun aineen vesistöön päästäminen, johon ei ole ollut tarpeen hakea 24 §:ssä tarkoitettua lupaa, tulee myöhemmin luvanvaraiseksi muusta syystä kuin asianomaisen toiminnassa tapahtuneen muutoksen johdosta, toimintaa saadaan kuitenkin jatkaa, kunnes lupa-asia on vesioikeudessa ratkaistu, mikäli lupaa haetaan viipymättä aiheen siihen ilmaannuttua eikä vesioikeus asianomaisen viranomaisen tai haittaa kärsivän vaatimuksesta sitä kiellä tai rajoita.

Jos tämän luvun 24 a tai 25§:ssä tarkoitetun, määräajassa suoritettavan toimenpiteen toteuttaminen käy sanotussa ajassa taloudellisesti kohtuuttoman raskaaksi taikka tarvikkeiden puutteen vuoksi tai muusta painavasta syystä tuottaa huomattavia vaikeuksia eikä toimenpiteen siirtämisestä johdu huomattavaa vesistön pysyvän pilaantumisen vaaraa, ympäristöministeriö tai, milloin kysymys on kunnan velvoittamisesta puhdistuslaitoksen rakentamiseen yleisen viemärin yhteyteen, valtioneuvosto voi pidentää toimenpiteen suorittamiseksi asetettua määräaikaa enintään kolmella vuodella kerrallaan.

Jos tämän luvun 24§:ssä tarkoitettu lupa myönnetään sellaisin ehdoin, että luvan saaja osaksi tai kokonaan vapautuu suorittamasta toimenpiteitä vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi taikka saa luvan johdosta käyttökustannusten säästymisestä tai muutoin ilmenevää huomattavaa taloudellista etua, luvan saaja voidaan velvoittaa suorittamaan vuosittain vesiensuojelumaksu.

Vesiensuojelumaksu suoritetaan vesihallitukselle ja se on käytettävä valtiolle vesiensuojelusta, erityisesti sitä varten suoritettavasta tutkimustyöstä johtuviin menoihin.

Maksu voi olla enintään kaksi sadalta sen edun vuotuisesta arvosta, jonka saamiseen maksuvelvollisuus perustuu.

Vesiensuojelumaksu voidaan määrätä vesihallituksen vaatimuksesta. Vaatimus on, jollei sitä ole tehty lupaa pyydettäessä, käsiteltävä hakemusasiana. Olosuhteiden olennaisesti muuttuessa voidaan maksun suuruutta vesihallituksen tai maksuun velvollisen hakemuksesta muuttaa tai maksu kokonaan poistaa.

Vesiensuojelumaksun tarkistamisesta on vastaavasti voimassa, mitä 2 luvun 22 b§:ssä on säädetty kalanhoitomaksun tarkistamisesta.

Jos hakija tämän luvun 24 a§:n 2 momentin nojalla on määrätty rakentamaan jäteveden puhdistamo laitteineen tai puhdistamon rakentamista on jäteveden asianmukaista johtamista varten pidettävä yleisen tarpeen vaatimana, vesioikeus voi asian käsittelyn yhteydessä tai eri hakemuksesta myöntää oikeuden puhdistamon rakentamista varten tarpeellisen ja tarkoitukseen soveltuvan maa- tai vesialueen käyttöön tahi lunastamiseen. Vahinko, haitta ja muu edunmenetys, joka johtuu oikeudesta käyttää tai lunastaa edellä tarkoitettua omaisuutta, on asianomaiselle korvattava.

Jollei jonkin toimenpiteen osalta ole korvauksesta muuta säädetty, on tässä laissa tarkoitettuna vahinkona, haittana ja muuna edunmenetyksenä korvattava:

Kun johonkin toimenpiteeseen tämän lain nojalla annetaan lupa, on myös määrättävä, onko tiedossa olevasta vahingosta, haitasta taikka muusta edunmenetyksestä sekä mihin määrään suoritettava korvausta.

Hakemusasiassa, jossa vesioikeuden on määrättävä korvaus lupaan perustuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä, saadaan, mikäli siitä ei aiheudu olennaista viivästystä tai muuta hankaluutta, käsitellä myös asian yhteydessä esitetty tai vesioikeudessa ennestään vireillä oleva hakijaan kohdistuva vaatimus, joka koskee hakemuksessa tarkoitetulla toimenpiteellä ennen luvan myöntämistä aiheutetun vahingon, haitan tai muun edunmenetyksen korvaamista. Jos edellä tarkoitettua vaatimusta ei käsitellä hakemusasian yhteydessä eikä vaatimuksen perusteesta muuta johdu, se katsotaan vireille pannuksi riita-asiana.

Sellaisesta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä, jota lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty taikka jonka korvaaminen on määrätty myöhemmin ratkaistavaksi, voidaan korvausta vaatia hakemuksella vesioikeudessa tai, jos kysymys on ympäristönsuojelulautakunnan myöntämästä luvasta, ympäristönsuojelulautakunnassa. Vesioikeudelle tehtyyn hakemukseen voidaan myös sisällyttää ja sen yhteydessä käsitellä vaatimus, joka tarkoittaa samalla toimenpiteellä luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista.

Korvausta sellaisen tähän lakiin perustuvan toimenpiteen johdosta, johon ei tarvita lupaa, tai vahingosta, jota tarkoitetaan tämän luvun 2§:ssä, on vaadittava hakemuksella vesioikeudessa. Ojitukseen liittyvää korvausta on kuitenkin haettava ympäristönsuojelulautakunnassa, jollei asia ole vesioikeudessa tai ojitustoimituksessa käsiteltävä. Vahingosta, jota tarkoitetaan tämän luvun 1§:n 3 momentissa, on korvausta haettava erikseen samassa järjestyksessä kuin lupaa kysymyksessä olevaan toimenpiteeseen.

Korvausten määräämisestä eräissä tapauksissa säädetään 16 luvun 24 §:ssä.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuun korvausvaatimuksen käsittelemistä koskevaan ratkaisuun ei saa hakea muutosta.

Toimenpiteestä, joka tarkoittaa vesistön järjestelyä tai säännöstelyä taikka maankamaran ainesten ottamista vesistön pohjasta, on, sen mukaan kuin siitä asetuksella säädetään, ennakolta tehtävä ilmoitus vesipiirin vesitoimistolle. Ilmoituksen tekeminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos toimenpiteeseen haetaan vesioikeuden lupa.

Ennen 1 momentissa tarkoitettua räjäyttämistä siitä on ilmoitettava asianomaiselle poliisiviranomaiselle ja vesipiirin vesitoimistolle.

Hakemusasioina käsitellään ne vesiasiat, jotka tämän lain mukaan pannaan vireille hakemuksella tai vesioikeuden aloitteesta, virka-apuasioita ja 16 luvun 33§:n 1 momentissa tarkoitettuja riita-asioita lukuunottamatta. Hakemusasioihin luetaan myös lopputarkastusta koskevat asiat sekä asiat, jotka on 20 luvun 2§:n 3 momentin mukaisesti alistettu vesioikeuden käsiteltäviksi.

Vesioikeudessa on tarpeellinen määrä vesioikeustuomarin, vesioikeusinsinöörin ja vesioikeuslimnologin virkoja. Vesioikeuteen voidaan lisäksi määräajaksi nimittää vesioikeustuomareita, vesioikeusinsinöörejä ja vesioikeuslimnologeja.

Vesioikeus on tuomionvoipa, kun siinä on läsnä puheenjohtajana toimiva vesioikeustuomari sekä vesioikeuden työjärjestyksessä määrätty määrä jäseniä, vähintään kaksi. Työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset vesioikeusinsinöörien ja vesioikeuslimnologien osallistumisesta asioiden käsittelyyn niiden laadusta riippuen sekä tarvittavat muut määräykset asioiden käsittelystä ja vesioikeuden toiminnasta.

Vesioikeusinsinööriltä vaaditaan virkaan sopiva diplomi-insinöörin tutkinto ja kokemusta vesilain alaan kuuluvissa tehtävissä. Vesioikeusinsinöörejä nimitettäessä on erityisesti otettava huomioon, että vesioikeudessa on perehtyneisyyttä vesitekniikan ja vesitalouden eri aloihin.

Vesioikeuslimnologilla tulee olla ylempi korkeakoulututkinto biologisissa aineissa tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä riittävä perehtyneisyys vesien luonnontalouteen ja kalatalouteen. Lisäksi hänellä tulee olla kokemusta vesilain alaan kuuluvissa tehtävissä.

Vesioikeustuomarin, vesioikeusinsinöörin ja vesioikeuslimnologin nimittää, sitten kun virka on ollut vesiylioikeuden toimesta haettavana vesiylioikeuden tekemän virkaehdotuksen nojalla korkein oikeus. Sama koskee vastaavan ylimääräisen viranhaltijan nimittämistä.

Vesioikeustuomarilla ja vesioikeuden muulla jäsenellä on hallitusmuodossa tuomarille säädetty virassapysymisoikeus. Sama koskee ylimääräistä vesioikeustuomaria ja muuta vesioikeuden ylimääräistä jäsentä sinä määräaikana, joksi hänet on nimitetty.

Ylimääräisellä vesioikeustuomarilla, vesioikeusinsinöörillä ja vesioikeuslimnologilla on oikeus palkkaukseen samojen perusteiden mukaan kuin vesioikeuden varsinaisella jäsenellä. Jos ylimääräinen vesioikeustuomari, vesioikeusinsinööri tai vesioikeuslimnologi on ennestään valtion virassa tai toimessa, hän vapautuu sen hoitamisesta siksi ajaksi, joksi hänet on nimitetty.

Syyte virkavirheestä vesioikeustuomaria ja vesioikeuden muuta jäsentä sekä sihteeriä vastaan tehdään Helsingin hovioikeudessa ja muita viran- ja toimenhaltijoita vastaan vesioikeuden sijaintipaikan yleisessä alioikeudessa.

Vesioikeuden työjärjestyksen vahvistaa vesiylioikeuden esityksestä korkein hallinto-oikeus.

Vesiylioikeus käsittelee ylioikeutena valitukset ja kantelut vesioikeuden ja vesioikeustuomarin ratkaisuista sekä valvoo vesioikeuksien toimintaa ja lainkäyttöä.

Vesiylioikeudessa on puheenjohtajana vesiylituomari ja muina jäseninä tarpeellinen määrä vesiylioikeudenneuvoksia. Vesiylioikeudenneuvoksista osan tulee olla lainoppineita, osan edustaa tekniikan alan sekä osan luonnontalouden asiantuntemusta. Vesiylioikeus on tuomionvoipa, kun siinä on läsnä puheenjohtaja sekä vesiylioikeuden työjärjestyksessä määrätty määrä vesiylioikeudenneuvoksia, vähintään kaksi. Työjärjestyksessä määrätään lainoppineiden ja eri alojen asiantuntemusta edustavien vesiylioikeudenneuvosten osallistumisesta asioiden käsittelyyn niiden laadusta riippuen.

Vesiylituomarin estyneenä ollessa toimii vesiylioikeuden puheenjohtajana virkaiältään vanhin läsnä oleva lainoppinut vesiylioikeudenneuvos.

Vesiylioikeus voi, sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään, toimia kahtena tai useampana jaostona. Vesiylioikeuden toimiessa jaostoihin jakaantuneena jaoston puheenjohtajana toimii vesiylituomari tai lainoppinut vesiylioikeudenneuvos.

Vesiylioikeuden kokoonpanosta sen käsitellessä nimitys- ja muita hallintoasioita määrätään työjärjestyksessä.

Käsiteltävien asioiden lukumäärän tai laadun vuoksi taikka muusta erityisestä syystä voidaan vesiylioikeuteen nimittää ylimääräisiä vesiylioikeudenneuvoksia.

Ylimääräinen vesiylioikeudenneuvos nimitetään samassa järjestyksessä kuin vesiylioikeuden varsinainen jäsen.

Ylimääräisellä vesiylioikeudenneuvoksella on oikeus palkkaukseen samojen perusteiden mukaan kuin vesiylioikeuden varsinaisella jäsenellä. Jos ylimääräinen vesiylioikeudenneuvos on ennestään valtion virassa tai toimessa, hän vapautuu sen hoitamisesta siksi ajaksi, joksi hänet on nimitetty.

Vesiylituomarin ja lainoppineen vesiylioikeudenneuvoksen pätevyydestä on vastaavasti voimassa, mitä vesioikeustuomarista tämän luvun 3 §:ssä on säädetty. Muiden vesiylioikeudenneuvosten pätevyydestä on vastaavasti voimassa, mitä mainitussa lainkohdassa on säädetty vesioikeusinsinöörin ja vesioikeuslimnologin pätevyydestä.

Vesiylituomaria ja vesiylioikeudenneuvosta nimitettäessä on erityisesti otettava huomioon asianomaisen perehtyneisyys vesilainsäädännön soveltamisalaan kuuluviin tehtäviin.

Ennen kuin vesiylioikeuden jäsen ryhtyy hoitamaan virkaansa, hänen on tehtävä vesiylioikeuden tai hovioikeuden edessä tuomarinvala, jollei hän ole tehnyt sitä aikaisemmin.

Tasavallan presidentti nimittää vesiylituomarin korkeimman oikeuden esityksestä sekä vesiylioikeudenneuvoksen sitten kun virka on ollut vesiylioikeuden toimesta haettavaksi julistettuna ja vesiylioikeus on tehnyt virkaehdotuksen. Virkaehdotuksesta on korkeimman oikeuden annettava lausuntonsa. Korkein oikeus käsittelee myös virkaehdotuksesta tehdyt valitukset.

Vesiylituomarilla ja vesiylioikeudenneuvoksella on hallitusmuodossa tuomarille säädetty virassapysymisoikeus. Sama koskee ylimääräistä vesiylioikeudenneuvosta sinä määräaikana, joksi hänet on nimitetty.

Vesiylituomarin ja vesiylioikeudenneuvoksen virkaloman, virkavapauden ja viransijaisuuden osalia noudatetaan soveltuvin osin, mitä hovioikeudenneuvoksesta on säädetty.

Vesiylioikeidessa voi olla kansliapäällikön, vesiasiainsihteerin ja kirjaajan virkoja sekä kanslistin, konekirjoittajan ja vahtimestarin toimia. Vesiylioikedda voi lisäksi olla muita viran- ja toimenhaltijoita.

Vesiylioikeuden kansliapäälliköllä tulee olla pätevyys tuomarinvirkaan. Kelpoisuudesta vesiasiainsihteerin virkaan on vastaavasti voimassa, mitä tämän luvun 5§:ssä on säädetty vesioikeudensihteerin osalta.

Kansliapäällikön ja vesiasiainsihteerin nimittää, viran oltua vesiylioikeuden toimesta haettavaksi julistettuna, korkein oikeus vesiylioikeuden tekemän virkaehdotuksen perusteella. Muut peruspalkkaiset viran- ja toimenhaltijat nimittää vesiylioikeus. Ylimääräiset toimenhaltijat, tilapäiset toimihenkilöt ja työsopimussuhteessa olevat henkilöt, joilla tulee olla tehtävän edellyttämä pätevyys, ottaa vesiylituomari.

Vesiylituomaria ja muuta vesiylioikeuden jäsentä syytetään virkavirheestä korkeimmassa oikeudessa sekä kansliapäällikköä ja vesiasiainsihteeriä Helsingin hovioikeudessa. Vesiylioikeuden muita viranhaltijoita ja toimihenkilöitä syytetään virkavirheestä vesiylioikeuden sijaintipaikan yleisessä alioikeudessa.

Asiain esittelijöinä vesiylioikeudessa toimivat vesiasiainsihteerit sen mukaan kuin siitä työjärjestyksessä määrätään.

Vesiylioikeuden työjärjestyksen vahvistaa korkein hallinto-oikeus.

Mikäli tässä laissa muualla ei ole toisin säädetty, asian käsittelyssä vesiylioikeudessa on muutoin noudatettava soveltuvin osin laillista oikeudenkäyntijärjestystä.

Hakemukseen on liitettävä tarpeelliset selvitykset sekä, milloin hakemus tarkoittaa luvan saamista yritystä tai toimenpidettä varten, tarittava suunnitelma sellaisena, kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Jos katselmustoimitus yrityksen vaikutusalueen laajuuden vuoksi tai yrityksestä aiheutuvien vahinkojen selvittämiseen liittyvistä syistä vaatii suhteettoman pitkän ajan ja yrityksen kiireellistä toteuttamista on yleiseltä kannalta pidettävä tärkeänä, vesioikeus voi, milloin on todennäköistä, että luvan edellytykset ovat olemassa, määrätä katselmustoimituksen suoritettavaksi kahdessa vaiheessa. Toimituksen ensimmäisessä vaiheessa tarkastetaan suunnitelma yrityksen oikeudellisten edellytysten selvittämiseksi ja tutkitaan, voidaanko lupa antaa ja millä ehdolla. Toimituksen toisessa vaiheessa selvitetään muut katselmustoimituksessa käsiteltävät asiat.

Muussakin kuin 2 momentissa mainitussa tapauksessa vesioikeus voi määrätä katselmustoimituksen jaettavaksi eri osiin, milloin siihen on erityistä syytä.

Jos hakemus koskee yritystä, jonka vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle, ja katselmustoimituksen suorittaminen koko aluetta koskevana kohtuuttomasti vaikeuttaisi hakemusasian käsittelyä, vesioikeus voi maarata, etta alueen eri osissa suoritetaan eri katselmustoimitukset.

jollei katselmustoimitusta pidetä, on hakemuksesta, jos tämän luvun 9§:stä ei muuta johdu, annettava tieto niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, tilaisuuden varaamiseksi muistutusten ja vaatimusten tekemiseen hakemuksen johdosta. Muistutukset ja vaatimukset on puhevallan menettamisen uhalla tehtava vesioikeudelle kirjallisesti vesioikeuden määräämässä ajassa, joka ei saa olla kolmeakymmentä päivää lyhyempi eikä kuuttakymmentä päivää pitempi. Puhevaltaa ei kuitenkaan ole menetetty, jos olosuhteet asian vireillä ollessa ovat olennaisesti muuttuneet tai puhevallan menettäminen muutoin olisi ilmeisen kohtuutonta.

Milloin hakemuksen johdosta tehdyt muistutukset tai vaatimukset taikka asian laatu tai laajuus muutoin sitä vaativat, hakijalle tai muulle asianosaiselle voidaan varata tilaisuus selityksen antamiseen ja toimittaa tälle kappale muistutuskirjelmästä liitteineen. Selityksen johdosta voidaan, milloin erityistä syytä siihen on, asianosaiselle varata tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Kirjelmien vaihdon päätyttyä on toimitettava suullinen käsittely, jollei hakemusasia ole merkitykseltään vähäinen tai muuten laadultaan sellainen, ettei suullisen käsittelyn toimittaminen muistutusten ja vaatimusten tutkimiseksi tai muusta syystä ole tarpeen. Erityisestä syystä vesioikeus voi kirjelmien vaihdon tai suullisen käsittelyn jälkeen määrätä, että hakemus on käsiteltävä tämän luvun 5§:n mukaisesti katselmustoimituksessa.

Todistajalle ja asiantuntijalle maksettavasta korvauksesta on voimassa, mitä 21 luvun 9§:ssä säädetään.

Jos vesioikeus havaitsee katselmustoimituksen puutteelliseksi, se voi määrätä pidettäväksi uuden tai täydentävän toimituksen.

Vesioikeus voi tehdä hakemukseen liitettyyn suunnitelmaan sellaisia muutoksia tai lisäyksiä, jotka ovat tämän lain säännökset huomioon ottaen tarpeellisia.

Milloin hakemus koskee tietyn suunnitelman mukaan toteutettavaa yritystä, suunnitelma on selostettava vesioikeuden päätöksessä tai liitettävä siihen. Päätöksen tulee lisäksi sisältää lausunto asiassa tehdyistä muistutuksista ja vaatimuksista ja määräykset siitä, miten yritys on pantava toimeen ja mitä hakijan on noudatettava muiden etujen suojaamiseksi sekä onko ja mitä korvauksia vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä suoritettava samoin kuin muut päätökseen tämän lain perusteella otettavat määräykset.

Jos hakemuksessa tarkoitetusta yrityksestä aiheutuvien vahinkojen selvittäminen suhteettomasti viivyttäisi asian käsittelyä vesioikeudessa ja yrityksen kiireellistä toteuttamista on yleiseltä kannalta pidettävä tärkeänä, vesioikeus voi, jos yritystä koskevan luvan edellytykset ilmeisesti ovat olemassa, ratkaista hakemusasian muilta kuin yrityksestä aiheutuvia vahinkoja ja niiden johdosta suoritettavia korvauksia sekä 11 luvussa tarkoitettuja toimenpiteitä koskevilta osin. Tälloin on vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä, joita koskevat kysymykset siirretään ratkaistavaksi asian käsittelyä jatkettaessa, määrättävä maksettavaksi likimääräisen arvion mukainen ennakkokorvaus. Siitä on soveltuvin osin voimassa, mitä 11 luvussa korvauksista on säädetty. Vesioikeus voi myös, milloin siihen tarpeellisen selvityksen puuttuessa muussa kuin edellä tarkoitetussa tapauksessa on erityistä syytä, määrätä jonkin toimenpiteestä aiheutuvan vahingon korvaamisen ratkaistavaksi myöhemmin. Tällöin sen on velvoitettava luvan haltija hankkimaan tarvittava selvitys ja hakemaan lupapäätöksen täydentämistä sekä samalla määrättävä arvioitavissa olevasta vahingosta suoritettavaksi ennakkokorvaus. Tässä tarkoitettu vesioikeuden määräys ei estä vahingonkärsijää erikseen hakemasta korvausta sen mukaan kuin 11 luvun 8§:n 3 momentissa on säädetty. Ennakkokorvausta koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta.

Mitä edellä 2 momentissa on säädetty korvauksen määräämisestä, voidaan vastaavasti soveltaa myös 2 luvun 22§:ssä tarkoitettua kalanhoitomaksua määrättäessä.

Antaessaan myöhemmin päätöksen siltä osin, jolta asiaa ei vielä ole ratkaistu, vesioikeus voi tehdä tähän päätökseen liittyviä tarpeellisia muutoksia aikaisempaan päätökseensä. Korvauksia määrättäessä on vastaavasti noudatettava, mitä 11 luvun 8§:n 1, 2 ja 6 momentissa on säädetty. Milloin korvausta on vaadittu vahingosta, joka aikaisemman päätöksen antamisen jälkeen on aiheutunut sen vastaisesta menettelystä, on myös tällaisen vaatimuksen käsittelystä vastaavasti voimassa, mitä sanotussa pykälässä on säädetty ennen luvan myöntämistä aiheutetun vahingon korvaamista tarkoittavasta vaatimuksesta.

Päätöksestä on annettava kappale hakijalle ja niille muille asianosaisille, jotka ovat sitä pyytäneet. Jäljennös päätöksestä on lähetettävä vesihallitukselle ja vesipiirin vesitoimistolle sekä asianomaisille ympäristönsuojelulautakunnille ja niille viranomaisille, joille asiasta sen käsittelyn aikana on annettu tieto, sekä asianomaisiin kuntiin pidettäväksi yleisesti nähtävänä. Päätöksen nähtäväksi asettamisesta vesioikeuden on ilmoitettava näissä kunnissa julkisella kuulutuksella, jossa myös on mainittava, milloin muutoksenhakemista varten säädetty aika päättyy. Jäljennös kuulutuksesta on tiedossa olevalla postiosoitteella lähetettävä tämän luvun 8§:ssä tarkoitetuille asianosaisille ja viranomaisille sekä muistutuksen tehneille ja sellaisille asianosaisille, joiden osalta vesioikeus on poikennut toimitusmiesten lausunnosta.

Jos asianosainen perusteettomaksi tietämällään väitteellä tai muulla tavoin tahallaan aiheettomasti viivyttää hakemusasian käsittelyä niin, että siitä aiheutuu toiselle asianosaiselle kuluja, on tällä oikeus saada niistä korvaus. Asianosaisella on myös oikeus saada korvaus kuluistaan, milloin hänen on ollut tarpeen ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin osoittaakseen, että hänelle aiheutuu yrityksestä vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, taikka milloin kulujen korvaamiseen on muutoin erityistä syytä.

Milloin vahinkoa kärsineen hakemuksesta määrätään vahingon aiheuttajan suoritettavaksi korvaus tai toimenpide, vesioikeus voi määrätä tämän suorittamaan vahinkoa kärsineelle korvausta myös hänen kuluistaan asiassa.

Riita-asia on vesioikeudessa pantava vireille vesioikeudelle annettavalla kannekirjelmällä. Vaatimus, joka johtuu tämän lain tai aikaisemman vesioikeuslainsäädännön vastaisesta toimenpiteestä ja tarkoittaa tällaisen toimenpiteen kieltämistä, olojen ennalleen palauttamista tai luvattomalla toimenpiteellä aiheutetun vahingon korvaamista, voidaan kuitenkin panna vireille myös hakemuksella.

Mitä tässä pykälässä edellä on sanottu, ei koske asiaa, joka tämän luvun 33§:n 1 momentin nojalla on pantu vireille hakemuksella, eikä 11 luvun 8§:n 2 momentin mukaan riita-asiana käsiteltävää vaatimusta. Vesioikeus voi tarvittaessa määrätä, että tässä tarkoitettua hakemusta tai vaatimusta on täydennettävä sellaisilla tiedoilla ja selvityksillä, jotka kannekirjelmän 33§:n mukaisesti tulee sisältää tai jotka siihen on liitettvä. Mitä jäljempänä säädetään kanteen tiedoksiantamisesta vastapuolelle, koskee vastaavasti myös tällaisen hakemuksen tai vaatimuksen tiedoksiantamista.

Oikeudenkäyntikuluista on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvussa on säädetty.

Vesioikeuden ja vesioikeustuomarin päätökseen saadaan, jollei toisin ole säädetty, hakea muutosta vesiylioikeudelta valittamalla.

Valituskirjelmä ja sen liitteet sekä valituksenalainen päätös, ensiksi mainitut kaksin kappalein, on annettava asianomaiseen vesioikeuteen viimeistään kuudentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on julistettu tai julkipanon jälkeen annettu taikka, jollei näin ole tapahtunut, asianomaiselle todisteellisesti annettu tai asianmukaisesti pantu postiin, sanottua päivää mukaan lukematta. Tyytymättömyyttä päätökseen ei tarvitse erikseen ilmoittaa.

Jos vesioikeustuomari katsoo, että vastapuolelle tai muille asianosaisille on varattava tilaisuus vastata valitukseen, on näille annettava tieto valituksesta ja ilmoitettava, missä valituskirjat ovat nähtävinä sekä missä ajassa ja minne vastauskirjelmä on annettava. Valittamisesta on myös ilmoitettava niille viranomaisille, joille 16 luvun säännösten mukaan lähetetään jäljennös valituksenalaisesta päätöksestä.

Tieto asianosaisille on, jollei julkista kuuluttamista pidetä tarpeellisena, annettava asianomaisen nimismiehen tai maistraatin välityksellä ja valituskirjat on lähetettävä sanotulle viranomaiselle pidettäviksi niiden nähtävinä. joille tilaisuus vastaamiseen varataan.

Vastauskirjelmä on annettava sille viranomaiselle, jonka luona asiakirjat ovat nähtävinä. Tämän viranomaisen tulee toimittaa asiakirjat vesioikeustuomarille, jonka on huolehdittava siitä, että valituskirjat ja asiassa syntynyt asiakirjavihko lähetetään vesiylioikeudelle.

Muutoksenhakemusta käsitellessään vesiylioikeus voi kuulla vastapuolta tai muuta asianosaista noudattamalla soveltuvin kohdin tämän luvun 2§:n säännöksiä. Tarvittaessa vesiylioikeus voi pitää suullisen käsittelyn, toimittaa katselmuksen taikka pyytää 16 luvun 8§:n 1 momentissa tarkoitettua viranomaista tai ympäristönsuojelulautakuntaa antamaan oikeudelle sen tarpeellisiksi katsomat lausunnot ja selvitykset. Selvityksen hankkimisesta hakemusasiassa on lisäksi vastaavasti voimassa, mitä 16 luvun 20§:n 1 momentissa on säädetty.

Vesiylioikeuden määräyksestä sen puheenjohtaja, jäsen tai esittelijä voi suorittaa paikalla tarkastuksen, josta laadittu kertomus on liitettävä käsiteltävänä olevan asian asiakirjavihkoon.

Vesiylioikeuden päätökseen valitusasiassa, sekä sellaisessa hakemusasiassa, joka koskee uittoyhdistyksen tai tässä laissa tarkoitetun yhtiön perustamista, purkamista tai toimintaa taikka sen jäsenten tai osakkaiden oikeuksia ja velvollisuuksia, ei saa hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin. Sama on voimassa vesiylioikeuden päätöksestä siltä osin, kuin siinä on ratkaistu kysymys, jota koskevaan vesioikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta.

Vesiylioikeuden päätökseen muussakaan kuin 1 momentissa tarkoitetussa asiassa ei saa hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin paitsi milloin 5§:ssä tarkoitettu muutoksenhakutuomioistuin antaa valitusluvan. Valituslupa voidaan myöntää ainoastaan, jos asian saattamiseen muutoksenhakutuomioistuimen käsiteltäväksi on painava syy, niin kuin asian erityinen merkittävyys, ratkaisun tärkeys lain muissa samanlaisissa tapauksissa soveltamisen tai oikeuskäytännön vhtenäisyyden kannalta, taikka jos siihen on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen sellaisen oikeudenkäynti- tai muun virheen takia, jonka perusteella ratkaisu olisi purettava tai poistettava.

Valituslupa vesiylioikeuden päätöksestä voidaan myöntää niiltä kohdin kuin 2 momentissa mainittu syy on olemassa. Valituksen käsittelyn yhteydessä voidaan valitus kuitenkin tällöin ottaa tarpeen mukaan ratkaistavaksi muultakin osalta.

Muutoksenhakutuomioistuimena haettaessa muutosta vesiylioikeuden päätökseen hakemusasiassa on korkein hallinto-oikeus. Tämä koskee kuitenkin korvauksesta tehtävää valitusta vain, jos kysymys on 11 luvun 8§:n 1 tai 3 momentissa tarkoitetusta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä, sellaiseksi luettuna myös edunmenetys, joka johtuu tämän lain nojalla myönnetystä oikeudesta tai määrätystä rajoituksesta, taikka jos korvausvaatimus on käsitelty hakemusasian yhteydessä edellä mainitun pykälän 2 tai 3 momentin tahi 16 luvun 24§:n 4 momentin nojalla.

Vesiylioikeuden virka-apuasiassa antamaan päätökseen haetaan muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Riita- ja rikosasiassa sekä muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta korvauksesta hakemusasiassa annettuun vesiylioikeuden päätökseen haetaan muutosta korkeimmalta oikeudelta.

Jos vesiylioikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin, on päätöksessä siitä ilmoitettava ja mainittava lainkohta, johon muutoksenhakukielto perustuu. Milloin paatokseen voidaan hakea valituslupaa, päätökseen on liitettävä valitusosoitus. Siinä on ilmoitettava muutoksenhakutuomioistuin ja selostettava, millä edellytyksillä valituslupa lain mukaan voidaan myöntää sekä miten valituslupaa pyytävän on meneteltävä saattaakseen lupahakemuksensa ja valituksensa muutoksenhakutuomioistuimen tutkittavaksi.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen on kuusikymmentä päivää siitä päivästä, jona vesiylioikeuden päätös annettiin.

kijan on puhevallan menettämisen uhalla viimeistään määräajan päättymispäivänä toimitettava vesiylioikeuteen muutoksenhakutuomioistuimelle osoitettu muutoksenhakukirjelmä, johon on sisällytettävä lupahakemus ja valitus.

Muutoksenhakukirjelmään on liitettävä ne asiakirjat, joista ilmeneviin seikkoihin hakija viittaa perusteinaan.

Lupahakemuksessa on mainittava ne seikat. joiden nojalla hakija katsoo. että valitusluvan myöntämiseen on 4§:n 2 momentissa tarkoitettu syy.

Valituksessa on ilmoitettava, miltä kohdin ja mitä muutoksia vesiylikoiden ratkaisuun vaaditaan tehtäväksi ja vaatimusten perusteet.

Muutoksenhakukirjelmässä on lisäksi mainittava hakijan nimi, ammatti ja asuinpaikka sekä hänen tai hänen asiamiehensä postiosoite, jolla asiaa koskevat ilmoitukset saadaan hänelle toimittaa. Jos postiosoite muuttuu. Uusi osoite on ilmoitettava kirjallisesti muutoksenhakutuomioistuimen kirjaamoon. Muutoksenhakukirjelmä on hakijan tai, jollei hän itse ole sitä laatinut, sen laatijan allekirjoitettava. Kirjelmän laatijan on samalla ilmoitettava ammattinsa ja asuinpaikkansa.

Jos hakija haluaa esittää muutoksenhakemuksensa tueksi todisteita, joihin hän aikaisemmin ei ole vedonnut, hänen on ne ilmoitettava ja lisäksi mainittava. mitkä seikat hän tahtoo näyttää toteen ja mistä syystä todistetta ei ole aikaisemmin esitetty.

Vesiylioikeuden tulee lähettää muutoksenhakukukirjelmä liitteineen sille muutoksenhakutuomioistuimelle, jolta muutosta on haettu.

Jos asia kuitenkin kuuluu toisen 5§:ssä mainitun muutoksenhakutuomioistuimen käsiteltäväksi, on sen muutoksenhakutuomioistuimen, jolle asiakirjat on lähetetty, viran puolesta siirrettävä asia tämän käsiteltäväksi.

Kun tämän lain mukaisia asioita käsitellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa. osallistuu niiden käsittelyyn laissa säädetyn tuomionvoivan jäsenmäärän lisäksi kaksi tasavallan presidentin kolmeksi vuodeksi kerrallaan määräämää yli-insinöörineuvosta, joista on vastaavasti voimassa. mitä 15 luvun 15 ja 16§:ssä on säädetty tekniikan alan vesiylioikeudenneuvoksesta.

Vesiylioikeuden on lähetettävä kappale vesiasiassa antamaansa päätöstä tai tuomiota taikka jäljennös siitä vesioikeudelle. vesihallitukselle, asianomaisen vesipiirin vesitoimistolle ja asianomaisille ympäristönsuojelulautakunnille sekä niille viranomaisille, joille asiasta sen käsittelyn aikana on annettu tieto.

Korkeimman hallinto-oikeuden ja korkeimman oikeuden on lähetettävä kappale vesiasiassa antamaansa päätöstä tai tuomiota taikka jäljennös siitä vesioikeudelle, vesihallitukselle ja asianomaisen vesipiirin vesitoimistolle.

Siltä osin kuin tässä laissa ei ole muuta säädetty muutoksenhakuun ja muutoksenhakuasian käsittelyyn korkeimmassa oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa on sovellettava, mitä niistä muutoin on voimassa.

Jos 1§:n 2 momentin mukaan vesioikeuteen tai 7§:n 2 momentin mukaan vesiylioikeuteen toimitettava muutoksenhakukirjelmä on määräajassa toimitettu sen sijasta muutoksenhakutuomioistuimeen, asianosainen ei menetä tämän vuoksi puhevaltaansa. Kirjelmä on lähetettävä muutoksenhakutuomioistuimesta viipymättä siihen oikeuteen, johon se olisi ollut toimitettava.

Milloin vesioikeus 16 luvun 5 tai 13§:n nojalla määrää pidettäväksi katselmustoimituksen, sen on ilmoitettava siitä vesihallitukselle. Vesihallituksen on määrättävä katselmustoimitusta varten toimitusinsinööri, joka toimii toimitusmiesten puheenjohtajana. Vesioikeus voi vesihallituksen, toimitusinsinöörin tai asianosaisen pyynnöstä määrätä ylimääräiseksi toimitusmieheksi erityisen alan asiantuntijan, jos sitä on pidettävä katselmustoimituksen suorittamisen kannalta tarpeellisena.

Toimitusinsinöörin on kutsuttava toimitusmiehiksi kaksi uskottua miestä maaoikeuden lautamiehistä tai jakotoimituksia varten valituista uskotuista miehista siina tai niissa kunnissa, joihin yrityksen vaikutus pääasiallisesti ulottuu.

Vesihallitus voi toimitusinsinöörin tai asianosaisen pyynnöstä määrätä jonkun erityisen alan asiantuntemusta omaavan henkilön avustamaan toimitusinsinööriä hänen tehtävissään. Vesioikeus voi vesihallituksen, toimitusinsinöörin tai asianosaisen pyynnöstä määrätä tarvittaessa erityisen alan asiantuntijan avustamaan toimituksessa. Vesioikeus voi myös tarvittaessa määrätä sihteerinsä avustamaan toimitusmiehiä oikeudellisten kysymysten selvittelyssä.

Toimitusmiehet sekä asiantuntija ja muut toimituksessa avustamaan määrätyt suorittavat tehtävänsä virkamiehen vastuulla. Heidän esteellisyydestään sekä esteellisyyttä koskevan väitteen tekemisestä ja estemuistutuksen hyväksymisen vaikutuksista sekä toisen uskotun miehen määräämisestä esteellisen tai toimitukseen saapumatta jääneen sijaan on soveltuvin osin voimassa, mitä jakotoimituksen osalta jakolaissa on säädetty.

Saatuaan vesioikeudelta hakemuskirjat toimitusinsinöörin tulee aloittaa toimitus kutsumalla ne, joiden etua tai oikeutta hakemus saattaa koskea samoin kuin ne yrityksen vaikutusalueen asukkaat, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin yrityksen toteuttaminen saattaa selvästi vaikuttaa. ja heitä edustavat yhteisöt, vesistön varrella tai muutoin sen paikan läheisyydessä, missä yritys pannaan toimeen, pidettävässä alkukokouksessa lausumaan mielipiteensä yrityksestä. Kokousta voidaan jatkaa eri paikoissa ja eri päivinä.

Alkukokouksessa on selostettava hakemukseen liitettyä suunnitelmaa ja tällöin erityisesti yrityksen tai toimenpiteen tarkoitusta ja sen yleiseen tai yksityiseen etuun kohdistuvia vaikutuksia sekäkeinoja vahinkojen ja haittojen estämiseksi tai vähentämiseksi. Toimitusinsinöörin on varattava alkukokouksen osanottajille tilaisuus joko suullisesti tai kirjallisesti lausua mielipiteensä asiasta. Kirjallinen lausunto voidaan jättää toimitusinsinöörille myös tämän ilmoittamassa määräajassa alkukokouksen jälkeen.

Toimitusinsinöörin on, tarpeellisilta osin yhdessä ylimääräisen toimitusmiehen kanssa, ja muiden toimitusmiesten kanssa neuvotellen tarkastettava hakemukseen liitetty suunnitelma. Toimitusmiesten on tutkittava, ottaen huomioon suunnitelmaan tehtävät tarpeelliset muutokset. voidaanko ja millä ehdoilla lupa yritystä varten antaa, sekä selvitettävä yrityksestä aiheutuvat vahingot ja arvioitava niiden määrä. Tehtävänsäsuorittamiseksi on toimitusmiesten paikalla käymällä perehdyttävä olosuhteisiin ja yrityksen vaikutuksiin sillä alueella, jota hanke koskee.

Jos vesioikeus on 16 luvun 5§:n 2 momentin nojalla määrännyt katselmustoimituksen suoritettavaksi sanotussa momentissa säädetyllä tavalla, on ensimmäisessä toimituksen vaiheessa yrityksestä aiheutuvien vahinkojen selvittäminen ja niiden määrän arvioiminen sekä ehdotuksen tekeminen muiden 11 luvun säännösten soveltamisesta suoritettava vain niin laajalti kuin se on tarpeen luvan edellytysten selvittämiseksi ja ehdotuksen tekemiseksi ennakkokorvausten määräämistä varten.

Tarkastetusta suunnitelmasta on tarpeellisilta osin lähetettävä jäljennös yhtenä tai tarpeen mukaan useampana kappaleena jokaiseen kuntaan, jonka alueelle yrityksen vaikutukset suunnitelman mukaan ulottuvat. Asiakirjat on kunnassa pidettävä yleisesti nähtävänä tämän luvun 6§:n mukaan annetussa kuulutuksessa määrättynä aikana. kuitenkin vähintään neljäntoista päivän ajan. Asiakirjojen nähtävillä olosta on ilmoitettava ainakin yhdessä asianomaisiin kuntiin yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Jäljennös asiakirjoista on lisäksi lähetettävä hakijalle, vesihallitukselle, asianomaiselle lääninhallitukselle sekä muullekin viranomaiselle sen mukaan, kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Kun tarkastettu suunnitelma on tämän luvun 4§:n mukaisesti ollut nähtävänä, toimitusinsinöörin on kutsuttava ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, tämän luvun 2§:ssä tarkoitetussa paikassa pidettävässä katselmuskokouksessa esittämään mahdolliset huomautuksensa suunnitelman johdosta sekä sellaiset vaatimukset ja selvitykset, joiden esittämiseen he katsovat olevan aihetta.

Jos yrityksen vaikutukset ulottuvat usean kunnan alueelle. on jokaisessa kunnassa pidettävä ainakin yksi katselmuskokous. Jos yrityksen vaikutukset kunnassa ovat vähäiset, voidaan katselmuskokous jättää pitämättä. Tällöin asianosaiset on kutsuttava toisessa kunnassa pidettävään katselmuskokoukseen.

Toimitusinsinöörin on ilmoitettava suunnitelman nähtäväksi asettamisesta ja katselmuskokouksesta 1 momentissa säädettyä menettelyä noudattaen. Kokouskutsu on lisäksi annettava erikseen tiedoksi noudattamalla vastaavasti 16 luvun 8§:ssä olevia hakemuksen tiedoksiantamista koskevia säännöksiä.

Toimitusmiesten ollessa eri mieltä tulee ratkaisuksi se mielipide, jota vähintään kaksi heistä on kannattanut. Jos kaikki ovat eri mieltä tai, milloin toimitusmiehiä on neljä, äänet ovat tasan, tulee päätökseksi toimitusinsinöörin mielipide.

Toimitusmiesten lausunto, suunnitelma sekä katselmustoimituksessa kertyneet muut asiakirjat on neljänkymmenenviiden päivän kuluessa viimeisestä kokouksesta, jollei vesioikeus erityisistä syistä pidennä tätä aikaa, lähetettävä vesioikeudelle. Samassa ajassa on jäljennös lausunnosta lähetettävä hakijalle, asianomaisille ympäristönsuojelulautakunnille ja tämän luvun 4§:ssä mainituille viranomaisille sekä asianomaisiin kuntiin pantavaksi niissä yleisesti nähtäväksi kolmenkymmenen päivän ajaksi. Samalla toimitusinsinöörin on nähtäväksi asettamisesta julkisesti kuulutettava ja muutoin annettava tieto samalla tavoin kuin suunnitelman nähtäväksi asettamisesta ja katselmuskokouksesta 6§:n 2 momentissa on säädetty. Kuulutuksessa on mainittava, mitä asianosaisten on puhevaltansa säilyttämiseksi noudatettava. Katselmustoimitus katsotaan päättyneeksi, kun tässä pykälässä tarkoitetut toimet on suoritettu.

Sen, joka haluaa vesioikeudelle tehdä muistutuksia hakemuksen, suunnitelman tai toimitusmiesten lausunnon johdosta taikka vaatimuksia asiassa, on puhevaltansa menettämisen uhalla esitettävä ne vesioikeudelle kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun lausunto on asianomaisessa kunnassa pantu yleisesti nähtäväksi. Puhevaltaa ei kuitenkaan ole menetetty, jos olosuhteet asian vireillä ollessa ovat olennaisesti muuttuneet tai jos vesioikeus on poikennut toimitusmiesten lausunnosta tai jos puhevallan menettäminen muutoin olisi ilmeisen kohtuutonta.

Yrityksen vaikutusalueen asukkailla ja heitä. edustavilla yhteisöillä, joilla on oikeus osallistua alkukokoukseen, on myös oikeus antaa vesioikeudelle lausuntonsa hakemuksen, suunnitelman tai toimitusmiesten lausunnon johdosta kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun lausunto on asianomaisessa kunnassa pantu yleisesti nähtäville.

Kappale lopputarkastuksessa laadittua lausuntoa on viivytyksettä lähetettävä vesioikeudelle ja asianomaiseen kuntaan, jonka toimesta sen tulee olla yleisesti nähtävänä, sekä vesihallitukselle ja vesipiirin vesitoimistolle.

Ojitustoimitukseen on toimitusinsinöörin kutsuttava muiksi toimitusmiehiksi kaksi uskottua miestä. Toimitusmiehistä on vastaavasti voimassa, mitä 18 luvun 1§:n 2 ja 4 momentissa on säädetty. Ojitustoimituksessa asiat ratkaistaan toimitusmiesten enemmistön mielipiteen mukaan. Jos kaikki ovat eri mieltä, tulee toimitusinsinöörin mielipide päätökseksi.

Ojitustoimituksessa on, milloin siinä on laadittava ojitussuunnitelma, pidettävä alkukokous. Alkukokoukseen toimitusinsinöörin on kutsuttava ne, joiden oikeutta tai etua ojitusasia saattaa koskea. Jos ojitustoimitus pidetään 6 luvun 10§:n 1 tai 2 kohdassa mainitusta syystä taikka se koskee laajahkoa aluetta. toimitusinsinöörin on varattava lääninhallitukselle, vesi- ja ympäristöpiirille ja ympäristönsuojelulautakunnalle tilaisuus esittää kokouksessa mielipiteensä asiasta. Kokous on pidettävä ojitettavan alueen läheisyydessä ja sitä voidaan jatkaa eri paikoissa ja eri päivinä.

Kun ojitussuunnitelma on tehty, on paikalla pidettävä toimituksen loppukokous. Vastaavasti soveltaen. mitä 4§:ssä on säädetty, on siinä tarkoitetuille asianosaisille ja viranomaisille varattava tilaisuus esittaa loppukokouksessa huomautuksensa sekä sellaiset vaatimukset ja selvitykset, joiden esittämiseen he katsovat olevan aihetta.

Ojitustoimituksen alku- ja loppukokouksesta on, mikäli 2 momentista ei muuta johdu, julkisesti kuulutettava vähintään neljätoista päivää ennen kokousta niissä kunnissa, joiden alueelle ojituksen vaikutukset ulottuvat. Sen lisäksi on samassa ajassa toimitettava kappale suunnitelmaa 4§:ssä tarkoitetuille viranomaisille. Kappale suunnitelmaa on myös lähetettävä asianomaiseen kuntaan yleisesti nähtävänä pidettäväksi. Loppukokouksesta on lisäksi ilmoitettava tiedossa olevalla postiosoitteella lähetetyssä kirjeessä niille maanomistajille, joita ojitusasia koskee, sekä, milloin ojitus koskee toisen maalla olevaa puroa, jossa on voimalaitos tai muu rakennelma, laitoksen tai rakennelman omistajalle. Jos purossa, jota ojitus koskee, harjoitetaan uittoa, on loppukokouksesta kirjeellä ilmoitettava vesihallitukselle ja, jos uittoyhdistys huolehtii uitosta. myös sille.

Päätöksestä, johon on liitettävä valitusosoitus, on kolmenkymmenen päivän kuluessa loppukokouksesta tai toimituskokouksesta annettava kappale hakijalle ja muulle sitä pyytäneelle asianosaiselle. Tällainen kappale on myös lähetettävä ympäristönsuojelulautakunnalle, vesipiirin vesitoimistolle ja lääninhallitukselle. Päätöksen antamisesta on samalla tiedotettava kunnan ilmoitustaululla.

Muutosta ojitustoimituksessa tehtyyn päätökseen saa se, jonka oikeutta tai etua asia koskee, sekä vesi- ja ympäristöpiiri ja lääninhallitus hakea valittamalla päätöksestä vesioikeuteen. Valituskirjelmä ja valituksen alainen päätös on toimitettava vesioikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä siitä, sanottua päivää mukaan lukematta, kun päätöksen antamisesta on kunnan ilmoitustaululla tämän luvun 9§:n 2 momentin mukaisesti tiedotettu.

Muutosta vesioikeuden 1 momentissa tarkoitetun määräyksen sisältävään päätökseen haetaan vesiylioikeudelta, niin kuin 17 luvun 1§:ssä on saadetty. Vesioikeus voi, jos siihen on erityistä syytä, määrätä, että päätös on pantava täytäntöön, vaikka siihen haetaankin muutosta. Kun valitus on tehty, vesiylioikeus voi vastaavasti määrätä, että valituksenalainen päätös on ennen asian ratkaisemista pantava täytäntöön. Vesiylioikeus voi myös määrätä, että annettu täytäntöönpanomääräys lakkaa olemasta voimassa.

Vesiylioikeuden päätös pannaan täytäntöön niin kuin lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanosta on säädetty. Milloin kuitenkin vesiylioikeuden päätös koskee toimenpidettä. jonka toteuttaminen sillä tavoin muuttaa vallitsevia oloja, että muutoksen hakeminen päätöksen olennaiselta osalta menettäisi sen johdosta pääasiallisen merkityksensä, vesiylioikeus voi päätöksessään osittain tai kokonaan kieltää täytäntöönpanon ennen kuin päätös on saanut lainvoiman.

Milloin syytä on, korkein oikeus tai korkein hallinto-oikeus voi muutoksenhakuasian ollessa sen käsiteltävänä määrätä, ettei vesiylioikeuden päätöstä saada ennen sanotun asian ratkaisemista panna täytäntöön tai sen täytäntöönpanoa jatkaa taikka että annettu täytäntöönpanokielto lakkaa olemasta voimassa.

Vesiylioikeuden on ilmoitettava asianomaiselle lääninmaanmittauskonttorille lainvoiman saaneesta päätöksestä, jolla on myönnetty oikeus tehdä toisen maalle uoma tai muu rakennelma. saattaa toiselle kuuluvaa aluetta pysyvästi veden alle, käyttää toisen omistamaan tilaan kuuluvaa vesivoimaa taikka muutoin jatkuvasti käyttää hyväkseen toisen kiinteätä omaisuutta. Sama koskee päätöstä, jolla jokin alue on määrätty suojaalueeksi tai sen käyttöä muutoin rajoitettu. Lääninmaanmittauskonttorin on tehtävä päätöksestä maarekisteriin. Lääninmaanmittauskonttorin tulee tarvittaessa määrätä maanmittausinsinööri erityisessä maanmittaustoimituksessa selvittämään ne seikat, joita merkinnän tekeminen edellyttää.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei tarkoita oikeutta ojan. vesijohdon tai viemärin tekemiseen toisen maalle taikka pylvään, puomin, kiinnikkeen, silta-arkun tai muun niihin verrattavan ja pienehkön laitteen tai rakennelman pitämiseen toisen alueella eikä muutakaan käyttöoikeutta tai käytön rajoitusta, joka kohdistuu vain vähäiseen osaan kiinteistöstä.

Jos edellä 1 momentissa tarkoitettu maanmittaustoimitus on tarpeen yleiseltä kannalta tärkeän selvityksen vuoksi, suoritetaan toimitus valtion kustannuksella. Muussa tapauksessa toimituksen kustannukset suorittaa se, jolle maarekisteriin merkittävä oikeus on myönnetty tai jonka hakemuksesta kiinteistön käyttöä on rajoitettu.

Edellä 14 luvun 1§:n 1 momentissa tarkoitetussa tuomioistuimessa on muissa vesiasioissa kuin riita-asiassa ja sellaisessa rikosasiassa. jossa virallinen syyttäjä vaatii rangaistusta, hakijan tai valittajan maksettava kustannukset, jotka johtuvat tiedoksiantojen toimittamisesta taikka istunnon tai katselmuksen tai tarkastuksen pitämisestä muualla kuin oikeuden sijaintipaikalla. Sanotut kustannukset maksetaan kuitenkin valtion varoista, jos hakijalle tai valittajalle on asiassa myönnetty maksuton oikeudenkäynti taikka kysymys on edunmenetyksestä kärsineen vireillepanemasta hakemuksesta tai tekemästä valituksesta. Vahingon aiheuttaja tai maksuttoman oikeudenkäynnin saaneen asianosaisen hävinnyt vastapuoli on velvoitettava korvaamaan valtiolle, mitä sen varoista edellä sanotun mukaisesti on maksettu, ellei kustannuksia olosuhteet ja asian laatu huomioon ottaen ole kohtuullista jättää joko kokonaan tai osaksi valtion vahingoksi.

Tuomioistuimen jäsenille ja virkamiehille tuleva päiväraha ja matkakustannusten korvaus suoritetaan valtion varoista sen lopullisena menona.

Riita-asiain sekä 1 momentissa tarkoitettujen rikosasiain kustannuksista on soveltuvin osin ja vastaavasti voimassa, mitä riita- ja rikosasioiden kustannusten korvauksesta yleisessä alioikeudessa on säädetty.

Todistajan ja asiantuntijan oikeudesta saada korvaus matka- ja toimeentulokustannuksista sekä taloudellisesta menetyksestä samoin kuin sanotun korvvauksen maksamisesta sekä asianosaisen velvoittamisesta suorittamaan valtiolle sen varoista maksettu korvvaus on voimassa, mitä niistä on säädetty.

Vesituomioistuimen ja vesioikeustuomarin toimituskirjoista suoritettavasta lunastuksesta ja näiden virkatoimista suoritettavista toimituspalkkioista säädetään asetuksella.

Ennen uuden vesiylioikeuden toiminnan aloittamista julistetaan vesiylituomarin, vesiylioikeudenneuvoksen ja vesiasiainsihteerin virat haettaviksi korkeimmalta oikeudelta, joka tekee virkaehdotukset vesiylioikeudenneuvosten virkoihin ja täyttää muut siltä haetut virat.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun henkilökunnan, jonka on aloitettava työskentelvnsä viimeistään uuden vesiylioikeuden aloittaessa toimintansa, nimittää Vaasan hovioikeuden jaostona toimiva vesiylioikeus ja sen vesiylituomari.