402/1987

Musiikkioppilaitosten tehtävänä on musiikinopetusta antamalla kehittää kansallista musiikkikulttuuria ja laajentaa musiikin harrastusta.

Tehtäväänsä oppilaitokset toteuttavat ohjaamalla toiminta-alueensa väestöä musiikin kuunteluun, antamalla musiikin harrastajille perusopetusta ja valmentamalla oppilaita ammattiopintoihin sekä antamalla musiikin ammatillista koulutusta.

Musiikkioppilaitos voi olla musiikkikoulu, musiikkiopisto tai konservatorio.

Musiikin perusopetusta annetaan musiikkioppilaitoksessa. Musiikin ammatillista koulutusta annetaan musiikkioppilaitoksessa, jossa on konservatorioaste.

Musiikkioppilaitoksessa voidaan antaa tanssin perusopetusta ja konservatorioasteella tanssin ammatillista koulutusta.

Musiikin perusopetusta antava kunnallinen ja yksityinen musiikkioppilaitos, joka täyttää säädetyt ehdot, saa valtionosuutena 45 prosenttia ja vastaavat ehdot täyttävä musiikin perus- ja ammattiopetusta antava musiikkioppilaitos 55 prosenttia 4§:ssä mainituista käyttökustannuksista.

Musiikkioppilaitoksen valtionosuuteen oikeuttaviksi käyttökustannuksiksi luetaan:

Musiikkioppilaitoksen valtionosuuteen oikeuttavan työvuoden opetustuntien määrän vahvistaa kouluhallitus toimintasuunnitelman vahvistamisen yhteydessä.

Valtionosuutta voidaan myöntää musiikkioppilaitokselle, jonka toiminnan opetusministeriö on todennut toiminta-alueen musiikkikasvatuksen kannalta tarpeelliseksi ja joka lisäksi täyttää seuraavat ehdot:

Oikeudesta valtionosuuteen päättää opetusministeriö vahvistamalla oppilaitokselle työohjelman.

Kouluhallituksen alaisen ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelman nojalla annetun ammattiopetuksen palkkausmenot voidaan korvata suuremmaltakin osalta kuin mitä 3§:ssä on säädetty. Korvausperusteesta päättää valtion tulo- ja menoarviossa varatun määrärahan rajoissa opetusministeriö.

Kouluhallitus voi myöntää avustusta musiikkioppilaitoksen henkilöstön täydennyskoulutukseen valtion tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen osoitetusta määrärahasta.

Musiikkioppilaitokselle voidaan myöntää erityistä valtionavustusta kokeilua varten valtion tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen osoitetusta määrärahasta.

Kokeiluvaltionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että opetusministeriö on kouluhallituksen esityksestä hyväksynyt suunnitelman kokeilua varten.

Musiikkioppilaitokselle voidaan myöntää valtion tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen osoitetusta määrärahasta rakennusavustusta omien huonetilojen hankkimiseen, laajentamiseen ja perusparannuksiin.

Sen lisäksi, mitä tässä laissa on säädetty, sovelletaan kunnalliselle ja yksityiselle oppilaitokselle myönnettäviin valtionosuuksiin ja -avustuksiin kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (35/73), jäljempänä valtionosuuslaki, 2, 7, 8, 14, 15, 18-22 sekä 26-30§:n säännöksiä. Tällöin yksityiseen oppilaitokseen sovelletaan soveltuvin osin, mitä mainituissa säännöksissä sanotaan kunnasta.

Käyttökustannuksista tehtävien kustannusten vähennykseksi ei lueta valtionosuuslain 7§:stä poiketen oppilasmaksuja.

Valtionosuuslaissa tarkoitettuna valtion asianomaisena viranomaisena toimii kouluhallitus. Valtion asianomainen viranomainen on kuitenkin valtionosuuslain 28§:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa opetusministeriö ja 15§:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa valtiovarainministeriö.

Kunnan ylläpitämällä oppilaitoksella on kunnanvaltuuston ja kuntainliiton ylläpitämällä oppilaitoksella liittovaltuuston hyväksymä johtosääntö ja yksityisellä oppilaitoksella kouluhallituksen vahvistama ohjesääntö.

Oppilaitoksen hallintoa varten ylläpitäjän on asetettava johtokunta. Johtokunnassa on vähintään viisi jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnaksi voidaan määrätä myös oppilaitosta ylläpitävän kuntainliiton liittohallitus tai yksityisen ylläpitäjäyhteisön hallitus.

Opettajakunnan keskuudestaan sekä oppilaiden keskuudestaan valitsemalla 18 vuotta täyttäneellä edustajalla on oikeus osallistua johtokunnan kokouksiin ja heillä on niissä puheoikeus. Konservatoriossa johtokunnan oppilasjäsen valitaan ammattiopiskelijoiden keskuudesta.

Milloin kunnallisen musiikkioppilaitoksen toiminta-alueeseen kuuluu useita kuntia, voidaan kuntien kesken sopia, että osa 1 momentissa tarkoitetuista jäsenistä ja varajäsenistä valitaan muusta kuin oppilaitoksen sijaintikunnasta, kuten kunnallislain (953/76) 104§:ssä on säädetty.

Musiikkioppilaitoksen johtokunnan tehtävistä ja toimivallasta säädetään asetuksella ja määrätään sen nojalla kunnallisen oppilaitoksen johtosäännössä ja yksityisen oppilaitoksen ohjesäännössä.

Musiikkioppilaitoksessa on rehtorin virka tai toimi. Jos oppilaitoksen toiminnan vuoksi on tarpeen, voidaan oppilaitokseen perustaa apulaisrehtorin virka tai toimi tai määrätä joku vakinaisista opettajista apulaisrehtoriksi tai sivutoimipisteen johtajaksi avustamaan rehtoria johtamistehtävissä.

Musiikkioppilaitoksessa on opettajan virkoja tai toimia. Oppilaitokseen voidaan ottaa myös tuntiopettajia ja luennoitsijoita sekä tarpeellinen määrä muuta henkilöstöä.

Musiikkioppilaitoksen opettajan virkoja tai toimia ovat lehtorin, opettajan ja säestäjän virat tai toimet. Sen lisäksi konservatoriossa on yliopettajan virkoja tai toimia.

Milloin uuden henkilöstön palkkaamiselle on valtion tulo- ja menoarviossa asetettu enimmäismäärä, voidaan uutta valtionosuuteen oikeuttavaa henkilöstöä palkata vain tämän enimmäismäärän rajoissa. Jos uusi oppilaitos otetaan valtionosuuden piiriin, siihen saadaan perustaa oppilaitokselle vahvistetun opetustuntikiintiön mukaiset virat tai toimet.

Rehtorin, apulaisrehtorin ja opettajan kelpoisuusehdoista säädetään asetuksella. Opetusministeriö voi erityisestä syystä myöntää erivapauden rehtorin ja apulaisrehtorin kelpoisuusehdoista.

Yksityisen musiikkioppilaitoksen valtionosuuteen oikeuttavaan henkilöstöön kuuluvan henkilön oikeudesta eläkkeeseen ja oikeudesta hänen jälkeensä suoritettavaan perhe-eläkkeeseen sekä oppilaitokselle palkkaukseen tulevasta valtionosuudesta vähennettävästä eläkekustannusosuudesta on voimassa, mitä niistä on eräistä valtion varoista suoritettavista eläkkeistä annetussa laissa (382/69) säädetty. Sanotun lain 6§:n 2 momentissa tarkoitettu kustannusosuusprosentti määräytyy siitä prosenttimäärästä, jolla oppilaitos tämän lain 3§:n mukaan itse osallistuu palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Tässä laissa tarkoitettujen musiikin perusopetusta antavien oppilaitosten valtionosuudet voidaan suorittaa siitä määrärahasta, joka valtion tulo- ja menoarviossa on osoitettu veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista taiteen tukemiseen.

Sellaiselle musiikkioppilaitokselle, joka ei saa 3§:ssä tarkoitettua valtionosuutta, opetusministeriö voi myöntää valtion tulo- ja menoarvion rajoissa valtionavustusta 1 momentissa tarkoitetuista varoista.

Jos oppilaitoksen omistussuhteissa, järjestysmuodossa tai toiminnassa tapahtuu muutoksia, joilla saattaa olla vaikutusta oppilaitoksen oikeuteen saada valtionosuutta tai jotka koskevat valtionosuuden määrästä tehdyn päätöksen perusteita, oppilaitoksen on säilyttääkseen valtionosuutensa haettava työohjelman muutosta.

Oppilaalle, joka rikkoo oppilaitoksen sisäistä järjestystä tai häiritsee työrauhaa, voidaan antaa varoitus tai hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Varoituksesta päättää rehtori.

Oppilaan erottamisesta päättää johtokunta, kuultuaan asianosaista ja saatuaan opettajaneuvostolta lausunnon. Johtokunnan päätökseen on oppilaalla tai, jos hän on alaikäinen, hänellä ja hänen huoltajallaan oikeus hakea muutosta kouluhallitukselta 30 päivän kuluessa päätöksestä kirjallisen tiedon saatuaan.

Muutoksenhakuun valtionosuuspäätöksissä sovelletaan valtionosuuslain 26§:n säännöksiä.

Muutoksenhakurajoituksista säädetään asetuksella.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1987. Valtionosuuden osalta tätä lakia sovelletaan kuitenkin vasta tilivuoden 1988 menoihin.

Tällä lailla kumotaan musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta 8 päivänä maaliskuuta 1968 annettu laki (147/68) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kumottavaa lakia sovelletaan kuitenkin valtionosuuden osalta koko tilivuoden 1987 menoihin.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.