32/1985

Vakuutetulla on oikeus saada sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista ja sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa sekä raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista. Vakuutetulla on myös oikeus saada raskauden ja synnytyksen perusteella äitiysrahaa ja, siten kuin jäljempänä säädetään, lapsen tai ottolapsen hoidon perusteella vanhempainrahaa ja isyysrahaa.

Korvaukseksi sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä suoritetaan päivärahaa sekä raskauden ja synnytyksen johdosta äitiysrahaa ja lapsen tai ottolapsen hoidon johdosta isyys- ja vanhempainrahaa.

Jos vakuutetulla on huollettavanaan 16 vuotta nuorempi oma tai puolisonsa lapsi tahi otto- tai kasvattilapsi, suoritetaan päivärahaan lapsikorotus. Jos päivärahan saajana on aviopuoliso, joka ei välien rikkoutumisen vuoksi asu erillään puolisostaan, suoritetaan hänen päivärahaansa lapsikorotus vain, jos hänen työtulonsa ovat yhtä suuret tai suuremmat kuin hänen puolisonsa työtulot. Samanaikaisesti suoritetaan lapsikorotusta vain toiselle puolisoista. Puolisoon rinnastetaan henkilö, jonka kanssa vakuutettu avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.

Naispuolisella vakuutetulla, jonka raskaus on kestänyt vähintään 180 päivää ja joka on asunut Suomessa vähintään mainitun ajan välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa, on oikeus saada äitiys- ja vanhempainrahaa.

Oikeus saada vanhempainrahaa on myös sellaisella naispuolisella vakuutetulla, joka on ottanut hoitoonsa kahta vuotta nuoremman lapsen tarkoituksenaan ottaa hänet ottolapsekseen, edellyttäen, että vakuutettu on tämän vuoksi poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuolella suoritettavasta työstä ja että hän on asunut Suomessa 180 päivää välittömästi ennen lapsen hoitoon ottamista.

Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan määrä päivää kohti on yhtä suuri kuin 16 §:ssä tarkoitettu päiväraha.

Jos lapsen äiti on ansiotyössä tai kodin ulkopuolella suoritettavassa muussa työssä vanhempainrahan suorittamisaikana, hänelle suoritettavan vanhempainrahan määrä on tältä ajalta vähimmäispäivärahan suuruinen.

Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan suoritetaan lapsikorotusta siten kuin 18 §:ssä on säädetty, ei kuitenkaan vastasyntyneestä eikä sellaisesta ottolapsesta, jonka hoidon johdosta vanhempainrahaa suoritetaan.

Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 100 arkipäivältä siten, että 25 arkipäivää siitä kohdistuu laskettua synnytysaikaa välittömästi edeltäneeseen ja 75 arkipäivää sitä välittömästi seuraavaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt aikaisemmin kuin 25 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa, äitiysrahan katsotaan kohdistuvan raskauden keskeytymispäivää välittömästi seuraavaan 100 arkipäivään. Oikeus äitiysrahaan säilyy, vaikka lapsi syntyy kuolleena tai kuolee 75 arkipäivän kuluessa synnytyksestä taikka lapsen äiti tänä aikana luovuttaa pois lapsensa tarkoituksella antaa hänet ottolapseksi.

Vanhempainrahaa suoritetaan 158 arkipäivältä välittömästi äitiysrahan suorittamisajan päätyttyä lapsen äidille tai äidin suostumuksella lapsen isälle, joka on lapsen hoidon takia poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuolella suoritettavasta työstä. Oikeus vanhempainrahaan päättyy, jos lapsi vanhempainrahan suorittamisaikana kuolee tai luovutetaan pois tarkoituksella antaa hänet ottolapseksi.

Ottolapsen hoidon johdosta suoritetaan vanhempainrahaa vakuutetulle jokaiselta arkipäivältä, jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä on kulunut 234 arkipäivää, kuitenkin vähintään 100 arkipäivältä. Vakuutetun suostumuksella voidaan vanhempainrahaa suorittaa hänen puolisolleen vanhempainrahaoikeuden 100 arkipäivältä, siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Mitä 21 §:n 2 momentissa on säädetty vakuutetun työstä poissaolosta, sovelletaan vastaavasti hänen puolisoonsa.

Lapsen isälle, joka on lapsen hoidon takia poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuolella suoritettavasta työstä, suoritetaan lapsen äidin suostumuksella isyysrahaa lapsen syntymän yhteydessä vähintään 6 ja enintään 12 arkipäivältä, jolloin vanhempainrahan 158 arkipäivän suorittamisaika lyhenee vastaavasti.

Tätä lakia sovelletaan lapsen isään, joka on avioliitossa lapsen äidin kanssa eikä asu välien rikkoutumisen vuoksi hänestä erillään, sekä miespuoliseen vakuutettuun, joka avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää lapsen äidin kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.

Jos äitiys- tai vanhempainrahan suorittamisaikana alkaa oikeus uuteen äitiys- tai vanhempainrahaan, edellisen äitiys- tai vanhempainrahan suorittaminen päättyy uuden äitiys- tai vanhempainrahaoikeuden alkaessa.

Äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa ja päivärahaa ei makseta vakuutetulle samalta ajalta.

Ilmoitus isyys- ja vanhempainrahan suorittamiseksi isälle tai 3 momentissa tarkoitetulle puolisolle sekä ilmoitus äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan suorittamiseen vaikuttavista muutoksista on tehtävä siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Jos lapsen äiti kuolee äitiys- tai vanhempainrahan suorittamisaikana, maksetaan isälle, joka vastaa lapsen huollosta, 23 §:n säännöksestä poiketen vanhempainrahaa. Vanhempainrahaa maksetaan enintään niin monelta arkipäivältä, kuin miltä äitiys- ja vanhempainrahaa on jäänyt äidin kuoleman johdosta suorittamatta. Jos isä on ansiotyössä tai muussa kodin ulkopuolella suoritettavassa työssä, hänelle suoritettavan vanhempainrahan määrä on tältä ajalta vähimmäispäivärahan suuruinen. Jos myös lapsi äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan suorittamisaikana kuolee tai luovutetaan pois tarkoituksella antaa hänet ottolapseksi, lapsen isällä ei ole tämän jälkeen oikeutta saada vanhempainrahaa. Jos lapsen isä ei vastaa lapsen huollosta, vanhempainraha suoritetaan muulle lapsen huollosta vastaavalle vakuutetulle, johon tällöin sovelletaan, mitä edellä on säädetty lapsen isästä.

Edellä 1 momentissa mainittua vanhempainrahaa ja päivärahaa ei makseta vakuutetulle samalta ajalta.

Mitä tässä pykälässä on säädetty äidistä ja isästä, sovelletaan myös ottoäitiin ja ottoisään.

Mitä 1 momentin 2 kohdassa on säädetty, sovelletaan vastaavasti raskaus- ja synnytyskustannuksiin sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan.

Jos vakuutettu on sairastunut tai joutunut raskauden tai synnytyksen johdosta hoidon tarpeeseen valtakunnan rajan läheisyydessä ja saanut hoitoa naapurivaltion alueella, korvataan hänelle siellä annettu hoito enintään siihen määrään asti, joka olisi jouduttu maksamaan, jos hoitoa olisi annettu Suomessa. Sen ohessa suoritetaan päiväraha sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainraha vastaavalta ajalta.

Jos vakuutetulla on lain nojalla oikeus saada työnantajalta työ- tai oppisopimussuhteen taikka virka- tai muun julkisoikeudellisen toimisuhteen perusteella sairausloman tai äitiys-, isyys- tai vanhempainloman ajalta palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta, ei hänellä ole oikeutta saada tältä ajalta tämän lain mukaista päivärahaa taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa enempää kuin se määrä, jolla päiväraha tai äitiys-, isyys- tai vanhempainraha ylittää hänen saamansa palkan tai muun korvauksen. Se osa päivärahasta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahasta, jota ei ole maksettava vakuutetulle, suoritetaan työnantajalle.

Milloin vakuutetun oikeus palkan tai sitä vastaavan korvauksen saamiseen sairaus- taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainloman ajalta perustuu asetukseen, virkasääntöön tai muuhun sellaiseen säädökseen taikka työehto- tai muuhun sopimukseen, suoritetaan päiväraha tai äitiys-, isyys- tai vanhempainraha vakuutetulle itselleen, jollei asianomaisella säädöksellä tai sopimuksella säädetä tai määrätä päivärahan tai äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan taikka sen osan suorittamisesta vakuutetun sijasta työnantajalle niin kuin 1 momentissa on säädetty. Työehtosopimuksessa olevaa tällaista määräystä saa noudattaa siinä laajuudessa, kuin sopimukseen sidottu työnantaja muutoinkin on velvollinen sopimusta soveltamaan. Maksu, joka on suoritettu vakuutetulle ennen kuin työnantaja on ilmoittanut kansaneläkelaitoksen paikallistoimistolle mainituissa säädöksissä tai sopimuksissa olevasta edellä tarkoitetusta säännöksestä tai määräyksestä, on kuitenkin pätevä.

Päivärahaa on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen sitä halutaan saada, äitiys- ja vanhempainrahaa viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa tai 21 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa kahden kuukauden kuluessa lapsen hoitoon ottamisesta, sekä korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Muutoin etuus on menetetty. Jos päiväraha on myönnetty määräajaksi ja työkyvyttömyys jatkuu sen jälkeenkin, tulee vakuutetun saadakseen edelleen päivärahaa toimittaa siitä riittävä selvitys edellä mainitussa ajassa. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Jollei synnyttäjä ole käynyt lääkärin suorittamassa jälkitarkastuksessa aikana, joka alkaa viisi ja päättyy kaksitoista viikkoa synnytyksen jälkeen, ei hänellä ole oikeutta saada vanhempainrahaa, jollei sosiaalivakuutustoimikunta erityisistä syistä toisin päätä. Tarkemmat säännökset jälkitarkastuksesta annetaan asetuksella.

Jollei myönnettyä päivärahaa tai äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa ole nostettu kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se on ollut vakuutetun nostettavissa, taikka maksettavaksi myönnettyä korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista kuuden kuukauden kuluessa sen myöntämisestä, on oikeus etuuteen menetetty, mikäli ei erityisestä syystä katsota kohtuulliseksi toisin päättää.

Tämän lain mukaista päivärahaa sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa on haettava sen kunnan sosiaalivakuutustoimikunnalta, jossa vakuutetulla on varsinainen asuntonsa ja kotinsa. Korvausta sairaanhoidosta taikka raskaudesta ja synnytyksestä aiheutuneista kustannuksista vakuutetulla on oikeus hakea muultakin kuin kotipaikkakuntansa sosiaalivakuutustoimikunnalta. Asetuksella säädetään, milloin vakuutetulla on oikeus hakea päivärahaa sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa muulta kuin kotipaikkakuntansa sosiaalivakuutustoimikunnalta.

Asianomainen, joka on tyytymätön sosiaalivakuutuslautakunnan päätökseen, mikäli se koskee oikeutta tämän lain mukaiseen etuuteen tai päivärahan tai äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan määrää, saa hakea siihen muutosta tarkastuslautakunnalta 53 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa ja siinä säädetyllä tavalla.

Valtio suorittaa 13 prosenttia päivärahoista sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoista. Valtion on suoritettava kuukausittain ennakkona määrä siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Päivärahan sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan määrä päivää kohden pyöristetään lähimpään viidellä tasajaolliseen pennilukuun. Jos 16 §:ssä tarkoitettu työtulo nousee yli täysien kymmenien markkojen, jätetään ylimenevä osa lukuun ottamatta.

Tämän lain 16 §:ssä tarkoitettujen työtulojen määrät tarkistetaan siinä suhteessa kuin päivärahan sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan maksuvuodelle vahvistettu työntekijäin eläkelain 9 §:n mukainen palkkaindeksiluku poikkeaa edelliselle kalenterivuodelle vahvistetusta palkkaindeksiluvusta.