742/1984

Annettu Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1984

Asetus työttömyysturvalain täytäntöönpanosta

Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) nojalla:

1 luku

Työttömyyspäivärahan maksaminen

1 §

Työttömyysturvalaissa (602/84) tarkoitetun työttömyyspäivärahan maksamista varten työttömän on esitettävä sosiaalivakuutustoimikunnalle tai työttömyyskassalle selvitys päivärahan suuruuteen vaikuttavista tuloista ja annettava päivärahan maksamista varten muut tarpeelliset tiedot.

2 §

Verotoimiston on vuosittain viipymättä ja viimeistään verotusvuoden loppuun mennessä toimitettava kansaneläkelaitokselle kunnittain luettelo, jossa on mainittava kunkin verovelvollisen sinä vuonna toimitetussa verotuksessa todetut tulot tulolajeittain sekä palkkatulojen osalta tulonhankkimisvähennyksen ja myönnettyjen luonnollisten vähennysten määrä.

3 §

Peruspäiväraha maksetaan päivärahaoikeuden alkamisesta lukien jälkikäteen kahden viikon välein.

Ansioon suhteutettu päiväraha maksetaan päivärahaoikeuden alkamisesta lukien jälkikäteen vähintään kerran kuukaudessa.

Työttömyysturvalain 19 §:ssä tarkoitettua osa-aikatyötä tekevälle ja 21 §:ssä tarkoitettua sivutyötä tekevälle työttömyyspäiväraha maksetaan päivärahaoikeuden alkamisesta lukien kuukausittain jälkikäteen.

2 luku

Työssäoloehdon täyttyminen eräillä työaloilla

4 §

Poikkeuksena siitä, mitä viikottaisesta työajasta on työttömyysturvalain 16 §:n 2 momentissa säädetty, voidaan työviikoksi katsoa

1) opetusalalla jokainen viikko, jona henkilön viikottainen työaika on ollut vähintään puolet kysymyksessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikottaisesta työtuntimäärästä;

2) työsuhteessa olevan kotonaan ulkopuoliselle työnantajalle työtä tekevän henkilön kohdalla jokainen viikko, jona hänen palkkansa on ollut vähintään kolme neljäsosaa kysymyksessä olevan alan työehtosopimuksen mukaisesta 18 vuotta täyttäneelle täysin työkykyiselle maksettavasta vähimmäispalkasta tai, jollei työehtosopimusta ole, vähintään kolme neljäsosaa työpaikkakunnalla sellaisesta työstä maksettavasta käyvästä palkasta; sekä

3) työajaltaan määrittelemättömillä työaloilla työskentelevän henkilön kohdalla jokainen viikko, jona hänen palkkansa on ollut vähintään puolet kysymyksessä olevan alan työehtosopimuksen mukaisesta 18 vuotta täyttäneelle täysin työkykyiselle vastaavaa työtä päätoimisesti tekevälle maksettavasta vähimmäispalkasta tai, jollei työehtosopimusta ole, vähintään puolet työpaikkakunnalla sellaisesta työstä maksettavasta käyvästä palkasta.

3 luku

Perusturvan rahoitus

5 §

Kansaneläkelaitoksen on vuosittain viimeistään kesäkuun 15 päivänä toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle arvio työttömyysturvalain 37§:n 1 momentissa mainituista valtion seuraavana vuonna vastattavista peruspäivärahoista ja lapsikorotuksista. Lisäksi kansaneläkelaitoksen on toimitettava viimeistään marraskuun 15 päivänä sosiaali- ja terveysministeriön määräämä selvitys ennakoiden vahvistamista varten.

Valtion tulee suorittaa 1 momentissa mainitun lainsäännöksen mukainen ennakko kansaneläkelaitokselle sairausvakuutusrahastoon siten, että vuotuisen ennakon määrästä maksetaan tammikuussa vähintään yksikuudesosa ja sen jälkeen kuukausittain jäljellä oleva määrä tasasuuruisina erinä.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa 1 momentissa tarkoitetun ennakon seuraavalle vuodelle viimeistään kunkin vuoden joulukuun 1 päivänä. Samalla ministeriö vahvistaa arvion kulumassa olevan vuoden valtion lopullisen suorituksen määrästä. Sanotun arvion ja valtion kulumassa olevalle vuodelle vahvistettujen ennakoiden erotus otetaan huomioon vuoden viimeisen ennakkoerän maksamisen yhteydessä. Ministeriö suorittaa ennakot kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä.

Edellä 2 momentissa mainittu ennakko tulee välittömästi tarkistaa, jos sen perusteet ovat olennaisesti muuttuneet.

6 §

Kansaneläkelaitoksen tilinpäätöksen yhteydessä on vuosittain vahvistettava se määrä, mikä työttömyysturvalain 37 §:n 1 momentin mukaisesti valtion on tullut tilivuonna suorittaa peruspäivärahoina ja lapsikorotuksina. Maksettujen ennakoiden ja vahvistetun määrän erotus otetaan huomioon tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan elokuun ennakossa.

4 luku

Työttömyysturvalautakunta

7 §

Työttömyysturvalautakunta, jäljempänä lautakunta, toimii ensimmäisenä muutoksenhakuelimenä työttömyysturvaa koskevissa asioissa.

8 §

Lautakunnan kokoonpanosta, toimikaudesta ja jäsenten sekä varajäsenten kelpoisuusehdoista on säädetty työttömyysturvalain 39 §:ssä.

Jos lautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee toimikauden aikana, määrätään hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi vastaavasti uusi kelpoisuusehdot täyttävä puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen.

9 §

Lautakunnan hallintoasiat käsitellään hallintojaostossa. Sen puheenjohtajana toimii lautakunnan puheenjohtaja ja muina jäseninä yksi varapuheenjohtaja, yksi työvoimaviranomaisten edustaja ja yksi lakimiesjäsen, jotka lautakunta valitsee, sekä yksi edustaja työnantajajärjestöjen nimeämien jäsenien ja yksi työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjen nimeämien jäsenien keskuudestaan valitsemista jäsenistä.

Hallintojaosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja työvoimaviranomaisten edustaja sekä molemmat työmarkkinajäsenet ovat kokouksessa läsnä.

10 §

Lautakunnassa on esittelijöitä ja toimistohenkilökuntaa. Esittelijöiden tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita. Lautakunnan henkilöstön ottaa sosiaali- ja terveysministeriö lautakunnan esityksestä.

11 §

Muutoksenhakuasiat käsitellään jaostoissa, jotka lautakunta määrää.

Jaostoon kuuluu puheenjohtajana lautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, työvoimaviranomaisten edustaja, kaksi lakimiesjäsentä sekä kaksi työmarkkinajäsentä, joista toisen tulee olla työnantajajärjestöjen edustaja ja toisen työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjen edustaja. Asian koskiessa olennaisesti lääketieteellistä seikkaa on toisen lakimiesjäsenen sijasta jaoston jäsenenä lääkärijäsen.

Jaosto on päätösvaltainen, kun jaoston puheenjohtaja ja työvoimaviranomaisten edustaja sekä molemmat työmarkkinajäsenet ovat kokouksessa läsnä. Käsiteltäessä asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti riippuu lääketieteellisestä kysymyksestä, tulee yhden saapuvilla olevan jäsenen olla lääkäri.

12 §

Jos lautakunnassa ratkaistavalla asialla on periaatteellista merkitystä tai jos jaoston ratkaisu tulisi poikkeamaan aikaisemmasta käytännöstä, lautakunnan puheenjohtaja tai jaosto tai sen puheenjohtaja voi määrätä asian käsiteltäväksi lautakunnan täysistunnossa.

Täysistunto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä.

13 §

Lautakunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.

Lautakunnan jaosto kokoontuu jaoston puheenjohtajan kutsusta.

14 §

Käsittely lautakunnassa on kirjallinen.

15 §

Lautakunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta huolehtivat esittelijät.

16 §

Asiat päätetään lautakunnan täysistunnossa ja jaoston kokouksessa esittelystä.

17 §

Lautakunnan ja sen jaoston päätökseksi tulee mielipide, jota useimmat ovat kannattaneet, ja äänten mennessä tasan se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.

18 §

Asiat käsitellään siinä järjestyksessä, jossa ne ovat saapuneet, jollei erityisestä syystä muuta johdu.

19 §

Lautakunnalla ja sen jaostolla on oikeus kuulla asiantuntijoita ja saada virka-apua viranomaisilta.

20 §

Lautakunnan ja sen jaoston kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, jonka puuheenjohtaja allekirjoittaa ja esittelijä varmentaa.

21 §

Lautakunnan puheenjohtaja huolehtii lautakunnalle kuuluvien tehtävien asianmukaisesta ja joutuisasta hoitamisesta. Hänen on erityisesti valvottava oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta lautakunnan ratkaisuissa.

Päätös laaditaan pöytäkirjasta erillään.

Lautakunnan päätökset allekirjoittaa esittelijä.

Jollei valittaja muuta näytä, katsotaan hänen saaneen tiedon työttömyysturvalautakunnan päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu hänen ilmoittamallaan osoitteella.

22 §

Lautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsenet ja asiantuntijat saavat palkkiota sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaan. Ennen palkkioperusteiden vahvistamista on asiasta pyydettävä valtiovarainministeriön lausunto.

23 §

Muita määräyksiä lautakunnan toiminnasta voidaan antaa työjärjestyksellä, jonka sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa.

5 luku

Sosiaali- ja terveysministeriön työttömyysturva-asiain neuvottelukunta

24 §

Sosiaali- ja terveysministeriössä on työttömyysturvalain 35 §:n 1 momentissa tarkoitettu työttömyysturva-asiain neuvottelukunta, jonka tehtävänä on:

1) seurata työttömyysturvalain ja työttömyyskassalain (603/84) täytäntöönpanoa sekä työttömyysturvan yleistä kehitystä;

2) tehdä esityksiä ja aloitteita työttömyysturvajärjestelmän kehittämiseksi;

3) edistää ja kehittää työttömyysturvan toteuttamiseen osallistuvien keskinäistä yhteistyötä;

4) antaa lausuntoja sosiaali- ja terveysministeriölle ja työvoimaministeriölle;

5) seurata työttömyysturvalain mukaista päätöksentekoa työttömyyskassoissa ja sosiaalivakuutustoimikunnissa sekä työttömyyspäivärahojen maksamista;

6) seurata työvoimatoimikuntien toimintaa työttömyysturvalain soveltamista koskevissa asioissa;

7) antaa sosiaalivakuutustoimikunnille ja työttömyyskassoille työttömyysturvalain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuja lausuntoja; sekä

8) suorittaa muut sosiaali- ja terveysministeriön sille antamat työttömyysturvaan liittyvät tehtävät.

25 §

Valtioneuvosto asettaa työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 14 muuta jäsentä. Jäsenille määrätään henkilökohtainen varamies.

26 §

Neuvottelukunnan puheenjohtaja on sosiaali- ja terveysministeriöstä ja varapuheenjohtaja työvoimaministeriöstä. Jäsenistä yksi edustaa valtiovarainministeriötä, yksi sosiaali- ja terveysministeriötä, yksi kansaneläkelaitosta, yksi ammattikasvatusviranomaisia, yksi työttömyyskassojen keskuskassaa ja yksi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry:tä. Neljä jäsenistä edustaa työnantajajärjestöjä sekä neljä työntekijäin ja toimihenkilöiden järjestöjä.

Työnantajajärjestöjä edustavat jäsenet määrätään työnantajien edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Palkansaajajärjestöjä edustavat jäsenet määrätään työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta.

27 §

Neuvottelukunta voi asettaa keskuudestaan jaostoja ja sillä on oikeus kuulla asiantuntijoita sekä ottaa itselleen yhden tai useampia sihteereitä.

Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta.

28 §

Neuvottelukunta ja sen jaosto ovat päätösvaltaiset, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla.

29 §

Neuvottelukunnan kustannukset maksetaan valtion varoista.

Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenten, asiantuntijoiden ja sihteerin palkkioista ja matkakustannuksista on voimassa, mitä valtion komiteoista on määrätty.

6 luku

Kansaneläkelaitoksen työttömyysturva-asiain neuvottelukunta

30 §

Kansaneläkelaitoksessa on työttömyysturvalain 35 §:n 2 momentissa tarkoitettu kansaneläkelaitoksen työttömyysturva-asiain neuvottelukunta, jonka tehtävänä on:

1) käsitellä periaatteellista laatua olevia ja tärkeitä työttömyysturvan perusturvan hoitamista koskevia kysymyksiä;

2) seurata työttömyysturvan perusturva-asioiden soveltamista sekä tehdä esityksiä ja aloitteita työttömyysturvan kehittämisestä;

3) edistää ja kehittää työttömyysturvan toteuttamiseen osallistuvien keskinäistä yhteistyötä; sekä

4) antaa kansaneläkelaitokselle lausuntoja työttömyysturvan perusturvaa koskevista asioista.

31 §

Valtioneuvosto asettaa kansaneläkelaitoksen työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 10 muuta jäsentä.

32 §

Neuvottelukunnan puheenjohtaja ja yksi jäsen ovat kansaneläkelaitoksesta. Neuvottelukunnassa yksi jäsen edustaa sosiaali- ja terveysministeriötä, yksi työvoimaministeriötä, yksi työttömyyskassojen keskuskassaa ja yksi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry:tä. Kaksi jäsenistä edustaa työnantajajärjestöjä, yksi maatalousyrittäjien järjestöjä sekä kaksi työntekijäin ja toimihenkilöiden järjestöjä.

Työnantajajärjestöjä edustavat jäsenet määrätään työnantajien edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Palkansaajajärjestöjä edustavat jäsenet määrätään työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta.

33 §

Neuvottelukunta voi asettaa keskuudestaan jaostoja ja sillä on oikeus kuulla asiantuntijoita sekä ottaa yhden tai useampia sihteereitä.

Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta.

34 §

Kansaneläkelaitoksen hallitus vahvistaa neuvottelukunnan puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle, jäsenille, asiantuntijoille ja sihteereille maksettavat palkkiot ja matkakustannusten korvaukset.

35 §

Neuvottelukunnan toiminnasta johtuvat kustannukset suoritetaan kansaneläkelaitoksen varoista.

7 luku

Voimaantulo

36 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1985, kuitenkin siten, että kansaneläkelaitoksen on esitettävä vuotta 1985 koskeva 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu arvio marraskuun 1984 loppuun mennessä.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tällä asetuksella kumotaan työttömyysvakuutusasiain neuvottelukunnasta 1 päivänä heinäkuuta 1965 annettu asetus (393/65).

Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1984

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Ministeri
Vappu Taipale

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.