413/1984

Annettu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1984

Patoturvallisuuslaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Padon rakentamisessa ja käytössä on turvallisuuden varmistamiseksi ja lisäämiseksi noudatettava, mitä tässä laissa säädetään.

2 §

Padolla tarkoitetaan tässä laissa pysyvään käyttöön tarkoitettua patoa siihen kuuluvine rakennelmineen ja laitteineen, riippumatta siitä, mistä aineesta tai millä tavalla pato on rakennettu tai mitä ainetta padotusaltaassa padotetaan.

3 §

Tätä lakia sovelletaan patoon, jonka korkeus on vähintään kolme metriä. Lakia on kuitenkin sovellettava myös matalampaan patoon, jos padolla suljetussa altaassa olevan aineen määrä on niin suuri tai altaassa on sellaista ainetta, että onnettomuuden sattuessa saattaa aiheutua ilmeinen vaara ihmishengelle tai terveydelle taikka ilmeinen huomattava vaara ympäristölle tai omaisuudelle.

Tämä laki ei kuitenkaan koske sellaisia patoja, joihin sovelletaan kaivoslain (503/65) säännöksiä, eikä kanavalaitoksesta annetussa asetuksessa (157/63) tarkoitettua kanavalaitosta.

Väliaikaisia pato ja (työpatoja) tämä laki koskee soveltuvin osin. Näiden patojen osalta ei tarvitse koota eikä säilyttää 5 §:ssä tarkoitettua turvallisuuskansiota.

4 §

Padon rakennustyö on toteutettava siten, että rakennelma kestävyydeltään ja rakenteeltaan täyttää sellaiset vaatimukset, ettei siitä tai sen käyttämisestä aiheudu vaaraa turvallisuudelle.

Padon omistaja on velvollinen pitämään padon sellaisessa kunnossa, että se on turvallinen ja ettei siitä aiheudu vaaraa taikka yleistä tai yksityistä etua loukkaavia vahingollisia tai haitallisia seurauksia.

5 §

Padon omistajan tai haltijan on säilytettävä patoturvallisuuden kannalta merkityksellinen aineisto erityisessä turvallisuuskansiossa.

Padon turvallisuuskansio on säilytettävä niin, että se on onnettomuuden uhatessa asianomaisten helposti saatavissa ja tarpeen vaatiessa valvontaviranomaisten tarkastettavissa.

Turvallisuuskansion laatimisesta ja sen pitämisestä muuttuneita olosuhteita vastaavana sekä tarpeelliseksi katsottavan täydentävän aineiston hankkimisesta tai laatimisesta säädetään tarkemmin asetuksella.

6 §

Padosta aiheutuvan vahingonvaaran vähentämiseksi on jokaiselle tässä laissa tarkoitetulle padolle laadittava turvallisuustarkkailuohjelma.

Padon turvallisuustarkkailuohjelman laatii padon omistaja tai haltija. Ohjelma on laadittava sellaiseksi, että kaikki patoturvallisuuteen vaikuttavat seikat tulevat tarkkailun ja tarkastusten kohteeksi.

Ohjelma voi sisältää sekä varsinaista tarkkailua että määräajoin tapahtuvia tarkastuksia koskevia määräyksiä.

7 §

Turvallisuustarkkailuohjelman tai sen muutoksen hyväksymisestä päättää vesihallitus, tai, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, vesipiirin vesitoimisto.

Vesihallitus voi antaa tarkempia ohjeita tarkkailuohjelman laatimisesta sekä erityisestä syystä kokonaan tai osittain myöntää vapautuksen 6 §:ssä säädetystä tarkkailuvelvollisuudesta.

Ohjelmassa tarkoitetusta tarkkailusta ja tarkastuksista on laadittava asianmukaiset pöytäkirjat, jotka samoin kuin tarkkailuohjelma on säilytettävä 5 §:ssä tarkoitetussa turvallisuuskansiossa.

8 §

Ilmoittamis- ja toimimisvelvollisuudesta pato-onnettomuuden sattuessa tai uhatessa on voimassa, mitä palo- ja pelastustoimesta annetun lain (559/75) 28 §:ssä on säädetty.

9 §

Padosta aiheutuvan vahingonvaaran selvittämiseksi ja kartoittamiseksi voi vesihallitus määrätä, milloin siihen on aihetta, että padon rakennuttajan, omistajan tai haltijan on hankittava tai laadittava selvitys erityisesti padon alapuolella asuvalle väestölle ja siellä olevalle omaisuudelle aiheutuvasta vanhingonvaarasta (vahingonvaaraselvitys) sekä toimitettava selvityksen tulokset vesihallitukselle, lääninhallitukselle, aluepalopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle.

Sellainen tässä laissa tarkoitettu pato, joka onnettomuuden sattuessa saattaa aiheuttaa ilmeisen vaaran ihmishengelle tai terveydelle taikka ilmeisen huomattavan vaaran ympäristölle tai omaisuudelle, otetaan vaarakohteena huomioon palo- ja pelastustoimesta annetussa laissa tarkoitetussa yhteistoimintasuunnitelmassa. Padon omistaja tai haltija on velvollinen avustamaan paloviranomaisia suunnitelman laatimisessa, laatimaan siihen kuuluvat selvitykset ja tarpeelliset toimenpidesuunnitelmat omalta osaltaan sekä hankkimaan ja pitämään kunnossa toimenpidesuunnitelmissa edellytettyjä kalustoa ja materiaalia sekä ryhtymään muihinkin toimenpiteisiin ihmisten ja omaisuuden turvaamiseksi ja patoamisesta aiheutuvan onnettomuuden varalta ja osallistumaan toimenpidesuunnitelman toteuttamiseen.

Vesihallitus voi antaa tarkempia ohjeita 1 momentissa tarkoitetun vahingonvaaraselvityksen laatimisesta ja 2 momentissa tarkoitetus ta selvitysten ja toimenpidesuunnitelmien laatimisesta.

10 §

Tämän lain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvonta kuuluu pelastustointa lukuun ottamatta vesihallitukselle ja sen alaiselle piirihallinnolle.

11 §

Toimenpiteistä 4 ja 5 §:n säännösten tai niiden nojalla annettujen määräysten noudattamatta jättämisen johdosta on soveltuvin osin voimassa, mitä vesilain (264/61) 21 luvun 2 §:ssä, 3 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 4 §:ssä on säädetty.

Jos pato tai sen käyttö, joka ilmeisesti tapahtuu tämän lain tai vesilain säännösten taikka niiden nojalla annettujen määräysten vastaisesti, vaarantaa välittömästi yleistä turvallisuutta, on noudatettava soveltuvin osin, mitä vesilain 21 luvun 3 §:n 3 momentissa on säädetty. Lääninhallituksen ja poliisiviranomaisen ohella voi kuitenkin myös vesihallitus tai sen alainen piirihallinto ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.

12 §

Joka rikkoo 4 §:ssä tarkoitetun velvollisuutensa, on tuomittava patoturvallisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Joka laiminlyö 6 ja 7 §:ssä tarkoitetun velvollisuutensa taikka 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun tarkkailuohjelman toimittamisen hyväksyttäväksi määräajassa, on tuomittava patoturvallisuuden tarkkailuohjelman laiminlyönnistä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Sovellettaessa tämän pykälän rangaistussäännöksiä on patoturvallisuuslain säännöksistä vastaavasti voimassa, mitä vesilain säännöksistä on säädetty.

13 §

Joka muutoin kuin 12 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, on tuomittava patoturvallisuussäännösten rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

14 §

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanoa ja soveltamisesta annetaan asetuksella.

15 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1984.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

16 §

Jos pato on otettu käyttöön ennen tämän lain voimaantuloa, on 6 ja 7 §:ssä tarkoitettu tarkkailuohjelma toimitettava hyväksyttäväksi kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Edellä 9 §:ssä tarkoitetut padon omistajan tai haltijan selvitykset ja toimenpidesuunnitelmat on tällöin laadittava niin pian kuin se olosuhteisiin katsoen on mahdollista.

Vesihallituksen on 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa kuitenkin jo etukäteen ennen tarvittavan vahingonvaaraselvityksen valmistumista toimitettava lääninhallitukselle saatavissa olevat asiaan liittyvät tiedot sellaisista kunkin läänin alueella valmiina tai rakenteilla olevista padoista, joiden osalta 9 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmeinen vaara on selvästi ilman vahingonvaaraselvityksen valmistumistakin todettavissa.

Muiden kuin 2 momentissa tarkoitettujen, ennen lain voimaantuloa käyttöönotettujen patojen osalta on 2 momentissa tarkoitetut tiedot tomitettava lääninhallitukselle tarvittavien vahingonvaaraselvitysten Valmistuttua.

Hallituksen esitys 24/83
Laki- ja talousvaliok. miet. 4/84
Suuren valiok. miet. 18/84

Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1984

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.