403/1984

Annettu Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1984

Laki palkkaturvalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 10 päivänä elokuuta 1973 annetun palkkaturvalain (649/73) 4, 7 ja 8 §, 12 §:n 1 momentti ja 16 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 4 ja 7 § osittain muutettuina 20 päivänä tammikuuta 1984 annetulla lailla (70/84) sekä 8 § ja 12 §:n 1 momentti mainitussa laissa ja 16 §:n 1 momentti 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1065/82), sekä

lisätään lakiin uusi 2 a ja 7 a § sekä 17 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:

2 a §

Työntekijällä ei ole oikeutta palkkaturvaan sellaisen sopimuksen tai sopimukseen rinnastettavan tosiasiallisen järjestelyn perusteella, joka on ilmeisesti tehty siinä tarkoituksessa, että valtio maksaisi työntekijälle työsuhteesta johtuvan saatavan palkkaturvana.

4 §

Kun palkkaturvahakemus on saapunut työvoimapiirin toimistoon, toimiston tulee heti ryhtyä toimiin työnantajan maksukyvyttömyyden ja työntekijän työsuhteesta johtuneen saatavan selvittämiseksi. Työnantajalle ja työntekijälle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus tulla kuulluksi siten kuin hallintomenettelylain (598/82) 15 §:ssä on säädetty.

Jos työvoimapiirin toimisto on voinut todeta työnantajan maksukyvyttömäksi ja saanut selvitetyksi työntekijän saatavan perusteen ja määrän, sen on heti päätettävä maksaa työsuhteesta johtuva saatava selvitetyltä osin valtion varoista.

Jos työntekijä on jättänyt valvomatta saatavansa tai sen etuoikeuden työnantajan konkurssissa, työvoimapiirin toimistolla on valta harkita, onko työntekijän katsottava menettäneen kokonaan tai osaksi oikeutensa palkkaturvaan.

7 §

Hylätessään palkkaturvahakemuksen työvoimapiirin toimiston on osoitettava työntekijä nostamaan kanne:

1) työnantajaa ja valtiota vastaan, jos hylkääminen johtuu siitä, ettei saatavan perustetta tai määrää ole saatu selvitetyksi ja työnantaja on kiistänyt saatavan; tai

2) valtiota vastaan, jos hylkääminen johtuu siitä, ettei saatavan perustetta tai määrää katsota selvitetyksi eikä työnantaja ole kiistänyt saatavaa tai ettei saatavalla ole 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua etuoikeutta.

Työntekijän on nostettava 1 momentissa tarkoitettu kanne kuuden kuukauden kuluessa työvoimapiirin toimiston päätöksestä tiedon saatuaan siinä tuomioistuimessa, jossa työnantajan olisi vastattava työpalkkasaatavaa koskevassa asiassa. Jos kannetta ei ole määräajassa nostettu, hylätyn hakemuksen tarkoittamaa palkkaturvaa ei voida uuden hakemuksen perusteella määrätä maksettavaksi, ellei tähän ole erittäin painavia syitä.

Edellä 1 momentissa mainittua kannetta ei kuitenkaan tarvitse nostaa, jos saatava valvotaan sellaisessa työnantajan konkurssissa, jota koskeva hakemus on tehty ennen 2 momentissa mainitun määräajan päättymistä. Jos tällainen konkurssi peruuntuu tai raukeaa, lasketaan kuuden kuukauden määräaika konkurssin päättymisestä.

Edellä 1 ja 3 momentissa mainituissa tapauksissa työntekijän on tehtävä uusi palkkaturvahakemus viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun tuomioistuimen ratkaisu, jolla työntekijän saatavan peruste ja määrä tai etuoikeus on ratkaistu, on saanut lainvoiman. Jos kanne on nostettu sekä työnantajaa että valtiota vastaan, määräaika lasketaan siitä, kun ratkaisu valtiota vastaan on saanut lainvoiman.

7 a §

Palkkaturva-asiaa hoitavalla työvoimaviranomaisella on oikeus tehdä muistutus sellaista konkurssissa valvottua saatavaa vastaan, jota on haettu palkkaturvana, vaikkei tämä viranomainen olekaan konkurssissa velkojana.

8 §

Työvoimapiirin toimiston päätöksestä, jolla hakemus on hylätty muulla kuin 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla perusteella, työntekijä saa valittaa työvoimaministeriöön siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa (154/50) annetussa laissa on säädetty. Muutoin työvoimapiirin toimiston päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta.

Työvoimaministeriön päätökseen, jolla on ratkaistu valitus työvoimapiirin toimiston 2 §:n 2 momentin, 4 §:n 3 momentin ja 12 §:n nojalla tekemästä päätöksestä, ei saa hakea valittamalla muutosta.

12 §

Työntekijältä, jolle on maksettu palkkaturvaa, voi työvoimapiirin toimisto erityisestä syystä evätä oikeuden saada palkkaturvaa samaan työnantajaan kohdistuvasta saatavasta, jos saatava perustuu työhön, joka on tehty kolmen vuoden kuluessa edellisestä palkkaturvan maksamista koskevasta päätöksestä. Samana työnantajana pidetään myös yritystä, jossa aikaisemmalla työnantajalla on määräämisvalta. Aikaisemmalla työnantajalla katsotaan olevan määräämisvalta myös silloin, kun henkilöllä on osuus kummassakin yrityksessä ja hänellä yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa on määräysvalta niissä molemmissa.


16 §

Valtakunnallisista työttömyyskassoista annetussa laissa (125/34) tarkoitetun työttömyyskassojen keskuskassan on vuosittain jälkikäteen korvattava valtiolle työntekijöille palkkaturvana maksettujen määrien ja työnantajilta 5 §:n 1 momentin mukaan perittyjen pääomamäärien erotus. Tästä erotuksesta on kuitenkin vähennettävä se, mitä palkkaturvana on maksettu työntekijän 4 §:n 3 momentissa tarkoitetusta laiminlyömisestä huolimatta, sekä työnantajilta 6 §:n 3 momentin nojalla perimättä jätetyt määrät. Erotuksesta on vähennettävä myös ne määrät, jotka on 9 §:n mukaisessa menettelyssä taikka 14 tai 15 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa todettu aiheetta maksetuiksi.


17 §

Palkkaturva-asiaa hoitavalla työvoimaviranomaisella on oikeus saada veroviranomaisilta palkkaturvahakemuksen käsittelyä varten tarpeelliset tiedot työntekijän verotusta koskevista asiakirjoista.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1984.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Niihin palkkaturvahakemuksiin, jotka on jätetty työvoimaviranomaisten käsiteltäviksi ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan kuitenkin aikaisempaa lakia.

Hallituksen esitys 67/84
Toisen lakivaliok. miet. 2/84
Suuren valiok. miet. 43/84

Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1984

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Työvoimaministeri
Urpo Leppänen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.