Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain 8§:n 1 momentti, 9§, 10§:n 1 momentti ja 16§, sellaisena kuin ne ovat 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa ( 1089/82 ), näin kuuluviksi:
8§
Edellä 5§:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta lääkärin samalla kertaa määräämästä tutkimuksesta tai hoidosta johtuvista kustannuksista taikka, jos ne ylittävät noudatettavaksi vahvistetun taksan, tämän mukaisista määristä korvataan kolme neljännestä siltä osin kuin kustannukset tai taksan mukaiset määrät yhteensä ylittävät 20 markkaa. Sama olkoon laki, jos lääkärin määräämän tutkimuksen on suorittanut tai hoidon antanut asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö. Asetuksella säädetään, missä laajuudessa samalla kertaa määrätyt tutkimus- ja hoitotoimenpiteet korvataan saman määräyksen perusteella sekä mitkä tutkimus- ja hoitotoimenpiteet katsotaan korvausta laskettaessa samalla kertaa määrätyiksi.
9§
Edellä 5§:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista lääkkeistä korvataan puolet 20 markkaa ylittävältä osalta kutakin ostokertaa kohti. Vaikeaa ja pitkäaikaista sairautta varten tarvittavat välttämättömät lääkkeet korvataan kuitenkin kokonaan siinä laajuudessa kuin valtioneuvoston päätöksellä määrätään. Asetuksella säädetään, mitä on pidettävä vaikeana ja pitkäaikaisena sairautena.
10§
Lääkärin tai asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön käynnistä potilaan luona johtuvat matkakustannukset korvataan vakuutetulle kokonaan siltä osin kuin ne yhteen suuntaan tapahtuvaa matkaa kohti ylittävät 15 markkaa. Sama koskee vakuutetun lääkärissä, sairaanhoitolaitoksessa, laboratorio- ja röntgenlaitoksessa tai asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön luona käynnistä aiheutuneiden matkakustannusten korvaamista.
16§
Päivärahan määrä päivää kohden on vähimmäispäiväraha, 35,10 markkaa lisättynä 30 prosentilla vakuutetun verotuksessa, asetuksella säädettävänä kalenterivuotena todettujen työtulojen kolmassadasosasta, kuitenkin vähintään 80 prosenttia työtulojen kolmassadasosasta, jos työtulot eivät ylitä 75 000 markkaa. Jos työtulot ylittävät 75 000 markkaa, päivärahan määrä on 80 prosenttia 75 000 markan kolmassadasosasta lisättynä 50 prosentilla 75 000 markkaa ylittävän osan kolmassadasosasta. Jos työtulot ylittävät 120 000 markkaa, päivärahan määrä 120 000 markkaa ylittävältä osalta on 30 prosenttia 120 000 markkaa ylittävän osan kolmassadasosasta. Jollei vakuutetulla ole edellä mainittuna aikana ollut työtuloja, päivärahan määrä päivää kohden on vähimmäispäivärahan suuruinen.
Mitä työtulolla tarkoitetaan tätä lakia sovellettaessa, säädetään asetuksella.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.
Tätä lakia sovelletaan niihin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet lain voimaantulon jälkeen, sekä päivä- ja äitiysrahaan, joka kohdistuu aikaan lain voimaantulosta alkaen.
Poiketen siitä, mitä 16§:ssä on säädetty, äitiysrahan määrä 100 ensimmäisen arkipäivän jälkeen lasketaan vuoden 1984 loppuun saakka siten, että 16§:ssä mainitun 80 prosentin sijasta käytetään prosenttilukua 70 ei kuitenkaan, jos vakuutettu on sanottuna aikana sairausvakuutuslain 14§:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla työkyvytön. Vastaavasti lasketaan myös isälle ja ottoisälle suoritettavan äitiysrahan määrä vuoden 1984 loppuun saakka siten, että 16§:ssä mainitun 80 prosentin sijasta käytetään prosenttilukua 70.
Tätä lakia sovellettaessa pidetään 16§:n 1 momentissa säädettyjä markkamääriä vuoden 1984 yleistä palkkatasoa vastaavina.
Hallituksen esitys 144/83
Sosiaalivaliok. miet. 15/83
Suuren valiok. miet. 155/83
Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1983
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoSosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa