Laki kansanterveyslain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansanterveyslain ( 66/72 ) 21 §:n 1 momentti ja 21 a §:n 1 momentti, näistä 21 a §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 17 päivänä syyskuuta 1982 annetussa laissa (684/82), sekä
lisätään 14 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 2 päivänä syyskuuta 1976, 29 päivänä syyskuuta 1978 ja 19 päivänä joulukuuta 1980 annetuilla laeilla (788/76, 744/78 ja 930/80) sekä mainitulla 17 päivänä syyskuuta 1982 annetulla lailla, uusi 3 ja 4 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 5 momentiksi, seuraavasti:
14 §
Kunnan tehtävänä on huolehtia 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun sairaanhoitoon kuuluvan lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä. Lääkinnälliseen kuntoutukseen luetaan kuntouttavien hoitotoimenpiteiden lisäksi kuuluvaksi kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus, apuvälinehuolto sekä sopeutumisvalmennus- ja ohjaustoiminta, muut näihin rinnastettavat toiminnat siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
Mitä 3 momentissa on säädetty lääkinnällisestä kuntoutuksesta, ei kuitenkaan sovelleta apuvälineiden hankkimisesta, niiden käytön opetuksesta, huollosta ja uusimisesta aiheutuviin kustannuksiin, jos apuvälineen tarve perustuu tapaturmavakuutuslain (608/48), maatalousyrittäjäin tapaturmavakuutuslain (1026/81), sotilasvammalain (404/48), liikennevakuutuslain (279/59) tai näitä vastaavan aikaisemman lain mukaiseen vahinkoon tai ammattitautiin.
21 §
Edellä 14 §:ssä tarkoitetut kunnan velvollisuuteen kuuluvat terveydenhuoltopalvelut ovat niiden käyttäjälle maksuttomia. Asetuksella voidaan kuitenkin määrätä potilaalta perittäväksi korvaus sairaankuljetuksesta ja hoitoon käytetyistä aineista sekä potilaan ylläpidosta terveyskeskuksessa. Jos lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvän apuvälineen tarve aiheutuu tapaturmavakuutuslain, maatalousyrittäjäin tapaturmavakuutuslain, sotilasvammalain, liikennevakuutuslain tai näitä vastaavan aikaisemman lain mukaan korvattavasta vahingosta tai ammattitaudista, peritään potilaalle annetusta apuvälineestä sen hankintakustannukset sekä kustannukset apuvälineen uusimisesta ja huollosta.
21 a§
Siitä poiketen, mitä 21 §:ssä on potilaan ylläpidosta perittävistä maksuista säädetty, voidaan pysyvästi laitoshoidossa olevalta potilaalta periä ylläpidosta ja hoidosta terveyskeskuksessa asetuksella tarkemmin säädettävin perustein määräytyvä potilaan maksukyvyn mukainen maksu. Maksun määräytymisessä noudatetaan soveltuvin osin sosiaalihuoltolain (710/82) 28 §:ssä tarkoitetun laitoshuollon maksujen määräytymisperusteita. Maksu voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos siihen potilaan toimeentuloedellytykset, elatusvelvollisuus, asuntomenot, hoitoaika tai muut hoidolliset näkökohdat huomioon ottaen on syytä.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.
Hallituksen esitys 12/83
Talousvaliok. miet. 3/83
Suuren valiok. miet. 20/83
Naantalissa 5 päivänä elokuuta 1983
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMinisteri Vappu Taipale