1031/1980

Annettu Helsingissä 30. päivänä joulukuuta 1980

Öljyvahinkovastuuasetus

Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään aluksista aiheutuvista öljyvahingoista johtuvasta vastuusta 30 päivänä toukokuuta 1980 annetun lain (401/80) nojalla:

Lain voimaantulo.

Aluksista aiheutuvista öljyvahingoista johtuvasta vastuusta 30 päivänä toukokuuta 1980 annettu laki (401/80) tulee voimaan 8 päivänä tammikuuta 1981.

Rajoitusrahaston perustaminen.

Sen, joka haluaa perustaa aluksista aiheutuvista öljyvahingoista johtuvasta vastuusta annetun lain, jäljempänä öljyvahinkovastuulaki, 6 §:n mukaisesti rajoitusrahaston, on tehtävä asiasta kirjallinen hakemus Helsingin raastuvanoikeudelle.

Hakemuksesta on ilmettävä:

1) selvitys olosuhteista, joihin hakemus perustuu;

2) aluksen nimi, rekisteritunnus, kansallisuus ja kotipaikka;

3) aluksen vetoisuus laskettuna öljyvahinkovastuulain 1 §:n mukaan;

4) aluksen omistajan nimi ja osoite;

5) aluksen omistajan vastuuta koskevan vakuutuksen tai vakuuden antajan nimi ja osoite; sekä

6) kaikkien tiedossa olevien asianomistajien nimet ja osoitteet.

Hakijan on toimitettava tuomioistuimelle jäljennös öljyvahinkovastuulain 12 tai 13 §:ssä tarkoitetusta todistuksesta sekä selvitys aluksen vetoisuutta koskevan 2 momentin 3 kohdassa edellytetyn tiedon paikkansapitävyydestä.

Öljyvahinkovastuulain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu rahasumma tai vakuus on toimitettava Helsingin maistraatille. Maistraatin tarkistettua summan tai vakuuden riittävyyden sen on ilmoitettava siitä tuomioistuimelle.

Maistraatin on hoidettava vastaanottamiaan rahoja tai vastaanottamaansa vakuutta. Rahastoon maksettu määrä on pantava rahalaitokseen, mikäli mahdollista korkoa kasvamaan.

Rajoitusrahasto katsotaan perustetuksi, kun tuomioistuin on, saatuaan 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun maistraatin ilmoituksen, tehnyt päätöksen, jossa se nimenomaisesti toteaa vastuumäärän suuruisen käteismaksun maksetuksi tai vakuuden asetetuksi. Jos käteismaksu tai sen osa on talletettu tai vakuus tai sen osa asetettu myöhemmin, rahasto katsotaan perustetuksi, kun rahaston varat kattavat koko vastuumäärän.

Kun rajoitusrahasto on perustettu, tuomio istuimen on mahdollisimman pian tiedotettava perustamisesta sekä vastuumäärän suuruudesta kaikille tiedossa oleville asianomistajille. Tuomioistuimen on myös ilmoitettava asianomistajille, onko rahasto perustettu tallettamalla vastuun määrää vastaava summa rahaa vai asettamalla vakuus. Lisäksi tuomioistuimen on ilmoitettava perustamisesta virallisessa lehdessä. Jos vahingonkärsijöitä on ulkomailla, perustamisesta on ilmoitettava soveltuvalla tavalla asianomaisessa valtiossa.

Perustamisilmoituksen yhteydessä tuomioistuimen on kehotettava asianomistajia ilmoittamaan kirjallisesti vaatimuksensa rahastoa kohtaan.

Rajoitusrahaston hallinto.

Tuomioistuimen on ilmoitettava 4 §:n 3 momentissa tarkoitetut vaatimukset aluksen omistajalle ja rajoitusrahaston perustajalle sekä kehotettava heitä tekemään mahdolliset huomautuksensa vaatimusten johdosta.

Jos tuomioistuin rajoitusrahaston perustamisen jälkeen antaa uuden päätöksen, jolla vastuumäärää korotetaan, on tuomioistuimen varattava rahaston perustajalle tilaisuus tallettaa puuttuva määrä rahaa tai asettaa täydentävä vakuus. Tällöin noudatetaan soveltuvin osin, mitä 3 §:n 1 momentissa on säädetty. Tuomioistuimen on ilmoitettava asianomistajille, kun puuttuva summa on suoritettu tai täydentävä vakuus asetettu.

Jos tuomioistuin pitää tarpeellisena, se voi määrätä rahaston asioita hoitamaan toimimiehen, jonka tehtävänä on tarkistaa tehdyt vaatimukset, edustaa rahastoa oikeudenkäynnissä sekä tehdä ehdotus rahaston varojen jaosta.

Toimimiehen palkkiosta on voimassa, mitä oikeudenkäyntikuluista on öljyvahinkovastuulaissa säädetty.

Milloin tuomioistuin on ratkaissut 4 §:n mukaan tehdyt korvausvaatimukset taikka milloin korvausvaatimus ei ole riitainen tai korvaus on määrätty lainvoimaisella tuomiolla, joka saadaan öljyvahinkovastuulain 19 §:n mukaan toimeenpanna Suomessa, on tuomioistuimen päätettävä korvausmäärän maksamisesta korvaukseen oikeutetulle rahaston varoista. Tuomioistuimen on viipymättä ilmoitettava päätöksestä Helsingin maistraatille.

Jos rahasto on perustettu asettamalla vakuus, tuomioistuimen on 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa kehotettava rahaston perustajaa maksamaan korvaukseen oikeutetulle sen päättämä korvausmäärä sekä tämän jälkeen toimittamaan tuomioistuimelle selvitys maksun tapahtumisesta. Kun tällainen selvitys on tullut tuomioistuimelle, on maksettu määrä vähennettävä vastuumäärästä.

Jos öljyvahinkovastuulain 5 §:n 1 momentin mukainen vastuumäärä ei riitä kaikkien vaadittujen korvausten täysimääräiseen suorittamiseen, alennetaan korvauksia hyväksyttyjen vaatimusten mukaisessa suhteessa.

Tuomioistuin voi määrätä, että toistaiseksi suoritetaan ainoastaan tietty osa vaadituista korvauksista, jos on olemassa mahdollisuus, etteivät rahaston varat riitä kaikkien vaadittujen korvausten maksamiseen.

10§

Jos 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös on annettu toisessa valtiossa, joka on öljyn aiheuttamasta pilaantumisvahingosta johtuvasta siviilioikeudellisesta vastuusta Brysselissä 29 päivänä marraskuuta 1969 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen, jäljempänä vastuuyleissopimus, osapuoli (sopimusvaltio), on tuomioistuimelle öljyvahinkovastuulain 19 §:n mukaisesti annettava jäljennös päätöksestä.

11§

Rajoitusrahaston perustajalle voidaan maksaa takaisin vain ne varat, mahdollisine korkoineen, jotka ovat jäljellä kun kaikki korvaukseen oikeutetut ovat saaneet korvauksen. Tällainen takaisinmaksu voi tapahtua vasta sen jälkeen kun kaikki vaatimukset, jotka voidaan esittää rajoitusrahaston suhteen, on ratkaistu tai kun kannetta korvauksen saamiseksi ei öljyvahinkovastuulain 10 §:n mukaan enää voi nostaa.

Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee vastaavasti rajoitusrahastoa varten asetetun vakuuden palauttamista. Jos korvauksen maksu on tapahtunut 9 §:n 2 momentin mukaisesti, voi tuomioistuin kuitenkin suostua vakuuden osittaiseenkin palauttamiseen, jos vakuuden jäljelle jäävän osan voidaan katsoa vastaavan sitä määrää, josta rahasto tapahtuneiden maksujen jälkeen on edelleen vastuussa.

Jos tuomioistuin on 1 tai 2 momentin mukaan päättänyt rahavarojen tai vakuuden palauttamisesta, sen on ilmoitettava päätöksestä Helsingin maistraatille ja toimimiehelle.

Suomalaista alusta koskeva vakuutus tai muu rahavakuus.
12§

Öljyvahinkovastuulain 12 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun vakuutuksen tai muun vakuuden hyväksyy ja saman pykälän 3 momentissa tarkoitetun todistuksen antaa merenkulkuhallitus. Todistusta haetaan merenkulkuhallitukselta sen vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella.

13§

Jos vastuu muusta kuin valtion omistamasta aluksesta halutaan kattaa vakuutuksella, on todistusta koskevaan hakemukseen liitettävä vakuutuksen antajan antama selvitys, josta tulee ilmetä:

1) että vakuutus kattaa öljyvahinkovastuulain 12 §:n 1 momentissa tarkoitetun vastuun; ja

2) että vakuutus voi todistuksen voimassaoloaikana lakata olemasta voimassa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona kirjallinen ilmoitus voimassaolon lakkaamisesta on tullut merenkulkuhallitukselle, paitsi jos todistus on toimitettu merenkulkuhallitukselle tai annettu uusi todistus.

Jos omistaja on kattanut vastuunsa käyttämällä muuta rahavakuutta kuin vakuutusta, on hakemukseen liitettävä luotettava selvitys siitä, että vakuus vastaavasti täyttää 1 momentin 2 kohdassa mainitut ehdot.

14§

Suomalaisen vakuutusyhtiön antaman vakuutuksen on oltava sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien vakuutusehtojen mukainen.

Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta vakuutuksesta merenkulkuhallituksen on ennen sen hyväksymistä hankittava sosiaali- ja terveysministeriön lausunto. Lausuntoa ei kuitenkaan tarvitse pyytää, milloin on ilmeistä että vakuutuksen antaja on luotettava ja vastuukykyinen.

Milloin on syytä epäillä, ettei vakuutuksen antaja kykene vastaamaan velvoitteistaan, voidaan se ottaa huomioon vakuutuksen riittävyyttä tai hyväksyttävyyttä harkittaessa.

15§

Todistus laaditaan tämän asetuksen liitteenä olevan kaavan mukaiselle lomakkeelle. Valtion omistaman aluksen osalta käytetään liitteen 1 mukaista lomaketta ja muusta suomalaisesta aluksesta liitteen 2 mukaista lomaketta.

Ulkomaista alusta koskeva vakuutus tai muu rahavakuus
16§

Jos ulkomainen alus on rekisteröity sopimusvaltiossa eikä se ole vieraan valtion omistuksessa, tulee öljyvahinkovastuulain 13 §: n 2 momentissa tarkoitetun todistuksen olla rekisteröintivaltion asianomaisen viranomaisen antama tai vahvistama. Todistuksen, jonka on oltava englanniksi tai ranskaksi laadittu tai käännetty, tulee olla vastuuyleissopimuksen liitteenä olevan mallin mukainen ja sisältää sopimuksen 7 artiklan 2 kappaleessa mainitut tiedot.

17§

Jos ulkomainen alus ei ole rekisteröity sopimusvaltiossa eikä se ole vieraan valtion omistama, öljyvahinkovastuulain 13 §:n 2 momentissa tarkoitetun todistuksen antaa merenkulkuhallitus, hyväksyttyään saman pykälän 1 momentissa tarkoitetun vakuutuksen tai vakuuden.

18§

Edellä 17 §:ssä tarkoitettua todistusta on haettava merenkulkuhallitukselta viimeistään 30 päivää ennen kuin aluksen odotetaan saapuvan suomalaiseen satamaan tai muuhun Suomen vesialueella sijaitsevaan maihintulopaikkaan.

Hakemus on laadittava suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi ja siinä on mainittava:

1) aluksen nimi, rekisteritunnus, kansallisuus ja kotipaikka;

2) aluksen omistajan nimi sekä paikka, jossa hän harjoittaa pääasiallista toimintaansa;

3) aluksen vastuuta koskevan vakuuden laatu, jos vastuuta ei ole katettu vakuutuksella; ja

4) vakuutuksen myöntäjän tai muun vakuuden antajan nimi ja paikka, jossa hän harjoittaa pääasiallista toimintaansa, sekä paikka, jossa vakuutus on myönnetty tai rahavakuus asetettu.

Milloin hakemus on laadittu englanniksi, voidaan tarvittaessa pyytää tai laatia hakijan kustannuksella suomen- tai ruotsinkielinen käännös.

19§

Jos omistajan vastuu on katettu vakuutuksella, 18 §:ssä tarkoitettuun hakemukseen on liitettävä vakuutuksen antajan antama selvitys, josta ilmenee:

1) että vakuutus kattaa öljyvahinkovastuulain 13 §:n 1 momentissa tarkoitetun vastuun; ja

2) että vakuutus voi lakata olemasta voimassa todistuksen voimassaoloaikana aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona kirjallinen ilmoitus voimassaolon lakkaamisesta on tullut merenkulkuhallitukselle, paitsi jos todistus on toimitettu merenkulkuhallitukselle tai annettu uusi todistus.

Jos omistaja on kattanut vastuunsa muulla rahavakuudella kuin vakuutuksella, on hakemukseen liitettävä selvitys siitä, että vakuus vastaavasti täyttää 1 momentissa mainitut ehdot.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu selvitys on laadittava suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Milloin hakemus on laadittu englanniksi, voidaan tarvittaessa pyytää tai laatia hakijan kustannuksella suomen- tai ruotsinkielinen käännös.

20§

Merenkulkuhallituksen on hankittava 17 - 19 §:ssä tarkoitetusta vakuutuksesta sosiaali- ja terveysministeriön lausunto. Lausuntoa ei kuitenkaan tarvitse pyytää, milloin on ilmeistä, että vakuutuksen antaja on luotettava ja vastuukykyinen.

Milloin on syytä epäillä, ettei vakuutuksen antaja kykene vastaamaan velvoitteistaan, voidaan se ottaa huomioon vakuutuksen riittävyyttä tai hyväksyttävyyttä harkittaessa.

21§

Edellä 17 §:ssä tarkoitettu todistus laaditaan merenkulkuhallituksen vahvistaman kaavan mukaiselle lomakkeelle.

Merenkulkuhallitus lähettää annetun todistuksen aluksen omistajalle tai hänen asiamiehelleen.

22§

Merenkulkuhallitus voi määrätä, että 17 §:ssä tarkoitetulle alukselle toisessa sopimusvaltiossa annettu todistus voidaan rinnastaa merenkulkuhallituksen saman pykälän nojalla antamaan todistukseen.

23§

Vieraan valtion omistamalle alukselle öljyvahinkovastuulain 13 §:n 2 momentin nojalla annetun todistuksen on oltava omistajavaltion asianomaisen viranomaisen antama.

Erinäisiä säännöksiä.
24§

Merenkulkuhallituksen on säilytettävä kappale suomalaisille aluksille ja 17 §:n nojalla ulkomaalaisille aluksille annetuista todistuksista.

25§

Merenkulkuhallitus valvoo, että velvollisuus ottaa lainmukainen vakuutus ja ylläpitää sitä tai asettaa vakuus tulee täytetyksi ja että öljyvahinkovastuulain 12 tai 13 §:ssä tarkoitettu todistus pidetään mukana aluksessa. Merenkulkuhallitus voi tarvittaessa saada virka-apua tullilaitokselta.

26§

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvittaessa kauppa- ja teollisuusministeriö.

Tarkemmat määräykset ulkomaista alusta koskevasta vakuutuksesta tai vakuudesta sekä 25 §:ssä tarkoitetusta valvonnasta antaa kuitenkin merenkulkuhallitus, jonka on ennen vakuutusta tai vakuutta koskevien määräysten antamista hankittava sosiaali- ja terveysministeriön sekä ennen valvontaa koskevien määräysten antamista tullihallituksen lausunto.

27§

Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä tammikuuta 1981.

Helsingissä 30. päivänä joulukuuta 1980

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Ministeri
J. Koikkalainen

TODISTUS VAKUUTUKSESTA TAI MUUSTA RAHAVAKUUDESTA, JOKA KOSKEE ÖLJYN AIHEUTTAMASTA PILAANTUMISVAHINGOSTA JOHTUVAA SIVIILIOIKEUDELLISTA VASTUUTA

CERTIFIKAT RÖRANDE FÖRSÄKRING ELLER STÄLLANDE AV ANNAN SÄKERHET AVSEENDE CIVILRÄTTSLIG ANSVARIGHET FÖR SKADA ORSAKAD AV FÖRORENING GENOM OLJA

liitelomakkeet PUUTTUVAT

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.