208/1980

Annettu Helsingissä 17. päivänä maaliskuuta 1980

Oikeusministeriön päätös vankeinhoitolaitoksen aseistuksesta.

Oikeusministeriö on vankeinhoitolaitoksesta 17 päivänä helmikuuta 1950 annetun asetuksen 41 §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on 25 päivänä helmikuuta 1977 annetussa asetuksessa (212/77), päättänyt:

Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto hankkii vankeinhoitolaitoksen viran ja toimen haltijoille sekä osaston alaisille laitoksille tarvittavan aseistuksen.

Helsingin keskusvankilaan sijoitettu vankeinhoitolaitoksen asevarasto huolehtii vankeinhoito-osaston antamien ohjeiden mukaan niiden aseiden säilytyksestä, jakelusta ja poistamisesta, jotka eivät ole laitosten tai niiden henkilökunnan käytössä. Laitokset huolehtivat patruunoiden hankinnasta.

Vankeinhoitolaitoksen viran ja toimen haltijoiden henkilökohtaisena aseistuksena on kaasusumutin ja pistooli tai revolveri.

Laitosten käytössä voi vankeinhoito-osaston määräyksestä olla muutakin kuin 1 momentissa tarkoitettua aseistusta sekä muuta väkivallan torjumiseksi tarvittavaa välineistöä.

Laitoksen johtaja määrää ne palveluspaikat ja tehtävät, joissa asetta on kannettava. Muun aseen kuin kaasusumuttimen kantamista laitoksen sisätiloissa on vältettävä. Johtaja voi ainoastaan erityisestä syystä määrätä muun kuin vartiointitehtäviä suorittavan kantamaan asetta.

Aseistuksen pitämisestä avolaitoksessa määrää vankeinhoito-osasto.

Omien aseiden kantaminen virantoimituksessa ei ole sallittua.

Laitoksen johtaja tai, jollei hän ole paikalla, hänen sijaisensa päättää 3 §:n 2 momentissa mainitun aseistuksen tai välineistön käyttöönottamisesta vankeinhoito-osaston antamien ohjeiden mukaisesti.

Asetta kannetaan vain virantoimituksessa. Muuna aikana asetta säilytetään laitoksen asekaapissa, jollei vankeinhoito-osasto toisin määrää. Kaasusumutinta voidaan säilyttää myös avainkaapissa.

Pistoolia tai revolveria ei saa kantaa näkyvästi. Kaasusumutinta kannetaan taskussa.

Laitoksen vartiopäällikön asiana on huolehtia henkilökunnan harjoittamisesta aseiden käytössä. Ennen aseen luovuttamista sen kantamiseen määrätylle vartiopäällikön on tätä riittävästi opastettava ja harjoitettava aseen käytössä.

Laitoksen käytössä olevien aseiden huollosta vastaa vartiopäällikkö. Henkilökohtaiseen käyttöön luovutetun aseen haltija vastaa aseen huollosta ja kunnosta. Aseiden huoltoa ja puhdistamista varten laitoksessa on oltava tarvittavat välineet.

Aseen kantamiseen määrätty on velvollinen vuosittain osallistumaan laitoksen järjestämään ampumaharjoitukseen tai muuhun asekoulutukseen.

10§

Vartiopäällikön on pidettävä laitoksen aseista vahvistetun kaavan mukaista luetteloa.

Vartiopäällikön tai apulaisvartiopäällikön on vuosittain tarkastettava henkilökohtaiset ja laitoksen aseet. Tarkastuksesta on tehtävä merkintä aseluetteloon.

11§

Laitoksen johtajan on kirjallisesti seitsemän päivän kuluessa ilmoitettava vankeinhoito-osastolle ampuma-aseen käytöstä virantoimituksessa. Jos on syntynyt henkilövahinko, asiassa on aina pyydettävä poliisin tutkimusta.

12§

Vankeinhoito-osasto antaa tarkemmat ohjeet tämän päätöksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta.

13§

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1980. Päätöksen 4 §:ssä oleva kielto kantaa virantoimituksessa omia aseita tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1981.

Tällä päätöksellä kumotaan vielä voimassa olevat vankeinhoitolaitoksen viran tai toimen haltijain virkapuvusta ja aseistuksesta 19 päivänä helmikuuta 1962 annetun oikeusministeriön päätöksen (156/62) 5 luku sekä tarkemmat määräykset ja ohjeet vankeinhoitolaitoksen viran tai toimen haltijain virkapuvun ja aseistuksen käyttämisestä sisältävän 19 päivänä helmikuuta 1962 annetun oikeusministeriön päätöksen (157/62) 3 luku ja 26 §.

Helsingissä 17. päivänä maaliskuuta 1980

Oikeusministeri
Christoffer Taxell

Vankeinhoidon ylitarkastaja
Jan Törnqvist

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.