469/1979

Tätä lakia ei sovelleta matkustajaan, joka ei ole täyttänyt 15 vuotta.

Jos 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu yhteisö pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan toimialueella harjoittaa joukkoliikennettä yhteistoiminnassa yhden tai useamman muun liikenteenharjoittajan kanssa, liikenneministeriö voi kaikkien yhteistoimintaan osallistuvien hakemuksesta päättää, että oikeus tarkastusmaksun perimiseen koskee koko yhteistoiminnassa harjoitettua liikennettä. Tarkastusmaksun perimisestä saa kuitenkin huolehtia vain yhteistoimintaan osallinen 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu yhteisö.

Valtionrautateillä perittävistä lisämaksuista erikseen annettuja säännöksiä ja määräyksiä sovelletaan sellaisessa rautateiden henkilöliikenteessä, jossa ei ole oikeutta periä tämän lain mukaista tarkastusmaksua.

Oikeuden tarkastusmaksun perimiseen myöntää liikenneministeriö liikenteenharjoittajan hakemuksesta.

Oikeus tarkastusmaksun perimiseen voidaan myöntää, jos se katsotaan matkustajien määrä ja liikenteen laatu sekä muut seikat huomioon ottaen yleisen edun vuoksi tarpeelliseksi. Oikeus tarkastusmaksun perimiseen on myönnettävä edellytyksin, että matkalippujen hankinta ja käyttäminen sekä tarkastus järjestetään yksinkertaiseksi ja varmaksi.

Tarkastusmaksun suuruuden vahvistaa hakemuksesta liikenneministeriö. Maksu saadaan vahvistaa enintään 30 kertaa niin suureksi kuin linja-autollikenteen alin yleinen kertamaksu.

Ilman asianmukaista matkalippua joukkoliikenteessä matkustavalle on tarkastusmaksun oikeutettu määräämään liikenteenharjoittajan kotipaikan poliisipiirin päällikön hyväksymä matkalippujen tarkastaja. Tarkastajaksi voidaan hyväksyä vain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun julkisyhteisön viranhaltija. Tarkastaja on tässä tehtävässään poliisipiirin päällikön valvonnan alainen. Poliisipiirin päällikkö antaa tarkastajalle tarkastuspassin. Siinä mainitaan tarkastajan valtuudet sekä liikenne, jossa hänellä on toimivalta.

Poliisipiirin päällikkö voi peruuttaa tarkastajan valtuudet, jos tarkastaja osoittautuu tehtäväänsä sopimattomaksi. Valtuudet lakkaavat myös, kun tarkastajan virkasuhde julkisyhteisöön päättyy taikka oikeus tarkastusmaksun perimiseen peruutetaan.

Poliisipiirin päällikölle 1 ja 2 momentin mukaan kuuluvia tehtäviä voidaan poliisipiirin johtosäännössä siirtää muulle poliisipiirin virkamiehelle.

Liikenneministeriö voi peruuttaa myöntämänsä oikeuden tarkastusmaksun perimiseen, jos 4 §:ssä tarkoitettuja edellytyksiä ei täytetä tai jos tarkastustoimintaa koskevia säännöksiä tai määräyksiä rikotaan taikka jos tarkastusmaksujen perimisessä ilmenee muita epäkohtia.

Matkustaja on velvollinen tarkastajan vaatimuksesta esittämään matkalippunsa. Jos matkustaja ei esitä asianmukaista matkalippua, hän on matkalipun hinnan lisäksi velvollinen kuittia vastaan suorittamaan tarkastajan määräämän tarkastusmaksun. Matkustajan, joka ei esitä asianmukaista matkalippua, on ilmoitettava tarkastajan vaatimuksesta tälle henkilötietoinaan nimensä, ikänsä, ammattinsa ja osoitteensa.

Jos matkustaja ei maksa vaadittua tarkastusmaksua, tarkastajan on annettava hänelle kirjallinen määräys suorittaa tarkastusmaksu viikon kuluessa uhalla, että maksu muuten peritään ulosottotoimin.

Jollei tarkastusmaksua ole suoritettu 2 momentissa säädetyssä ajassa, se saadaan ulosottaa matkustajalta ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin on säädetty.

Tarkastusmaksua ei saa määrätä matkustajalle matkustamisesta joukkoliikenteessä ilman asianmukaista matkalippua, jos asia päätetään ilmoittaa poliisille tai viralliselle syyttäjälle käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin rikosasioista on säädetty.

Tarkastusmaksu jätetään määräämättä matkustajalle, jos ilmenee, että matkustaminen ilman asianmukaista matkalippua on johtunut matkustajan ikä, kehitystaso, terveydentila, mielentila tai muu näihin rinnastettava erityinen seikka huomioon ottaen anteeksi annettavasta huomaamattomuudesta, ajattelemattomuudesta tai tietämättömyydestä taikka jos tarkastusmaksun määräämistä muusta syystä on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana tai perusteettomana.

Tarkastajalla on oikeus ottaa kiinni ilman asianmukaista matkalippua matkustava henkilö, joka ei luotettavasti selvitä henkilöllisyyttään. Tarkastaja voi myös poistaa tällaisen matkustajan kulkuneuvosta, jollei se matkustajan ikä ja muut seikat huomioon ottaen ole kohtuutonta tai aiheuta vaaraa matkustajan terveydelle. Jollei kiinniotettua välittömästi poisteta kulkuneuvosta, hänet on viivyttelemättä luovutettava poliisin haltuun.

Jos matkustaja vastarintaa tekemällä koettaa välttää kiinniottamisen, poliisin luo toimittamisen tai kulkuneuvosta poistamisen, tarkastajalla on oikeus käyttää sellaisia voimakeinoja, joita toimenpiteen suorittamiseksi voidaan matkustajan käyttäytyminen ja muut olosuhteet huomioon ottaen pitää puolustettavina.

Jos on käytetty ankarampia voimakeinoja kuin 2 momentin mukaan voidaan pitää puolustettavina, tekijä on tuomittava noudattaen, mitä rikoslain 3 luvun 9 §:ssä on vastaavan tapauksen varalta säädetty.

Joka väkivaltaa käyttäen tai väkivallalla uhaten estää tai yrittää estää tarkastajaa suorittamasta tässä laissa tarkoitettua tarkastustehtävää tai joka tahallaan muuten tekee haittaa tarkastustehtävää suorittavalle tarkastajalle, on tuomittava, jollei muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta, matkalippujen tarkastajan vastustamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Joka matkalippujen tarkastustehtävää suorittavaa tarkastajaa erehdyttäkseen ilmoittaa nimensä, ikänsä, ammattinsa tai osoitteensa muuksi kuin se on taikka muuten antaa itsestään vääriä henkilötietoja, on tuomittava matkalippujen tarkastajan erehdyttämisestä sakkoon.

Matkalippujen tarkastajaan kohdistuneeseen rikokseen ei ole sovellettava rikoslain 16 luvun 1, 2 tai 20 a §:n säännöksiä.

Matkustaja, joka on tyytymätön tarkastusmaksun määräämistä koskevaan tarkastajan toimenpiteeseen, saa valittaa siitä 30 päivän kuluessa sen läänin lääninoikeuteen, jonka toimialueella tarkastusmaksu on määrätty. Valitusosoituksen antamisesta, valituksen tekemisestä ja sen täydentämisestä sekä valitusmenettelystä muutenkin on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) sekä tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/66) on säädetty.

Matkustaja, joka tahtoo valittaa tarkastajan toimenpiteestä sillä perusteella, että tarkastusmaksu on määrätty lakia virheellisesti soveltaen taikka että asiaa käsiteltäessä on tapahtunut erehdys tai menettelyvirhe, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen asian ratkaisuun, saa valittaa 1 momentissa tarkoitetulle lääninoikeudelle siinä säädetyn määräajan jälkeenkin, ei kuitenkaan enää sen jälkeen kun viisi vuotta on kulunut tarkastusmaksun määräämistä seuranneen kalenterivuoden alusta.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa asiassa annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Poliisipiirin päällikölle 6 §:n mukaan kuuluvia tehtäviä voidaan asetuksella siirtää rautatiehallitukselle sen toimialaan kuuluvan liikenteen osalta.

Tarkastusmaksujärjestelmästä on tiedotettava yleisölle siten kuin asetuksella säädetään.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1979.