273/1979

Tämän lain tarkoituksena on opintovapaajärjestelyä hyväksi käyttäen parantaa työelämässä toimivan väestön koulutus- ja opiskelumahdollisuuksia.

Opintovapaalla tarkoitetaan tässä laissa aikaa, joksi työnantaja on vapauttanut työntekijän palvelussuhteeseensa kuuluvien tehtävien suorittamisesta koulutusta tai opiskelua varten. Opintovapaan myöntämisen muodoista säädetään tarkemmin asetuksella.

Opintovapaa-ajaksi ei lueta aikaa, jonka kuluessa työntekijä työnantajan määräyksestä opiskelee tai saa koulutusta, taikka jonka osalta työehto- taikka virkaehtosopimuksin on sovittu siitä, että koulutus tai opiskelu rinnastetaan työssäoloon tahi jonka kuluessa työntekijä osallistuu ammattinsa edellyttämään lakisääteiseen koulutukseen, ellei työntekijä tähän kirjallisesti suostu.

Mitä tässä laissa säädetään opintovapaasta, koskee soveltuvin osin myös aikaa, jonka maatalousyrittäjä tai muu omaa työtään tekevä käyttää vastaavaan opiskeluun tai koulutukseen.

Tätä lakia sovelletaan myös valtioon, kuntaan tai muuhun julkisoikeudelliseen yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavassa palvelussuhteessa olevaan henkilöön.

Työnantajalla tarkoitetaan tässä laissa myös 1 momentissa tarkoitettua yhteisöä.

Tämä laki ei koske oppisopimuslaissa (422/ 67) tarkoitettuja oppilaita eikä opiskelun tai harjoittelun kestäessä valvotussa työharjoittelussa olevia työntekijöitä tai muita palvelussuhteessa opiskelevia.

Työntekijällä, jonka päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt vähintään vuoden, on jäljempänä säädetyin rajoituksin oikeus saada opintovapaata saman työnantajan palveluksessa kolmen vuoden aikana yhteensä enintään yhdeksän kuukautta.

Opintovapaan myöntämisperusteena oleva opetus tai koulutus voi olla:

Asetuksella voidaan säätää tarkemmin 1 momentissa tarkoitetuista koulutuksen ja opiskelun muodoista.

Opintovapaan aika katsotaan palvelussuhteen perusteella määräytyviä, muita kuin lakisääteisiä, taloudellisia etuuksia määrättäessä työssäoloajan veroiseksi siltä osin, kuin siitä on työehto, tai virkaehtosopimuksin sovittu.

Opintovapaan perusteella määräytyvistä vuosiloma- ja eläke-etuuksista säädetään erikseen.

Opintovapaan hakemis- ja myöntämismenettelystä säädetään asetuksella.

Jos opintovapaan myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan harjoittamalle toiminnalle, on työnantajalla oikeus siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella tai, milloin on kysymys harvemmin kuin kuuden kuukauden väliajoin toistuvasta koulutuksesta, enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään.

Työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaata 1 momentissa säädetyin tavoin myös silloin, kun työntekijän aikaisemmasta opintovapaasta on kulunut vähemmän kuin kuusi kuukautta eikä opintovapaan aikana ole tarkoitus saattaa päätökseen aikaisemman opintovapaan aikana aloitettua opiskelua tai koulutusta.

Jos työnantajan palveluksessa säännöllisesti on vähintään viisi työntekijää, saadaan opintovapaata 1 momentissa mainituilla perusteilla siirtää enintään kaksi kertaa peräkkäin.

Jos opintovapaan myöntäminen kaikille sitä hakeneille hakemusten tarkoittamana ajankohtana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan harjoittamalle toiminnalle eikä vapaata voida tästä syystä kaikille myöntää, tulee etusijalle asettaa ammatilliseen koulutukseen ja peruskoulun oppimäärän suorittamiseen hakeutuvat. Jos etusijajärjestystä ei tällä perusteella voida ratkaista, on etusija niillä, jotka ovat saaneet vähiten koulutusta. Työnantajan tulee ennen ratkaisun tekemistä neuvotella asiasta työntekijöiden luottamushenkilöiden kanssa noudattaen, mitä yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa (725/78) on neuvottelumenettelystä säädetty.

Milloin opintovapaa on myönnetty pitemmäksi kuin 50 työpäivän ajaksi, työntekijällä on oikeus keskeyttää opintovapaa ja palata työhön.

Jos työntekijä haluaa käyttää hänelle 1 momentin mukaan kuuluvaa oikeutta, hänen on ilmoitettava tästä vähintään kolme viikkoa ennen työhön paluutaan. Työnantaja voi kuitenkin siirtää työntekijän oikeutta palata työhön enintään kuukaudella siitä, kun ilmoitus hänelle annettiin.

Milloin sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta aiheutuva työntekijän työkyvyttömyys alkaa opintovapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisena yli seitsemän päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ole luettava opintovapaa-ajaksi, jos työntekijä ilman aiheetonta viivytystä tätä pyytää. Työntekijällä on hakemuksesta oikeus käyttää näin keskeytynyt opintovapaa myöhemmin sen estämättä, mitä 8 §:n 2 momentissa on säädetty.

Jos sopimus sijaisen työhön ottamisesta opintovapaan ajaksi on tehty, ei työnantajalla ole velvollisuutta ottaa opintovapaata hakenutta työntekijää työhön aikana, jona sijaisen työsopimus lain tai työehtosopimuksen mukaan on pidettävä voimassa.

Tarkemmat säännökset tämän pykälän tarkoittamasta keskeyttämismenettelystä annetaan asetuksella.

Työntekijää ei saa irtisanoa tai työsopimusta purkaa sillä perusteella, että hän on hakenut tai käyttänyt opintovapaata.

Mitä 1 momentissa on säädetty työsopimuksen irtisanomisesta ja purkamisesta, on soveltuvin osin noudatettava myös muun palvelussuhteen katkaisemiseen.

Opintovapaan hyväksyttävästä käyttämisestä on opetuksen tai koulutuksen järjestäjä taikka opinnäytteen vastaanottaja velvollinen antamaan opiskelijalle todistuksen sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Työntekijän on työnantajan vaatimuksesta esitettävä tämä todistus työnantajalleen.

Jos opiskelija ilman hyväksyttävää syytä on hänelle myönnetyn opintovapaan aikana laiminlyönyt opiskelun tai koulutukseen osallistumisen siinä määrin, ettei 1 momentissa tarkoitettua todistusta voida hänelle antaa, on työnantajalla oikeus olla myöntämättä hänelle opintovapaata seuraavan kahden vuoden aikana. Lisäksi hän menettää opintovapaan aikana kertyneet 6 §:ssä tarkoitetut oikeudet.

Tämän lain 4-10 §:n säännöksistä voidaan työehto- tai virkaehtosopimuksin poiketa.

Joka rikkoo tämän lain 4, 8, 10 tai 11 §:n säännöksiä, on tuomittava opintovapaalain säännösten rikkomisesta sakkoon.

Edellä 1 momentissa rangaistavaksi säädetty teko on virallisen syyttäjän pantava syytteeseen ainoastaan, milloin asianomistaja on ilmoittanut teon syytteeseen pantavaksi.

Tämän lain noudattamista valvovat yhteistyössä opetus- ja työvoima- sekä työsuojeluviranomaiset sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Työvoimapiirien toimistojen alaisten työvoimatoimistojen ja maatalousyrittäjän vuosiloman ja sijaisavun järjestämisestä annetussa laissa (102/78) tarkoitettujen lomalautakuntien tehtävänä on avustaa tämän lain täytäntöönpanemiseksi tarpeellisen sijaisavun järjestämisessä.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella. Tässä laissa säädettyjen menettelytapojen osalta voidaan asetuksella säätää poikkeuksia, jotka koskevat 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja virkamiehiä ja toimihenkilöitä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1980.