Laki valtion eläkelain 15 §:n muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain ( 280/66 ) 15 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna heinäkuun 22 päivänä 1970 annetulla lailla (527/70) ja joulukuun 10 päivänä 1971 annetulla lailla (851/71), uusi 5 momentti seuraavasti:
15§
Jos vanhuuseläke taikka sellainen työkyvyttömyyseläke, joka on myönnetty tämän lain 10 §:n 1 momenttia soveltaen, on ennen 11 tai 12 §:n mukaista eläkkeen enimmäismäärän laskemista pienempi kuin 2,50 markkaa kuukaudessa, voidaan eläke maksaa kertasuorituksena, joka lasketaan sosiaali- ja terveysministeriön työntekijäin eläkelain 19 b §:n soveltamista varten vahvistamien perusteiden mukaan. Kertasuorituksen saaneella ei sen jälkeen ole oikeutta eläkkeeseen siitä palveluksesta, johon kertasuoritusta vastaava eläke on perustunut. Jos määräajaksi myönnetty työkyvyttömyyseläke on maksettu kertasuorituksena, voidaan eläkkeensaajalle kuitenkin myöntää eläke siltä ajalta, minkä hänen työkyvyttömyytensä määräajan jälkeen jatkuu. Edellä sanottu markkamäärä tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta sen palkkaindeksiluvun mukaan, joka vahvistetaan työntekijäin eläkelain 9 §:n 1 momentin soveltamista varten.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1979.
Tätä lakia sovelletaan myös sellaisiin eläkkeisiin, jotka on myönnetty ennen tämän lain voimaantuloa sattuneen eläketapahtuman perusteella.
Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa vuodelle 1966 vahvistettua palkkaindeksilukua.
Helsingissä 23. päivänä helmikuuta 1979
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Ministeri Esko Rekola