649/1976

Yleisenä uittoväylänä on valtaväylä, missä sellainen on, sekä muualla se vesistön osa, joka on yleisenä kulkuväylänä tai joka tämän luvun 18 §:n nojalla on uittoväyläksi määrätty.

Puutavaran uittoon kanavassa ja yleisessä kulkuväylässä sovelletaan tämän luvun säännöksiä vain siltä osin kuin liikennöimisestä kanavissa ja yleisissä kulkuväylissä annetuista säännöksistä ei muuta johdu.

Uittaja saa, mikäli uittosääntöön otetuista määräyksistä ei muuta johdu, ilman erityistä lupaakin pitää vesistössä puutavaran vesistöön siirtämistä ja uiton toimittamista, liikenteen turvaamista sekä toisen omaisuuden ja edun suojaamista varten tarpeellisia puomeja ja muita irrallisia laitteita sekä tehdä vesistöön ja sen rantaan kiinnikkeitä tai sellaisina käyttää luonnonesineitä, jotka eivät saata siitä vahingoittua, samoin kuin ajaa puutavaraa uiton toimittamista varten jäälle. Uiton aikana on uittajalla myös lupa laskea sekä kiinnittää uittotavaraa ja uittokalustoa rantaan, säilyttää toisen rannalla uittokalustoa sekä kulkea siellä uiton toimittamista varten. Niin ikään uittajalla on oikeus nostaa rannalle uppoamaisillaan olevia tai uponneita puita ja pitää ne siellä enintään seuraavaan uittokauteen saakka.

Vesistössä tai vesistön osassa, jossa ei ole valtaväylää tai yleistä kulkuväylää ja jossa toimitettavaa uittoa ei ole uittosäännöllä järjestetty, on uittajalla oikeus tilapäisellä padolla tai muulla rakennelmalla väliaikaisesti nostaa vettä toisen maalle taikka muutoin tilapäisesti muuttaa vedenjuoksua tai vedenkorkeutta, mikäli se uiton tarkoituksenmukaista toimittamista varten on tarpeellista eikä toimenpide vahingoita toiselle kuuluvaa laitetta tai rakennelmaa taikka aiheuta sanottavaa vahinkoa viljelysmaalle, erityiseen käyttöön otetulle alueelle tai kalastuksella taikka huomattavaa haittaa kalan kululle tai kalan lisääntymiselle. Patoamista ei saa suorittaa siten, että se on vaaraksi alapuolella olevalle, eikä vettä pitää padottuna kauemmin, kuin toimenpiteen tarkoitus välttämättömästi vaatii. Patoamista varten tehty rakennelma on sen käytön lakattua uittajan toimesta viivytyksettä avattava niin, ettei siitä jää veden vapaata juoksua haittaavia tai vesistön mataloitumista aiheuttavia esteitä.

Vesistössä tai vesistön osassa, jossa on arvokas laite, rakennus tai muu rakennelma taikka jossa harjoitetaan huomattavaa kalastusta tai jossa on huomattavaa liikennettä taikka jolla on huomattavaa arvoa kalastukselle tai virkistyskäytölle tai jonka välittömässä läheisyydessä on taaja-asutusta, on uiton toimittaminen järjestettävä uittosäännöllä sekä huolehdittava muiden etujen turvaamisesta suorittamalla sanotussa säännössä määrätyt työt ja muut toimenpiteet.

Uittosäännössä, jonka vahvistaminen perustuu tämän luvun 8 §:n 1 momenttiin, on asianomaisin kohdin noudattamalla tämän luvun säännöksiä, määrättävä, mitä vesistöä tai vesistön osaa uittosääntö koskee, onko uitto ja missä vesistön osassa tämän luvun 19 §:n mukaisesti toimitettava yhteisuittona, millä tavoin ja minä aikoina uittoa saadaan vesistössä toimittaa sekä mitkä ovat nippu-uiton vakinaiset pudotus-, jäälleajo-, lautanteko- ja suojapaikat sekä muut vastaavat toimintapaikat ja yhteisuiton vakinaiset erottelupaikat. Lisäksi on määrättävä, mitkä työt ja laitteet on tehtävä ja mitä muita toimenpiteitä on suoritettava toisen oikeuden ja edun suojaamiseksi uiton tuottamalta vahingolta ja sen haitan välttämiseksi, joka uitosta saattaa aiheutua veden vapaalle juoksulle, liikenteelle, kalastukselle, vesistön virlkistyöskäytölle, taaja-asutukselle, ympäristölle tai muulle yleiselle edulle samoin kuin myös mihin toimenpiteisiin muutoin on ryhdyttävä vesistön kuntoonpanemiseksi uittoa varten.

Jos uittoa jossakin vesistön osassa on yleiseltä kannalta pidettävä tärkeänä, voidaan uittajalle uittosäännössä myöntää oikeus kaivaa uusi uoma taikka tehdä vesistöön tai sen rannalle muitakin kuin tämän luvun 3 §:ssä tarkoitettuja laitteita ja rakennelmia puutavaran vesistöön siirtämistä ja vesistössä kuljettamista, uittotavaran vedessä ja rannalla varastoimista sekä sen erottelua ja sitomista, uiton kestäessä tarpeellista tai sen päättyessä uittajan toimesta tapahtuvaa puiden maalle nostoa ja säilyttämistä sekä uitettavan puutavaran vesistöstä tai sen osasta toiseen siirtämistä varten samoin kuin myös oikeus uiton toimittamista haittaavan laitteen taikka rakennuksen tai muun rakennelman poistamiseen. Sellainen oikeus, kuin edellä on sanottu, voidaan uittajalle myöntää myös, milloin se on tarpeen vesistön tai sen rannan käyttöön liittyvien yleisten tai yksityisten etujen turvaamiseksi uiton toimittamisesta johtuvilta vahingollisilta tai haitallisilta seurauksilta.

Mikäli uiton toimittamisen turvaamiseksi järvessä tai meressä on tarpeellista, voidaan uittosäännössä määrätä, että sellaisessa vesistön osassa, jossa ei ole valtaväylää tai yleistä kulkuväylää, on tietty alue oleva yleisenä uittoväylänä. Milloin vesistössä on yleinen kulkuväylä, uittosäännössä voidaan määrätä, että yleinen uittoväylä käsittää leveämmän alueen kuin yleinen kulkuväylä. Yleisen uittoväylän aluetta ei saa määrätä leveämmäksi, kuin välttämätön tarve vaatii. Vesialueen määräämisestä yleiseksi uittoväyläksi ja sen sellaisena käyttämisestä alueen omistajalle suoritettavasta korvauksesta on vastaavasti voimassa, mitä 4 luvun 8 §:ssä on säädetty.

Merenkululle tarpeellisten turvalaitteiden rakentamisesta yleiseen uittoväylään on voimassa, mitä merenkulun turvalaitteista on erikseen säädetty.

Yleinen uittoväylä, joka 1 momentin nojalla on perustettu, samoin kuin yleisen uittoväylän leveyttä koskeva 1 momentin mukainen määräys, on merkittävä vesikirjaan, vesioikeudessa pidettävään karttaan sekä uittosääntöön liitettävään karttaan.

Uitto on uittosäännössä, jos sellainen vesistöä varten vahvistetaan, määrättävä toimitettavaksi puutavaran omistajain yhteiseen lukuun uittoyhdistyksen toimesta suoritettavana yhteisuittona. Uittoa ei kuitenkaan saa määrätä suoritettavaksi yhteisuittona, jos sen toimittaminen yksityisuittona on vesistössä uitettavan puutavaran kuljetuskustannukset huomioon ottaen yhteisuittoa edullisempaa eikä uiton toimittaminen yksityisuittona aiheuta haittaa uiton yleiselle järjestelylle eikä vesistön muulle käytölle.

Yhteisuittoa koskevan määräyksen estämättä vesioikeus voi hakemuksesta uittoyhdistystä ja asianomaisia viranomaisia kuultuaan antaa puutavaran omistajalle luvan yhteisuittoalueella toimitettavaan yksityisuittoon, jos puutavaran omistajan jatkuva puutavaran saanti ei muulla tavoin tule ilman kohtuuttomia kustannuksia turvatuksi ja jollei siitä aiheudu yhteisuitolle sanottavaa haittaa tai yksikkökustannusten mainittavaa nousua. Puutavaran omistajalla on aina oikeus lupaa siihen hankkimatta yksityisesti uittaa kotitarpeeksi kuljetettavat puunsa.

Milloin 2 momentissa mainittu lupa myönnetään, on lupaan otettava määräykset myös siitä, mitkä työt ja laitteet yksityisuiton toimittajan on tehtävä ja mitä muita toimenpiteitä hänen on suoritettava toisen oikeuden ja edun suojaamiseksi yksityisuiton aiheuttamalta vahingolta sekä yhteisuitolle tai vesistön muulle käytölle aiheutuvan haitan välttämiseksi.

Kun uitto vesistössä tai sen osassa lakkaa, tulee jäljempänä tämän luvun 62 §:ssä tarkoitetun toimitsijan, tai jos sellaista ei ole asetettu, vesihallituksen ryhtyä toimenpiteisiin sellaisten laitteiden ja rakennelmien poistamiseksi tai muuttamiseksi, jotka voivat olla vaaraksi tai haitaksi vesistöä käytettäessä. Jos toimenpiteestä ei aiheudu 1 luvun 12―15 §:ssä tai 19 §:ssä tarkoitettua muutosta tai seurausta, voidaan toimenpiteeseen ryhtyä jo ennen uittosäännön muuttamista tai kumoamista.

Jos uitto vesistössä on lakannut ja uittosääntö on sen johdosta kumottu, on vesihallituksen asiana myydä tai muutoin luovuttaa ne uittoa varten lunastetut alueet ja sellaiset vesistön kuntoonpanemiseksi tehdyt laitteet ja rakennelmat, jotka eivät kuulu yksityiselle uittajalle tai uittoyhdistykselle. Myyminen on viivytyksettä toimitettava, jos vesistön kuntoonpanija tai kunnossapitäjä, joka ei vielä ole saanut hänelle tulevaa korvausta, sitä vaatii. Luovutuksesta saadut varat on sen jälkeen, kun myymisestä aiheutuneet kulut on suoritettu, omaisuutta mahdollisesti rasittaneet velat maksettu sekä kuntoonpanija ja kunnossapitäjä ovat siitä saaneet heille suorittamatta olevan korvauksen, käytettävä uiton hyväksi tai muuhun vesistön käyttöä taikka vesistön tilan palauttamista palvelevaan tarkoitukseen ensi sijassa asianomaisella vesistöalueella.

Kun uittosäännön vahvistamista on haettu tämän luvun 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua vesistöä tai vesistön osaa varten, voi vesioikeus, ennen kuin asia on lopullisesti ratkaistu, hakemuksesta myöntää uittajalle määräajaksi luvan toimittaa väliaikaisesti uittoa, jos uiton lykkääntymisestä olisi hakijalle huomattavaa vahinkoa ja uiton aloittaminen voi tapahtua tuottamatta liikenteelle, kalastukselle, vesistön virkistyskäytölle tai vesistön muulle käyttämiselle erityistä haittaa taikka sanottavasti vahingoittamatta vesistössä ja sen rannassa olevia laitteita tai rakennelmia.

Milloin uittosäännön tai sen muutoksen vahvistamista koskevan asian ollessa vireillä haetaan 13 §:ssä tarkoitettua lupaa alueen lunastamiseen tai käyttöön saamiseen, vesioikeus voi hakemuksesta ennen asian lopullista ratkaisemista antaa uittajalle väliaikaisen luvan sanotun alueen käyttämiseen, jos se ei estä olojen palauttamista ennalleen siinä tapauksessa, että lupaa ei myönnetä tai että se myönnetään toisenlaisin ehdoin kuin väliaikainen lupa. Käytöstä aiheutuva vahinko, haitta tai muu edunmenetys on uittajan asianomaiselle korvattava.

Väliaikaiseen uittoon oikeuttavassa lupapäätöksessä on samalla määrättävä, miten sitä saadaan vesistössä toimittaa ja mihin toimenpiteisiin uittajan on ryhdyttävä uitosta aiheutuvan vahingon, haitan ja muun edunmenetyksen estämiseksi tai vähentämiseksi. Uittaja voidaan myös velvoittaa antamaan vakuus hänelle tulevan korvausvelvollisuuden täyttämisestä. Mitä edellä on sanottu, noudatetaan myös soveltuvin osin, milloin uittajalle myönnetään 35 §:n 2 momentissa tarkoitettu lupa uittoa varten tarvittavan alueen käyttämiseen.

Vesioikeus voi määrätä, että päätöstä, jolla on annettu 1 momentissa tarkoitettu lupa, on noudatettava, vaikka siihen haetaankin muutosta.

Uitettavan puutavaran omistajan jäsenyys alkaa sinä päivänä, jona yhdistyksen varsinainen kokous keväällä pidetään, jos hän siihen mennessä on ilmoittanut puutavaraa uitettavaksi, tai sinä myöhempänä ajankohtana, jona hän tällaisen ilmoituksen tekee, sekä kestää seuraavaan vastaavaan kokoukseen saakka. Sikäli kuin edellisen vuoden uittoa koskevia asioita silloin vielä on ratkaisematta, jatkuu jäsenyys niiden osalta, kunnes ne lopullisesti on selvitetty. Metsänomistajia edustavan jäsenen toimikausi alkaa sitä päivää seuraavana päivänä, jona hänen jäseneksi määräämistään seuraava uittoyhdistyksen varsinainen kokous keväällä pidetään, sekä päättyy kolmantena vuonna sinä päivänä, jona vastaava kokous pidetään.

Metsänomistajia uittoyhdistyksessä edustava jäsen on asianomaisen piirimetsälautakunnan nimettävä vesioikeuden kehoituksesta ja vesioikeuden tulee antaa hänelle määräys yhdistyksen jäseneksi. Jos sanottuja lautakuntia on useampia alueella, jolta tulevaa puutavaraa yhdistyksen toimesta uitetaan, on jokaisen niistä. nimettävä ehdokas ja vesioikeus antaa määräyksen sille ehdokkaalle, jonka se katsoo sopivimmin edustavan sanotun alueen metsänomistajia. Milloin valtio omistaa enemmän kuin puolet kysymyksessä olevan alueen metsäalasta, on ehdokkaan nimeäminen metsähallituksen asiana. Edellä tässä pykälässä tarkoitettu asia pannaan vesioikeudessa vireille hakemuksella.

Tässä pykälässä tarkoitetulla uittoyhdistyksen jäsenellä on oikeus saada kohtuullinen korvaus tehtävästään siltä, joka on nimennyt hänet ehdokkaaksi. Jos 1 momentissa tarkoitetulla alueella toimii useita piirimetsälautakuntia ja ehdokas on jonkin niistä nimeämä, on muiden lautakuntien osallistuttava korvaukseen siinä suhteessa, missä metsäalue, jolta tulevaa puutavaraa yhdistyksen toimesta uitetaan, jakaantuu näiden lautakuntien toiminta-alueiden kesken. Jos korvauksesta tai osallistumisesta siihen syntyy erimielisyyttä, on asia vesioikeuden ratkaistava.

Uittoyhdistys voi myös ottaa toimittaakseen puutavaran siirtämisen veteen ja sellaisen yksityisuiton, jonka se sopivasti voi suorittaa, sekä muitakin uittoon liittyviä tehtäviä. Niin ikään yhdistys voi uittokustannuksia vähentääkseen tai työllistääkseen henkilökuntaansa muuna aikana kuin uittokautena käyttää uittoa varten hankittua omaisuutta ansiotarkoitukseen, sikäli kuin yhdistyksen varsinaiset tehtävät eivät siitä kärsi. Muuta toimintaa yhdistys ei saa harjoittaa.

Uittoyhdistyksellä tulee olla hallitus, johon kuuluvat keväällä pidettävässä yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa valitut jäsenet sekä näiden lisäksi metsänomistajia edustava jäsen. Metsänomistajia edustavan jäsenen määräämisestä tehtäväänsä, toimikaudesta sekä palkkiosta on soveltuvin osin voimassa, mitä uittoyhdistyksen metsänomistajia edustavan jäsenen tehtävään määräämisestä, toimikaudesta ja palkkiosta on tämän luvun 40 ja 41 §:ssä säädetty.

Varsinaiset uittokustannukset on jaettava puutavaran omistajien kesken ohjesäännössä vahvistettujen perusteiden mukaan. Sanottuja perusteita vahvistettaessa voidaan yhteisuittoalue niissä kohdin, joissa toimitetaan puutavaran niputtamista tai erottelemista, sekä muutoinkin matkaosuuksilla, joilla uitto tai hinaus saattaa aiheuttaa erisuuruisia kustannuksia, jakaa erillisiksi piireiksi. Kustannusten jakamisen pääperusteena on uitettava puutavaramäärä ohjesäännössä määrättyinä yksikköinä. Lisäksi voidaan muut kulloinkin soveltuvat perusteet, kuten kuljetusmatka, eri puutavaralajien erilainen uitto- ja erotteluhankaluus, väylien uittokelpoisuus sekä puutavaraerän koosta johtuva lisäkustannus, ottaa huomioon jakoa toimitettaessa.

Kun uittoyhdistyksen toiminta lakkaa, on sellainen yhdistykselle kuuluva irtain omaisuus, jonka säilyttämistä vesistössä ehkä jatkuvan uiton toimittamisen kannalta ei ole katsottava välttämättömäksi, selvityksestä huolehtimaan asetettujen toimitsijain toimesta muutettava rahaksi. Vastaavasti on muutettava rahaksi sellainen uittoyhdistykselle kuuluva kiinteä omaisuus, jonka säilyttämistä vesistössä edellä mainitun taikka muun metsän tai vesistön käyttöä palvelevan tarkoituksen kannalta ei ole katsottava välttämättömäksi. Vesioikeuden asiana on toimitsijain hakemuksesta määrätä, mikä kiinteä omaisuus on muutettava rahaksi. Muu kiinteä omaisuus siirretään valtiolle vesioikeuden päätöksellä, josta on voimassa, mitä tämän luvun 14 §:n 3 momentissa on säädetty.

Myynnistä saadut varat on, sen jälkeen kun yhdistyksen vielä suorittamatta olevat velvoitukset on ensin täytetty, käytettävä vesihallituksen toimesta uiton hyväksi tai muuhun vesistön käyttöä taikka vesistön tilan palauttamista palvelevaan tarkoitukseen ensi sijassa asianomaisella vesistöalueella.

Uittovahingolla tarkoitetaan toisen omaisuudelle uiton yhteydessä suoritetuista töistä ja toimenpiteistä, uittokaluston tai puutavaran säilyttämisestä vesistössä ja sen rannassa tai törmäämisestä rantaan sekä uittoväen kulkemisesta ja oleskelemisesta rannalla samoin kuin vesistössä kulkevalle alukselle uponneesta tai uppoamistilassa olevasta uittopuusta taikka veden alla olevasta uittolaitteesta tai uittotarvikkeesta tahi uittoväylän ulkopuolella oleville kalastusverkoille nippukuljetuskiinnikkeistä tai uitosta muutoin aiheutunutta vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä, jos se on sellainen, kuin 11 luvussa tarkoitetaan. Sellaista vahinkoa, josta tämän luvun 13 §:n mukaan on uittosäännössä määrätty suoritettavaksi korvaus, ei lueta uittovahingoksi.

Alusten yhteentörmäyksestä aiheutuneen vahingon korvaamisesta on voimassa, mitä merilaissa säädetään.

Jollei uittovahingon korvaamisesta ole uittosäännössä määrätty, on sen korvaamista koskeva vaatimus puhevallan menettämisen uhalla tehtävä uiton toimittajalle tai tämän edustajalle taikka kysymyksessä olevassa vesistön osassa uitetun puutavaran omistajalle kirjallisesti viimeistään uittovuotta seuraavan kalenterivuoden aikana.

Uittoyhdistyksen toimialueella suoritetusta uitosta aiheutunut vahinko on uittoyhdistyksen korvattava.

Muualla kuin 1 momentissa tarkoitetulla alueella suoritetusta uitosta aiheutuneen vahingon korvaa puutavaran omistaja tai, jos useat puutavaran omistajat ovat yksityisuitossa samana uittokautena toimittaneet vesistössä uittoa, puutavaran omistajat yhteisvastuullisesti.

Milloin uittoyhdistys on toimittanut yksityisuittoa, sen osalta on vastaavasti voimassa, mitä 2 momentissa on säädetty puutavaran omistajasta.

Puutavaran omistajalla, joka on suorittanut korvausta yksityisuitossa aiheutuneesta uittovahingosta suuremman määrän, kuin mikä suhteellisesti vastaa hänen osuuttaan hänen ja muiden korvausvelvollisten yhteensä uittamasta puutavaramäärästä, on oikeus saada toiselta puutavaran omistajalta hänen samoin perustein laskettu osuutensa korvausmäärästä sekä vastaava osa korvauksesta, jota, ottaen huomioon, mitä 12 luvun 10 §:ssä on säädetty, ei ole saatu sen suorittamiseen velvolliselta puutavaran omistajalta. Jos uittovahinko näytetään yhden puutavaran omistajan tai hänen palveluksessaan olevan henkilön tuottamaksi, hän on kuitenkin yksin velvollinen vastaamaan muille koko korvausmäärästä. Siltä osin kuin puutavaran omistaja näyttää, että hänen puutavaransa on uitettu yksityisuitossa sellaisena aikana tai sillä tavalla, ettei vahinko ole saattanut aiheutua sen uittamisesta, vapautuu hän vastaavalta osalta vastaamasta korvausmäärästä.

Milloin uittoyhdistys on 81 §:n 1 momentin nojalla maksanut vahingonkorvausta sen toimialueella suoritetusta yksityisuitosta aiheutuneesta vahingosta toimittamatta itse alueellaan yksityisuittoa, yksityisuittoa toimittaneet puutavaran omistajat ovat yhteisvastuullisesti velvollisia korvaamaan uittoyhdistykselle sen vahingonkorvauksena suorittaman määrän. Korvausvastuun jakamisesta puutavaran omistajien kesken on vastaavasti voimassa, mitä 1 momentissa on sanottu.

Uittajan on määrättävä jokaiseen kuntaan, jonka alueella uittoa toimitetaan, uittoasiamies, jonka tulee uiton aikana olla yleisön helposti tavattavissa. Uittoasiamiehen nimi ja osoite sekä niissä tapahtuneet muutokset on ilmoitettava vesilautakunnalle ja asianomaisen vesipiirin vesitoimistolle sekä lisäksi asianomaiselle nimismiehelle tai maistraatille.

Jollei 1 momentin säännöstä ole noudatettu, on nimismiehen tai maistraatin sen vaatimuksesta, jota asia koskee, määrättävä sopiva henkilö uittoasiamieheksi sekä annettava siitä tieto uittajalle, vesilautakunnalle ja vesipiirin vesitoimistolle. Uittoasiamieheksi määrätyllä on oikeus saada tehtävästään uittajalta kohtuullinen palkkio. Jos palkkiosta syntyy erimielisyyttä, voidaan asia saattaa kanteella vesioikeuden käsiteltäväksi.

Ennen kuin puutavara lasketaan vesistöön, tulee siinä olla helposti havaittava omistajan uittomerkki, josta on annettu tieto niille vesipiirin vesitoimistoille, vesilautakunnille, nimismiehille ja maistraateille, joiden toimialueella uittoa toimitetaan. Jos puutavaraa uitetaan nipuissa, vastaava uittomerkki tulee olla nipussa ennen sen vesistöön laskemista.

Jos uitosta on vuotta pitemmäksi ajaksi jäänyt puita rannalle tai rantaveteen, on rannan omistajalla tai haltijalla oikeus ottaa ne talteen. Hän on kuitenkin velvollinen kuukauden kuluessa ilmoittamaan asianomaiselle nimismiehelle tai maistraatille niiden talteen ottamisesta, ja niissä olevan uittomerkin, mikäli se on havaittavissa, sekä puutavaralajin ja määrän. Nimismiehen tai maistraatin tulee viimeistään kahden viikon kuluessa ilmoituksen saatuaan antaa talteen ottamisesta postitse tieto asianomaisille uittoasiamiehille. Puutavaran omistajan tai uittoyhdistyksen on kuukauden kuluessa nimismiehen tai maistraatin ilmoituksen lähettämisestä ilmoitettava talteen ottajalle, aikooko se ottaa puut haltuunsa. Jollei puiden omistaja tai uittoyhdistys tee sanottua ilmoitusta taikka ilmoituksen tehtyään ota puita haltuunsa kolmen sellaisen kuukauden kuluessa nimismiehen tai maistraatin ilmoituksen lähettämisestä, jolloin vesistö on sulana, tai muussa talteen ottajan kanssa sovitussa määräajassa, saa talteen ottaja puut omikseen. Milloin puiden omistaja tai uittoyhdistys ottaa puut haltuunsa, on sen korvattava talteen ottajalle talteen ottamisesta ja ilmoittamisesta aiheutuneet kustannukset.

Jollei puiden omistajasta ole tietoa, on nimismiehen tai maistraatin, saatuaan ilmoituksen talteen ottamisesta, viivytyksettä tiedotettava siitä julkisella kuulutuksella sekä, jos puiden arvo on huomattava, kerran jossakin paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä. Muutoin on soveltuvin osin noudatettava, mitä 1 momentissa on säädetty.

Jos uitosta on jäänyt puita rannalle tai rantaveteen tontin, rakennuspaikan, puutarhan, varastopaikan, uimarannan tai muun erityiseen käyttöön otetun alueen kohdalla, on rannan omistajalla tai haltijalla kuitenkin oikeus ottaa puut talteen välittömästi. Talteen ottajan ilmoittamisvelvollisuudesta ja ilmoituksen johdosta suoritettavista toimenpiteistä sekä omistusoikeuden siirtymisestä on vastaavasti voimassa, mitä edellä tässä pykälässä on säädetty.

Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty, ei koske puita, joita säilytetään uittosäännössä määrätyllä varasto-, erottelu- ja niputuspaikalla.

Jos uitosta on jäänyt vesistöön uponneita tai uppoamistilassa olevia puita taikka uittotarvikkeita, joista on haittaa veden juoksulle, liikenteelle, vesistön virkistyskäytölle, kalastukselle tai vesistön käyttämiselle muuhun tarkoitukseen, voi vesioikeus viranomaisen tai haitasta kärsivän hakemuksesta velvoittaa vesistön kunnossapitäjän, tai, jollei sellaista ole, sen, joka viimeksi on toimittanut vesistössä uittoa, määrätyssä ajassa puhdistamaan vesistön uhalla, että se tehdään kunnossapitäjän tai sanotun uiton toimittajan kustannuksella. Vesistöä toisen kustannuksella puhdistettaessa nostetut puut on myytävä julkisella huutokaupalla.

Jos uittaja jättää antamatta ilmoituksen asiamiehestään taikka uitettavan puutavaran omistaja laiminlyö tehdä säädetyn ilmoituksen puutavaramerkistään, on hänet tuomittava sakkoon.