592/1975

Annettu Naantalissa 18. päivänä heinäkuuta 1975

Laki kansanterveyslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansanterveyslain (66/72) 45 ja 46 §, 47 §:n 3 momentti, sekä

muutetaan 25 §, 4 luvun otsake, 27―39, 43 ja 44 §,

näistä 34 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 21 päivänä kesäkuuta 1973 annetussa laissa (538/73), seuraavasti:

25§

Jollei muuta ole sovittu, lasketaan 22, 23 ja 24 §:ssä tarkoitettu korvaus siten, että terveyskeskuksen edellisen varainhoitovuoden varsinaisten menojen kokonaismäärästä, johon lisätään 4 prosenttia käyttöomaisuuden arvon vähentymisen korvauksena, vähennetään potilaiden tutkimus- ja hoitomaksut ja muut varsinaiset tulot. Tuloihin ei kuitenkaan lueta kuntien maksuosuuksia, valtionosuutta eikä tämän pykälän mukaan suoritettavia kustannusten korvauksia. Erotus jaetaan terveyskeskuksen sairaansijojen osalta hoitopäivien ja terveyskeskuksen muiden toimintojen osalta tutkimus- ja hoitokäyntien kokonaisluvulla. Tämän jälkeen näin saatu määrä kerrotaan kysymyksessä olevan potilaan hoitopäivien tai tutkimus- ja hoitokäyntien luvulla. Saatuun määrään lisätään kutakin hoitopäivää tai tutkimus- ja hoitokäyntiä kohti tutkimus- ja hoitomaksun määrä, milloin tätä maksua ei potilaalta peritä, vaikka se tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaan olisi voitu periä, sekä sairausvakuutuslain (364/63) 11 a §:n 1 momentissa säädettyä korvausta vastaava määrä, milloin potilas ei ole sanotun lain mukaan vakuutettu tai korvausta sanotun lain 24 §:n mukaan ei suoriteta.

4 luku

Valtionosuudet ja -avustukset.

27§

Terveyskeskusta ylläpitävälle kunnalle tai kuntainliitolle suoritetaan valtionosuutta perustamiskustannuksiin sekä kultakin kalenterivuo, delta sen valtakunnallisen suunnitelman mukaisen, vahvistetun toimintasuunnitelman toteuttamisesta aiheutuviin käyttökustannuksiin, johon asianomaisen vuoden toiminta viimeistä kertaa on sisältynyt.

Valtionosuudet lasketaan kuntakohtaisesti kuntien kantokykyluokituksesta annetussa laissa (665/67) tarkoitettujen kantokykyluokkien perusteella seuraavasti:

Kantokykyluokka Valtionosuus prosentteina
1 70
2 66
3 62
4 58
5 54
6 51
7 48
8 45
9 42
10 39.

Milloin terveyskeskus huolehtii 5 §:n 4 momentissa ja 15 §:n 2 momentissa tarkoitetusta toiminnasta, on siitä aiheutuviin kustannuksiin suoritettavasta valtionosuudesta voimassa, mitä erikseen on säädetty.

Edellä 15 §:n 3 momentissa tarkoitettuun toimintaan ei suoriteta valtionosuutta.

28§

Terveyskeskuksen perustamiskustannusten osalta, mukaan luettuina myös kustannustason noususta ja muista hyväksyttävistä syistä aiheutuvat lisäkustannukset, käytetään valtionosuuden myöntämisen perusteena sitä kantokykyluokitusta, joka oli voimassa sinä vuonna, jona päätös valtionosuuden suorittamisesta perustamiskustannuksiin tehtiin.

29§

Määrättäessä kuntainliiton valtionosuutta perustamiskustannuksiin katsotaan jäsenkunnan osuudeksi sen varaamien sairaansijojen edellyttämä osuus perustamiskustannusten kokonaismäärästä.

30§

Määrättäessä kuntainliiton valtionosuutta käyttökustannuksiin katsotaan jäsenkunnan osuudeksi sanotuista kustannuksista sen suuruinen määrä, joka kunnan osalle tulee terveyskeskuksen sairaansijoilla hoidetuista potilaista aiheutuneista kustannuksista kunnan asukkaiden käyttämien hoitopäivien perusteella ja muista kustannuksista niiden käyntien perusteella, jotka kunnan asukkaat ovat tehneet terveyskeskuksen erilaisille vastaanotoille ja terveyskeskuksen henkilökunta heidän luokseen.

31§

Sen lisäksi mitä kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (35/73) 15 §:ssä on säädetty, on viranhaltijoiden ja työntekijöiden määrää sekä muita kuin sopimuksenvaraisia palvelussuhteen ehtoja koskevien asioiden käsittelemistä varten neuvottelukunta, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja lähinnä periaatteellisluontoisista ja laajakantoisista kysymyksistä. Valtioneuvosto määrää neuvottelukunnan jäsenet. Neuvottelukunnassa tulee olla sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön edustajat sekä lääkintöhallituksen terveydenhuollon ja lääketieteen asiantuntemusta omaava edustaja, joista valtioneuvosto määrää puheenjohtajan. Muiden jäsenten tulee edustaa kuntien ja kunnallisten sairaanhoitolaitosten keskusjärjestöjä sekä kunnallista sopimusvaltuuskuntaa.

Jos henkilökunnan palkkaus tai muut taloudelliset edut on suoritettu suurempina kuin 1 momentissa mainitussa laissa säädetyt perusteet edellyttävät, valtioneuvosto voi 1 momentissa tarkoitetun neuvottelukunnan annettua asiasta lausuntonsa päättää, että valtionosuus evätään kokonaan tai osaksi sen palkkauksen tai niiden muiden etujen kohdalta, joihin poikkeaminen on kohdistunut.

32§

Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää hakemuksesta valtionavustusta kunnalle, jonka taloudellinen kantokyky on heikko ja jolle tästä laista johtuvat menot aiheuttavat kohtuutonta taloudellista rasitusta.

33§

Siitä poiketen, mitä 31 §:ssä mainitun lain 10 §:n 1 momentin 3 kohdassa on säädetty luonnospiirustuksista ja rakennustapaselostuksista ja 11 §:n 1 momentissa pääpiirustuksista, voi toteuttamisohjelman hyväksyminen ja päätös valtionosuuden suorittamisesta perustamiskustannuksiin perustua rakennushanketta koskevan suunnitelman luonnokseen, johon on sisällytetty yksityiskohtaiset piirustukset ja rakennusselostus.

34§

Milloin 31 §:ssä mainitun lain 17 §:n 2 momentissa tarkoitettu selvitys töistä tai hankinnoista aiheutuneista kustannuksista osoittaa tarpeellisten kustannusten ylittävän enintään 500 markalla sanotun lain 11 §:n 2 momentin nojalla valtionosuuden suorittamisesta perustamiskustannuksiin annetun päätöksen mukaisen määrän, ei ylittävään määrään suoriteta valtionosuutta.

35§

Edellä 31 §:ssä mainitun lain 5 §:n säännöksistä poiketen käyttökustannuksina ei pidetä vuokra-arvoja ja kotisairaanhoidon osalta pidetään käyttökustannuksina vain kustannuksia, jotka aiheutuvat terveyskeskuksen henkilökuntaan kuuluvan kotikäynneistä sekä terveyskeskuksen sairaanhoitovälineistön käytöstä kotisairaanhoidossa.

36§

Edellä 31 §:ssä mainitun lain 7 §:n säännöksistä poiketen käyttökustannusten vähennykseksi ei lueta terveyskeskuksen sairaansijalla hoidettavalta potilaalta ylläpidosta perittävää maksua, ja vähennykseksi luetaan ne korvaukset, jotka toisen kunnan, kuntainliiton tai valtion on suoritettava.

37§

Valtioneuvosto voi antaa yleisiä ohjeita siitä, milloin tässä laissa säädetyistä toiminnoista aiheutuvia kustannuksia on 31 §:ssä mainitun lain 8 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla pidettävä tehtävän asianmukaisen hoitamisen kannalta tarpeellisina.

Siitä poiketen, mitä 31 §:ssä mainitun lain 14 a §:ssä säädetään, on sanotun lain 4 §:ssä ja 5 §:n 2, 6 ja 9 kohdassa tarkoitettuja käyttökustannuksia aiheuttaviin toimenpiteisiin saatava valtion asianomaisen viranomaisen hyväksyminen ennen käyttökustannuksia aiheuttavan sitovan sopimuksen tai muun toimenpiteen tekemistä, milloin siitä aiheutuvat käyttökustannukset ylittävät valtion asianomaisen viranomaisen vuosittain vahvistaman enimmäismäärän.

Edellä 2 momentissa tarkoitettua menettelyä ei kuitenkaan sovelleta, mikäli hankinnoista tai muista kuin hankinnoista aiheutuvat käyttökustannukset on yksityiskohtaisesti käsitelty vahvistetussa toimintasuunnitelmassa.

38§

Edellä 31 §:ssä mainitussa laissa ja tämän lain 37 §:n 2 momentissa tarkoitettuna valtion asianomaisena viranomaisena toimii tässä laissa säädetyistä toiminnoista aiheutuviin kustannuksiin suoritettavia valtionosuuksia ja -avustuksia koskevissa asioissa sosiaali- ja terveysministeriö, kuitenkin niin, että 31 §:ssä mainitun lain 15 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuna valtion asianomaisena viranomaisena toimii valtiovarainministeriö.

Asetuksella voidaan kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriön päätettäväksi 1 momentin ta mukaan kuuluvia asioita siirtää lääkintöhallitukselle tai lääninhallituksille, joiden tulee näitä asioita ratkaistessaan noudattaa sosiaali- ja terveysministeriön antamia yleisiä ohjeita.

39§

Siltä osin kuin tässä laissa ei ole toisin säädetty, noudatetaan valtionosuuksista ja -avustuksista, mitä 31 §:ssä mainitussa laissa on säädetty.

43§

Sen lisäksi, mitä 31 §:ssä mainitun lain 21 a §:ssä on säädetty, sosiaali- ja terveysministeriö taikka, mikäli on menetelty 38 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla, lääkintöhallitus tai lääninhallitus voi pidättää tai keskeyttää käyttökustannusten valtionosuuden ennakon tai loppuerän suorittamisen myös, mikäli toiminnassa ei noudateta vahvistettua toimintasuunnitelmaa.

Milloin terveydenhuollollisista syistä on välttämätöntä, lääkintöhallitus tai, jos asetuksella on niin säädetty, lääninhallitus voi määrätä toiminnan keskeytettäväksi joko osaksi tai kokonaan, kunnes korjaus on saatu aikaan.

44§

Sen lisäksi, mitä 31 §:ssä mainitun lain 24 §:ssä säädetään omaisuuden luovuttamisesta, toiminnan lopettamisesta tai sen muuttamisesta, on valtioneuvostolla oikeus vuoden kuluessa siitä, kun muutoksesta on omistajan toimesta ilmoitettu lääkintöhallitukselle, lunastaa sanottu omaisuus valtiolle. Suoritettua valtionosuutta on tällöin sitä vastaavalta osalta pidettävä lunastushinnan suorituksena.

Mitä 1 momentissa säädetään, voidaan asetuksella säädettävissä tapauksissa soveltaa myös sellaiseen omaisuuteen, jonka hankinnasta aiheutuneisiin käyttökustannuksiin on suoritettu valtionosuutta.

Edellä 1 tai 2 momentin säännöstä sovellettaessa noudatetaan 1 momentissa mainitun lain 25 §:ssä säädettyä menettelyä.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1976.

Milloin terveyskeskuksen rakentaminen, laajentaminen peruskorjaus tai perushankinta, joka on ennen tämän lain voimaantuloa hyväksytty valtionavun suorittamista koskevaan yleiseen suunnitelmaan, on tämän lain voimaantullessa kesken, suoritetaan valtionapu perustamiskustannuksiin, mukaan luettuina myös hyväksyttävistä syistä aiheutuneet lisäkustannukset, aikaisemmin voimassaolleiden säännösten mukaan.

Muutoin tätä lakia sovelletaan vasta lain voimaantulon jälkeen syntyneisiin kustannuksiin, mikäli kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain 34 §:stä ei muuta johdu.

Naantalissa 18. päivänä heinäkuuta 1975

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Ministeri
Grels Teir

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.