1086./1974

Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1974.

Laki haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitustuesta.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Yleiset säännökset.
1 §.

Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan palvelujen saavutettavuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi sekä sen palvelutason kehittämiseksi voidaan myöntää rahoitustukea vähittäiskaupan käyttöomaisuusinvestointeja varten korkotukena ja investointiavustuksena siten kuin tässä laissa säädetään.

Tämän lain mukaista luottoa, johon korkotukea sovelletaan, nimitetään kaupan korkotukiluotoksi sekä avustusta kaupan investointiavustukseksi.

2 §.

Valtion tulo- ja menoarviossa vahvistetaan vuosittain hyväksyttävien kaupan korkotukiluottojen enimmäismäärä.

3 §.

Rahoitus tukea voidaan myöntää elintarvike- tai sekatavaramyymälää varten tarpeellisen käyttöomaisuuden hankkimiseksi tai sellaisen myymälän korjaus-, muutos- tai parannus töiden suorittamiseksi taikka myymäläauton tai -veneen hankkimiseksi.

4 §.

Rahoitus tuen myöntämisen edellytyksenä on,

1) että tuki katsotaan tarpeelliseksi 1 §:ssä tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi,

2) että kiinteällä myymälällä, myymäläautolla tai -veneellä, jota varten rahoitustukea haetaan, arvioidaan olevan toimintaedellytyksiä vähintään rahoitustuen myöntämisajaksi, ja

3) että tuen ei katsota vaikuttavan haitallisesti pääasiallisesti saman kuluttajakunnan varassa toimivien myymälöiden toimintaedellytyksiin.

Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä niistä edellytyksistä ja ehdoista, joilla rahoitustukea myönnetään.

Kaupan korkotukiluotto.
5 §.

Kaupan korkotukiluotto voi olla enintään 60 prosenttia 3 §:ssä tarkoitetun käyttöomaisuusinvestoinnin hyväksyttävän kustannusarvion kokonaismäärästä.

6 §.

Kaupan korkotukiluotoiksi voidaan hyväksyä ne kotimaiset luotot, joita luottolaitokset myöntävät tämän lain mukaisiin tarkoituksiin.

7 §.

Kauppa- ja teollisuusministeriö päättää, mistä kaupan korkotukiluotoista korkotukea maksetaan.

8 §.

Korkotukipäätöksessä tarkoitettu korjaus-, muutos- tai parannus työ on aloitettava tai käyttöomaisuus hankittava vuoden kuluessa siitä, kun korkotukiluoton saaja on saanut tiedon päätöksestä.

Erityisistä syistä kauppa- ja teollisuusministeriö voi pidentää 1 momentissa tarkoitettua määräaikaa.

9 §.

Luottolaitoksen kaupan korkotukiluotosta perimä korko voi olla enintään sen koron suuruinen, mitä luottolaitokset yleisesti soveltavat samanlaisiin tarkoituksiin myönnettäviin luottoihin.

10 §.

Korkotukena maksetaan enintään elintarvike- tai sekatavaramyymälän käyttöomaisuusinvestoinnin suorittamisen tai myymäläauton tai -veneen hankkimisen jälkeiseltä kahdelta ensimmäiseltä lainavuodelta koko kaupan korkotukiluoton korko sekä kolmelta seuraavalta vuodelta 50 prosenttia siitä.

11 §.

Korkotuki maksetaan luoton myöntäjälle.

Kaupan korkotukiluotoista maksetaan luoton aiheuttamien lisäkustannusten korvaamiseksi luottolaitoksille valtion varoista korkohyvityksenä kauppa- ja teollisuusministeriön päättämä määrä, kuitenkin enintään 0,4 prosenttia luoton määrästä vuodessa siltä ajalta, jolta korkotukea maksetaan.

Kaupan investointiavustus.
12 §.

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi erityisistä syistä myöntää enintään 30 prosenttia 5 §:ssä tarkoitetun kustannusarvion kokonaismäärästä maksettavaksi kaupan investointiavustuksena valtion varoista tulo- ja menoarvion rajoissa, mikäli käyttöomaisuusinvestoinnin suorittaminen on tarpeellinen elintarvike- tai sekatavaramyymälään kohdistuvan lakisääteisen velvoitteen täyttämiseksi tai palvelujen saavutettavuuden huomattavan alenemisen estämiseksi. Investointiavustusta ei voida myöntää kiinteän myymälän perustamista eikä myymäläauton tai -veneen hankintaa varten.

Investointiavustus maksetaan luoton saajalle sen jälkeen, kun on osoitettu, että avustuspäätöksessä tarkoitettu hanke on toteutettu.

Erinäiset säännökset.
13 §.

Kauppa- ja teollisuusministeriö valvoo kaupan korkotukiluottoja sekä investointiavustuksia.

Luoton myöntäjä valvoo, että kaupan korkotukiluotot käytetään luotonantopäätöksissä edellytettyihin tarkoituksiin sekä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

Luoton saaja on velvollinen antamaan luottolaitokselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot. Luottolaitos ja rahoitustuen saaja ovat velvolliset antamaan kauppa- ja teollisuusministeriölle tietoja, joita tarvitaan luottoehtojen noudattamisen valvontaa varten sekä rahoitustuen avulla suoritettujen investointien vaikutuksien toteamiseksi. Näiden seikkojen selvittämiseksi kauppa- ja teollisuusministeriö voi suorittaa luoton saajan toiminnan tarkastuksia.

14 §.

Milloin rahoitustuella hankittu käyttöomaisuus kokonaan tai osaksi luovutetaan taikka milloin yritys tai sen olennainen osa luovutetaan toiselle, voi kauppa- ja teollisuusministeriö hakemuksesta hyväksyä rahoitustuen siirtämisen kokonaan tai osaksi luovutuksen saajalle.

15 §.

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi määrätä rahoitustuen lakkaavaksi,

1) jos kiinteä myymälä, myymäläauto tai -vene, jota varten rahoitustukea on myönnetty, lopettaa toimintansa,

2) jos rahoitustukea saanut yritys luopuu siitä toimialasta, jonka tukemiseksi rahoitustuki on myönnetty, tai

3) jos se tarkoitus, johon rahoitustuki on myönnetty, ei muutoin ole toteutunut.

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa velvoittaa rahoitustuen saajan suorittamaan valtiolle takaisin saamansa rahoitustuen kokonaan tai osaksi vuotuisine korkoineen, joka on enintään Suomen Pankin rahalaitosten keskuspankkiluotosta velottaman koron suuruinen.

16 §.

Joka antaa rahoitustukipäätökseen vaikuttaneen väärän tiedon tai salaa siihen olennaisesti vaikuttavia seikkoja tahi kieltäytyy antamasta 13 §:ssä tarkoitettuja tietoja taikka käyttää saamansa rahoitus tuen muuhun kuin päätöksessä edellytettyyn tarkoitukseen, on tuomittava vähittäiskaupan rahoitustuesta annettujen säännösten rikkomisesta sakkoon, jollei teosta muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta.

Myönnetty rahoitus tuki on samalla määrättävä maksettavaksi takaisin valtiolle tuen suorittamisesta laskettavine vuotuisine korkoineen, joka on seitsemän prosenttiyksikköä Suomen Pankin rahalaitosten keskuspankkiluotosta peruskorkona velottamaa korkoa korkeampi.

17 §.

Tämän lain nojalla annettuun kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla paitsi, milloin asia koskee 15 §:n soveltamista.

Valituksesta huolimatta voidaan 15 §:ssä tarkoitettu päätös panna heti täytäntöön.

18 §.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

19 §.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1975.

Tätä lakia sovelletaan vuosien 1975–1979 aikana kauppa- ja teollisuusministeriölle tulleiden hakemusten nojalla kaupan korkotukiluotoiksi hyväksyttäviin luottoihin ja kaupan investointiavustuksiin, jotka käytetään vuosina 1975–1980 aloitettavien investointien rahoittamiseen.

Ennen lain voimaan tuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka Ovat tarpeen laissa edellytetyn haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitustukijärjestelmän luomiseksi.

Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1974.

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Ministeri
Jermu Laine

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.