Laki työntekijäin eläkelain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 4 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1972 annetussa laissa (934/72), ja 19 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 22 päivänä marraskuuta 1963 annetussa laissa (525/63), sekä
lisätään lakiin uusi 1 a ja 1 b § seuraavasti:
1a§
Jos työntekijä sellaisessa työsuhteessa, johon perustuva eläketurva määräytyy eräistä valtion varoista suoritettavista eläkkeistä 13 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain (382/69) mukaan, tekee myös työtä, josta suoritettavaa korvausta ei oteta huomioon mainitun lain mukaista eläkettä määrättäessä, työnantajan on sen estämättä, mitä 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa on säädetty, järjestettävä ja kustannettava työntekijälle tämän lain mukainen eläketurva, mikäli työsuhde muutoin täyttää 1 §:ssä säädetyt edellytykset.
Tätä lakia sovellettaessa pidetään 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa työntekijän palkkana vain sitä palkan osaa, jota ei ole otettava huomioon eräistä valtion varoista suoritettavista eläkkeistä annetun lain mukaista eläkettä määrättäessä.
1b§
Luottamustoimessa olevalle henkilölle voi palkkion maksaja sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymin ehdoin järjestää ja kustantaa tämän lain vähimmäisehtojen mukaisen eläketurvan. Eläketurva järjestetään ottamalla vakuutus tämän lain mukaista toimintaa harjoittavassa eläkelaitoksessa.
Luottamustoimena pidetään tätä lakia sovellettaessa tehtävää, johon henkilö on määräajaksi tai toistaiseksi valittu edustamaan tiettyä yhteisöä, henkilöpiiriä tai asiantuntemusta ja jossa tehtävässään hän ei ole työ tai virkasuhteessa eikä toimi yrittäjien eläkelaissa (468/69) tarkoitettuna yrittäjänä.
Jollei toimikautta ole sovittu tai määrätty, luottamustoimen katsotaan alkaneen sen kalenterikuukauden alusta, jolta luottamustoimeen kuuluvasta tehtävästä ensimmäisen kerran maksetaan palkkiota, sekä päättyneen sen kalenterikuukauden lopussa, jolta viimeksi on maksettu palkkiota.
Luottamustoimessa olevasta henkilöstä, luottamustoimesta, eläkkeen perusteena olevasta palkkiosta, eläkkeeseen oikeuttavasta palvelusajasta luottamustoimessa ja luottamustoimeen perustuvasta eläkkeestä on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä laissa on työntekijästä, työsuhteesta, eläkkeen perusteena olevasta palkasta, eläkkeeseen oikeuttavasta palvelusajasta ja työsuhteeseen perustuvasta eläkkeestä säädetty. Luottamustoimessa oleminen ei kuitenkaan ole esteenä vanhuuseläkkeen myöntämiselle eläkeiän täyttäneelle henkilölle.
Tätä lakia ei sovelleta valtion, kuntien eikä kuntainliittojen luottamustoimiin.
4§
Oikeus saada vanhuuseläkettä on työntekijällä hänen täytettyään 65 vuotta, edellyttäen, ettei hän enää ole tämän lain alaisessa työsuhteessa. Eläke myönnetään seuraavan kuukauden alusta sen jälkeen, kun oikeus eläkkeen saamiseen on syntynyt, kuitenkin aikaisin taan sen kuukauden alusta, joka lähinnä seuraa eläkkeen hakemista, tai jos eläkettä on haettu kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, tätä päättymistä lähinnä seuraavan kuukauden alusta.
19a§
Sosiaalilautakunnan hakemuksesta eläkelaitos voi päättää, että eläke tai osa siitä maksetaan lautakunnalle käytettäväksi eläkkeensaajan tai sellaisen henkilön huoltoon, jonka elatukseen eläkkeensaaja huoltoapulain (1 16/56) 3 §:n mukaan on velvollinen osallistumaan. Eläkkeen maksamisesta sosiaalilautakunnalle voidaan päättää myös siltä osin kuin sitä on suoritettava takautuvasti, mutta sosiaalilautakunta saa käyttää eläkettä jo annetun huoltoavun korvaamiseen vain siinä tapauksessa, että kysymys on huoltoapulain 34 §:ssä tarkoitetusta ennakosta.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1974.
Tämän lain 1 b §:ssä tarkoitettua eläketurvaa järjestettäessä luottamustoimessa palveltu aika ja siitä maksetut palkkiot voidaan ottaa huomioon 1 päivästä tammikuuta 1974 lukien.
Tämän lain 4 §:n 2 momenttia sovelletaan sellaisissa tapauksissa, joissa eläkehakemus on tehty lain voimaan tultua.
Helsingissä 6. päivänä kesäkuuta 1974
Tasavallan Presidentti Urho KekkonenSosiaali- ja terveysministeri Seija Karkinen