21/1972

Kanne, joka yksinomaan koskee rikokseen perustuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta, tutkitaan siinä tuomioistuimessa, jolla on tai on ollut toimivalta tuomita rangaistus kysymyksessä olevasta rikoksesta, taikka jos toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus, myös 1 §:n 1 momentissa mainitussa tuomioistuimessa.

Tuomioistuimella, jossa on vireillä rikokseen perustuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta koskeva kanne, on valta siirtää kanne samanasteiseen tuomioistuimeen, jossa on vireillä vaatimus rangaistuksen tai menettämisseuraamuksen tuomitsemisesta saman rikoksen johdosta, käsiteltäväksi rikosasian yhteydessä, milloin se esitettävään selvitykseen ja kustannuksiin sekä muihin seikkoihin nähden katsotaan soveliaaksi. Päätökseen, jolla kanne on siirretty tai siirtovaatimus on hylätty, ei saa hakea muutosta.

Haasteessa, joka on kirjoitettava tai liitettävä haastehakemukseen, on annettava vastaajalle kutsu saapua tuomioistuimeen vastaamaan kanteeseen ja ilmoitettava, minä kalenteripäivänä ja missä asian käsittely tapahtuu. Siinä on ilmoitettava myös, onko asianosaisen saavuttava tuomioistuimeen henkilökohtaisesti, ja mainittava, että asia voidaan ratkaista asianosaisen poissaolosta huolimatta, jollei estettä ole.

Jos rikoksen perusteella tahdotaan tehdä vaatimus henkilöä vastaan, joka ei ole kysymyksessä olevasta rikoksesta vangittuna, on hänet haastettava vastaamaan. Haasteessa on ilmoitettava, onko vastaajan saavuttava tuomioistuimeen henkilökohtaisesti, ja mainittava, että määräaikana laillista estettä ilmoittamatta poissa oleva vastaaja tuomitaan rangaistukseen esteettömästä poissaolosta tai noudetaan. Haaste ei kuitenkaan ole tarpeen, milloin tuomioistuimessa henkilökohtaisesti saapuvilla olevaa vastaan tehdään rikokseen perustuva vaatimus.

Haaste rikosasiassa on annettava tiedoksi vastaajalle henkilökohtaisesti. Haastaminen saadaan toimittaa myös suullisesti. Jos asia koskee rikosta, josta ei ole säädetty muuta tai ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai enintään kuusi kuukautta vankeutta, haaste voidaan antaa tiedoksi myös vastaajan haasteen vastaanottamista varten valtuuttamalle asiamiehelle. Vastaaja on velvollinen noudattamaan haastetta, jos se on annettu hänelle tiedoksi niin aikaisin, että hän voi määräpäivänä saapua tuomioistuimeen.

Virkamies, joka luvattomasti tahi estettä ilmoittamatta on ollut poissa virantoimituksesta ja jota ei ole voitu siitä haastaa vastaamaan tahi tuoda tuomioistuimeen, saadaan haastaa kuulutuksella virallisessa lehdessä, niin kuin 13 §:ssä on säädetty. Jollei hän tule saapuville, voidaan asia hänen poissaolostaan huolimatta ratkaista. Tästä uhasta on haasteessa mainittava.

Haasteessa on ilmoitettava 3 §:n 1 momentissa mainitut seikat ja kutsuttava vastaaja tuomioistuimeen vastaamaan kanteeseen. Lisäksi on noudatettava, mitä 4 §:ssä ja 22 §:n 1 ja 2 momentissa on säädetty, sekä otettava huomioon tuomarin asian käsittelypäivästä antamat määräykset.

Asianosaisena riita asissa tai asianomistajana rikosasiassa olevan vajaavaltaisen puhevaltaa käyttää hänen holhoojansa tai laillisesti määrätty muu edustajansa. Jos vajaavaltaisella on oikeus vallita sitä, mikä on riidan kohteena, tai jos riita koskee oikeustointa, jonka tekemiseen hänellä on kelpoisuus, vajaavaltaisella on kuitenkin oikeus itse yksinään käyttää puhevaltaansa asiassa.

Vajaavaltaisen henkilöä koskevassa asiassa vajaavaltaisella, jonka vajaavaltaisuus ei johdu mielisairaudesta, heikontuneesta mielentilasta tai muusta niihin verrattavasta syystä, on oikeus itse yksinään käyttää puhevaltaa, jos hän on täyttänyt 20 vuotta. Jos hän on täyttänyt 15 mutta ei 20 vuotta, hänellä on sanotunlaisessa asiassa oikeus käyttää puhevaltaa holhoojansa ohella.

Vastaajana rikosasiassa vajaavaltainen käyttää puhevaltaansa itse, jos hän on syyntakeinen. Holhoojalla on kuitenkin lisäksi oikeus itsenäisesti käyttää puhevaltaa holhottavansa puolesta, jos tämä ei ole täyttänyt 20 vuotta. Jollei vastaaja ole syyntakeinen, käyttää puhevaltaa hänen holhoojansa tai laillisesti määrätty muu edustajansa.

Milloin vajaavaltaisella on oikeus itse yksinään käyttää puhevaltaansa oikeudenkäynnissä, tuomioistuin voi kuitenkin kuulla asiassa myös holhoojaa, jos se holhottavan edun kannalta katsotaan tarpeelliseksi.

Ulkomaalainen, jolla kotimaansa lain mukaan ei ole kelpoisuutta käyttää puhevaltaa oikeudenkäynnissä, saa kuitenkin itse käyttää puhevaltaa Suomen tuomioistuimessa, jos hän Suomen lain mukaan on siihen kelpoinen.

Asianosainen tahi henkilö, joka ilmoittautuu hänen holhoojakseen tai lailliseksi edustajakseen, on velvollinen esittämään selvityksen oikeudestaan käyttää asiassa asianosaisen tai holhoojan puhevaltaa, jos tuomioistuin katsoo sen tarpeelliseksi.

Haasteessa annetusta tai tuomioistuimen oikeudenkäynnin aikana antamasta määräyksestä asianosainen tai asianosaisen laillinen edustaja on velvollinen saapumaan henkilökohtaisesti tuomioistuimeen.

Riita-asiassa asianosaisen tai hänen edustajansa ja rikoasiassa asianomistaja tai hänen edustajansa voidaan määrätä saapumaan henkilökohtaisesti tuomioistuimeen, jos se katsotaan asian selvittämisen kannalta tarpeelliseksi.

Jos asianosaisella on useita edustajia, tuomioistuimella on valta määrätä, kenen tai keiden heistä on saavuttava henkilökohtaisesti. Tuomioistuin voi myös määrätä, että vajaavaltaisen, jolla ei ole oikeutta itse käyttää puhevaltaansa, on saavuttava henkilökohtaisesti asiassa kuultavaksi.

Rikosasiassa vastaajaa ei voida tuomita vapausrangaistukseen, ellei häntä ole asian käsittelyn aikana henkilökohtaisesti kuultu. Vangitun vastaajan on oltava henkilökohtaisesti tuomioistuimessa saapuvilla käsiteltäessä sitä rikosta koskevaa asiaa, jonka johdosta hänet on vangittu. Muutoin voidaan rikosasiassa vastaaja määrätä saapumaan henkilökohtaisesti tuomioistuimeen, milloin asian selvittäminen sitä vaatii.

Jos molemmat asianosaiset ovat poissa asian ensikäsittelystä, asia jätetään sillensä.

Jos kantaja on poissa ensikäsittelystä asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, asia jätetään sillensä. Samoin menetellään asiassa, jossa sovinto on sallittu, kun vastaaja ei vaadi tuomiota.

Jos kantajan ollessa poissa vastaaja vaatii tuomiota asiassa, jossa sovinto on sallittu, asia ratkaistaan yksipuolisella tuomiolla, jollei estettä ole eikä asiaa lykätä. Kanne on tällöin hylättävä siltä osalta, jolta vastaaja ei myönnä sitä oikeaksi.

Jos asia on edellä sanotun mukaisesti jätetty sillensä, mutta kantajalla on ollut laillinen este, jota hän ei ole voinut ajoissa ilmoittaa, kantajalla on oikeus saattaa asia saman haasteen nojalla käsiteltäväksi ilmoittamalla siitä tuomioistuimen kansliaan 30 päivässä asian sillensä jättämisestä. Määrätystä käsittelypäivästä hänen on sen jälkeen kirjallisesti haasteen tiedoksi antamisesta säädetyssä järjestyksessä toimitettava vastaajalle tieto niin aikaisin, että vastaaja voi määräpäivänä saapua tuomioistuimeen. Jollei kantaja näytä toteen laillista estettä, asiaa ei oteta tutkittavaksi.

Jos kantaja on ensikäsittelyssä saapuvilla asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, ja laillisesti haastettu vastaaja on poissa, asia lykätään. Milloin vastaaja on haastettu virallisessa lehdessä julkaistulla haasteella, asia voidaan kuitenkin ratkaista eikä sellaisella vastaajalla ole oikeutta hakea takaisinsaantia.

Milloin sovinto asiassa on sallittu, otetaan asia tutkittavaksi, jos kantaja vaatii, ja se ratkaistaan yksipuolisella tuomiolla, jollei estettä ole eikä asiaa lykätä. Kanne on tällöin hyväksyttävä siltä osalta, jolta sitä ei pidetä ilmeisesti perusteettomana.

Sen, jonka vaatimuksesta on annettu yksipuolinen tuomio, on annettava siitä vastapuolelleen tieto kirjallisen haasteen tiedoksi antamisesta säädetyssä järjestyksessä. Vastapuoli voi sen jälkeen hakea takaisinsaantia siinä tuomioistuimessa, joka asian on ratkaissut. Takaisinsaantikanne on pantava vireille antamalla haaste tiedoksi sille, jonka hyväksi yksipuolinen tuomio on annettu, 60 päivän kuluessa siitä lukien kun takaisinsaannin hakija on saanut tiedon tuomiosta.

Yksipuolisessa tuomiossa on ilmoitettava, minkä ajan kuluessa ja missä tuomioistuimessa takaisinsaantikanne voidaan nostaa.

Jos takaisinsaannin hakija laiminlyö, mitä 1 momentissa on säädetty, tai ilman laillista estettä jää pois asian käsittelystä, hänellä ei enää ole oikeutta takaisinsaantiin.

Jos asianosainen jää tulematta asian jatkokäsittelyyn, noudatetaan tuomioistuimen lykkäyspäätöksessä 16 luvun mukaisesti antamia määräyksiä.

Milloin asianosainen tai hänen laillinen edustajansa riita-asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, on velvoitettu henkilökohtaisesti saapumaan asian jatkokäsittelyyn, mutta hän jää ilman laillista estettä saapumatta, tuomioistuimella on valta, milloin syytä on, määrätä hänet tuotavaksi jo samaan oikeudenkäyntitilaisuuteen.

Milloin virallinen syyttäjä on poissa rikosasian ensikäsittelystä, kun syyttäjän virkansa puolesta on oltava saapuvilla tai hänen läsnäolonsa muutoin on tarpeen, eikä syyttäjälle saada sijaista samaan oikeudenkäyntitilaisuuteen tuomioistuimen toimintaa haittaamatta, asia lykätään.

Jos asianomistaja jää pois vireille panemansa rikosasian ensikäsittelystä, asia jätetään sillensä.

Jos vastaajaksi haastetu on poissa rikosasian ensikäsittelystä eikä asiaa jätetä sillensä, on hänet tuomittava poissaolosta sakkoon.

Vastaaja voidaan määrätä tuotavaksi jo samaan oikeudenkäyntitilaisuuteen. Jos hänet saadaan tuoduksi, poissaolosta ei tuomita sakkoa. Jollei vastaajaa saada tuoduksi, asia lykätään.

Jos asianomistaja tai vastaaja on poissa rikosasian jatkokäsittelystä, noudatetaan tuomioistuimen lykkäyspäätöksessä antamia määräyksiä. Jos virallinen syyttäjä on poissa, noudatetaan vastaavasti, mitä 15 §:ssä on säädetty.

Milloin asianomistaja tai hänen laillinen edustajansa, jotka on määrätty saapumaan henkilökohtaisesti asian jatkokäsittelyyn, tahi vastaaja, joka on määrätty saapumaan sakon uhalla, jää ilman laillista estettä saapumatta, tuomioistuin voi määrätä hänet tuotavaksi jo samaan oikeudenkäyntitilaisuuteen.

Laillinen este on sillä, joka sairauden tai yleisen liikenteen keskeytymisen vuoksi on estynyt olemasta tuomioistuimessa läsnä tai suorittamasta hänelle oikeudenkäynnissä kuuluvaa muuta tehtävää. Jos ilmoitetaan tai muutoin tiedetään muu este, tuomioistuimen asiana on harkita, voidaanko este hyväksyä lailliseksi.

Jos asianosaisen oikeudenkäyntiasiamiehellä on laillinen este eikä toista asiamiestä ole voitu ajoissa hänen sijaansa saada, katsotaan asianosaisen poissaolon johtuneen laillisesta esteestä.

Asianosainen, joka huolimatta siitä, että hänet on määrätty saapumaan henkilökohtaisesti tuomioistuimeen, käyttää asiamiestä sijastaan, vaikka hänellä ei ole laillista estettä, katsotaan poisjääneeksi.

Jos asianosaisen poissaolon esitetään tai tiedetään aiheutuneen laillisesta esteestä taikka jos on aihetta otaksua hänellä olevan sellaisen esteen, asia lykätään eikä asianosaista tuomita poissaolosta laissa säädettyyn tai hänelle sen varalta asetettuun seuraamukseen, ellei ennen pääasian ratkaisemista käy selville, ettei poissaolo olekaan johtunut laillisesta esteestä.

Milloin asianosainen tai hänen laillinen edustajansa, joka asetetusta uhkasakosta huolimatta on jäänyt saapumatta henkilökohtaisesti tuomioistuimeen, saadaan tuoduksi samaan oikeudenkäyntitilaisuuteen, häntä ei tuomita uhkasakkoon poissaolosta. Uhkasakkoa ei myöskään tuomita, jos kysymys asianosaisen tai hänen laillisen edustajansa henkilökohtaisesta kuulemisesta raukeaa.

Kustannukset tuomioistuimeen tuomisesta maksetaan valtion varoista. Päättäessään asian tuomioistuimen on velvoitettava tuotu korvaamaan valtiolle mainitut kustannukset. Jos korvausvelvollisuus katsotaan kohtuuttomaksi, korvausta voidaan alentaa tai määrätä, että kustannukset jäävät valtion vahingoksi. Kustannusten ja korvauksen määräämisestä, suorittamisesta ja tilittämisestä sekä muutoksenhausta niitä koskevaan päätökseen on voimassa, mitä todistajille valtion varoista maksettavista korvauksista on säädetty.

Asianosainen, joka on määrätty tuotavaksi asian jatkokäsittelyyn, saadaan niin hyvissä ajoin kuin se on välttämätöntä ottaa säilöön.

Valitus päätöksestä, jolla asianosainen on tuomittu poissaolon vuoksi sakkoon tai uhkasakkoon ennen pääasian ratkaisemista, on tehtävä erikseen. Jos sakko tuomitaan pääasian ratkaisun yhteydessä tai asianosainen jätetään sakkoon tuomitsematta, saa siihen tyytymätön hakea muutosta siinä ajassa ja samassa järjestyksessä kuin pääasian ratkaisuun haetaan muutosta.

Kun asia asianosaisen poissaolon vuoksi jätetään sillensä, voidaan pois jäänyt asianosainen saapuville tulleen vastapuolen vaatimuksesta velvoittaa korvaamaan tämän oikeudenkäyntikulut.

Milloin muualla laissa on asianosaisen poissaoloa koskeva erityinen säännös, on sitä noudatettava.

Jos vastaaja riita-asiassa on jäänyt tuomioistuimeen saapumatta ja kantaja haluaa asian ratkaistavaksi, tuomiossa annetaan ratkaisu ainoastaan haasteessa esitettyihin sekä niihin 1 momentissa tarkoitettuihin vaatimuksiin, jotka kantaja on tehnyt oikeudenkäynnin aikana vastaajan ollessa saapuvilla. Kanteen muuttamisena pidetään tällöin myös edellä 3 momentissa mainittujen seikkojen esittämistä vastaajan poissa ollessa.

Rikokseen perustuva yksityisoikeudellinen vaatimus saadaan esittää samassa yhteydessä kuin rikoksen johdosta vaaditaan rangaistusta tai menettämisseuraamusta. Jos sellaista yksityisoikeudellista vaatimusta koskevaa kannetta ajetaan erikseen, noudatetaan, mitä oikeudenkäynnistä riita-asioissa on säädetty.

Tuomioistuin voi, milloin syytä on, erottaa rikosasiassa esitetyn yksityisoikeudellisen vaatimuksen erilliseksi asiaksi, jonka käsittelyn jatkaminen tapahtuu riita-asiain käsittelystä säädetyssä järjestyksessä, tai yhdistää siinä samanaikaisesti vireillä olevat rikokseen perustuvan yksityisoikeudellisen vaatimuksen ja saman rikoksen johdosta esitetyn rangaistusta tai menettämisseuraamusta koskevan vaatimuksen yhdeksi asiaksi, jonka käsittelyn jatkaminen tapahtuu rikosasiain käsittelystä säädetyssä järjestyksessä. Asiain erottamista tai yhdistämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta.

Milloin rikokseen perustuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta koskeva kanne ja samaa rikosta koskeva syyte ovat vireillä erikseen, kannetta ei saa ratkaista, ennen kuin se tuomioistuin, jossa syyte on pantu vireille, on antanut päätöksensä syytteen johdosta.

Jos rikosasiaa tutkitaessa käy selville, ettei syytteessä tarkoitettu teko ole rikos, tai jos teosta muusta syystä ei tuomita rangaistusta, asiassa esitetty yksityisoikeudellinen vaatimus voidaan siinä kuitenkin tutkia tai vaatimuksen käsittelyä jatkaa siinä järjestyksessä kuin riitaasiain käsittelystä on säädetty.

Asianosainen, jota ei ole määrätty saapumaan henkilökohtaisesti tuomioistuimeen, saa oikeudenkäynnissä käyttää oikeudenkäyntiasiamiestä.

Syyttäjän puhevaltaa ei saa käyttää asiamiehen välityksellä.

Henkilökohtaisesti tuomioistuimeen saapuneella asianosaisella saa olla oikeudenkäyntiavustaja. Hänen itsensä vastattavaksi voidaan osoittaa kysymyksiä, jos tuomioistuin katsoo sen tarpeelliseksi.

Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.

Milloin oikeudenkäyntiasiamieheksi ilmoittautunut, jota ei ole 1 momentin mukaisesti suullisesti valtuutettu, ei voi heti esittää edellä tarkoitettua kirjallista valtuutusta taikka jos tuomioistuin asianosaisen huomautuksen johdosta tai muutoin katsoo tarpeelliseksi saada näyttöä siitä, että selvitys valtuutuksesta on oikea, on asiamieheksi ilmoittautuneelle, jollei ole kysymys tyytymättömyyden tai vedon ilmoittamisesta, varattava tilaisuus selvityksen esittämiseen. Tuomioistuin voi kuitenkin, milloin syytä on, jatkaa asian käsittelyä sitä kuitenkaan lopullisesti ratkaisematta. Jos valtuutus sittemmin näytetään, katsotaan asiamiehen ilmoittautumisestaan lähtien toimineen valtuutuksen nojalla.

Riita-asiassa on asianosaiset velvoitettava saapumaan asin jatkokäsittelyyn, kantaja uhalla, että asia hänen poissaollessaan voidaan jättää sillensä tai vastaajan vaatimuksesta ratkaista, ja vastaaja uhalla, että asia hänen poissaolostaan huolimatta voidaan ratkaista. Jos asianosaisen tai hänen laillisen edustajansa on saavuttava henkilökohtaisesti, asetetaan hänelle sakon uhka.

Rikosasiassa, jossa virallinen syyttäjä ajaa syytettä, on asianomistaja velvoitettava saapumaan asian jatkokäsittelyyn, mikäli hän katsoo etunsa sitä vaativan. Muussa rikosasiassa asianomistaja on määrättävä saapumaan jatkokäsittelyyn, jos hän haluaa kannettaan jatkaa.

Milloin tuomioistuin velvoittaa asianomistajan tai hänen laillisen edustajansa saapumaan asian jatkokäsittelyyn henkilökohtaisesti, asetetaan hänelle sakon uhka.

Jos asianosainen riita-asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, tai asianomistaja rikosasiassa taikka näiden laillinen edustaja on sakon uhalla velvoitettu henkilökohtaisesti saapumaan asian jatkokäsittelyyn, mutta hän jää ilman laillista estettä saapumatta, tuomioistuimella on valta, milloin syytä on, määrätä hänet tuotavaksi myöhempään oikeudenkäyntitilaisuuteen.

Rikosasiassa vastaaja on, mikäli hän ei ole vangittuna tai häntä ei määrätä vangittavaksi, velvoitettava saapumaan asian jatkokäsittelyyn sakon uhalla. Milloin vastaajan on saavuttava henkilökohtaisesti, on siitä päätöksessä mainittava. Jos vastaajaa syytetään rikoksesta, josta ei ole säädetty muuta rangaistusta kuin sakko, tai jos häntä on asian käsittelyn aikana henkilökohtaisesti kuultu, vastaaja on, jollei hänen henkilökohtainen läsnäolonsa ole tarpeen, velvoitettava saapumaan asian jatkokäsittelyyn uhalla, että asia voidaan hänen poissaolostaan huolimatta ratkaista. Ilman laillista estettä poissa oleva vastaaja, jota ei määrätä vangittavaksi, määrätään tuotavaksi asian jatkokäsittelyyn, jos hänen on saavuttava henkilökohtaisesti.

Milloin asianosainen tai hänen laillinen edustajansa, joka ei ole tuomioistuimessa saapuvilla tai edustettuna, velvoitetaan sakon uhalla saapumaan asian jatkokäsittelyyn, hänelle on annettava siitä tieto samassa järjestyksessä kuin kirjallisen haasteen tiedoksi antamisesta on säädetty.

Asianosaisen esteetön poissaolo riita-asiassa ei estä todisteiden esittämistä. Rikoasiassa on todisteiden esittäminen vastaajan esteettömästä poissaolosta huolimatta sallittua ainoastaan, jos tuomioistuin harkitsee sen soveliaaksi.

Jos asia on lykätty toiseen istuntoon, on asianosaisen poissa ollessa esitetty todiste hänelle tiedotettava tässä istunnossa, mikäli hän on siinä läsnä. Tuomioistuimen harkitessa sen tarpeelliseksi on todistaja tai asiantuntija asianosaisen läsnä ollessa uudelleen kuulusteltava.

Saapuvilla olevalle asianosaiselle on suotava tilaisuus lausua mielensä jokaisesta tuomioistuimessa esitetystä todisteesta.

Riita-asiassa voidaan näytön saamiseksi kuulustella jompaakumpaa asianosaista tai heitä molempia totuusvakuutuksen nojalla.

Sillä, jota vastaan on annettu yksipuolinen tuomio, ei ole oikeutta vedota tuomiosta. Hänen oikeudestaan takaisinsaantiin on säädetty 12 luvun 13 §:ssä.

Milloin saapuville tullut asianosainen on vedonnut yksipuolisesta tuomiosta ja vastapuoli hakee takaisinsaantia, on asia palautettava alioikeuteen takaisinsaantiasian yhteydessä käsiteltäväksi. Takaisinsaantia koskevan kanteen käsiteltäväksi ottamisesta on alioikeuden tällaisessa tapauksessa viivytyksettä ilmoitettava hovioikeudelle. Milloin asia on hovioikeudessa jo ratkaistu ja se on saatettu korkeimman oikeuden tutkittavaksi, hovioikeuden on toimitettava ilmoitus edelleen korkeimmalle oikeudelle. Jos hovioikeuden tuomio on saanut lainvoiman, tai jos asia on korkeimmassa oikeudessa ratkaistu, asiaa käsiteltäessä kertynyt kirjavihko on lähetettävä alioikeuteen.