Laki yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan yleisistä teistä 21 päivänä toukokuuta 1954 annetun lain ( 243/54 ) 1 §:n 2 momentti, 26 §:n 1 momentti, 35 §, 37 §, 41 §:n 1 momentti, 52 §:n 5 ja 6 momentti, 80 §, 96 § ja 103 §, näistä 1 §:n 2 momentti, 26 §:n 1 momentti sekä 52 §:n 5 ja 6 momentti sellaisina kuin ne ovat 30 päivänä kesäkuuta 1967 annetussa laissa (310/67), näin kuuluviksi:
1§
Yleinen tie voi olla moottoritie tai moottoriliikennetie, joista säädetään tarkemmin asetuksella, tahi muu vain tietynlaista liikennettä varten tarkoitettu ajotie tai polku taikka tie, jota käytetään ainoastaan talven aikana (erityinen talvitie). Näistä ovat soveltuvin osin voimassa tämän lain säännökset.
26§
Uuden tien rakentamista koskevassa tiesuunnitelmassa on määrättävä, onko tiestä tuleva maantie vai paikallistie. Jos tie on tarkoitettu moottoritieksi, moottoriliikennetieksi tai muuksi sellaiseksi ajotieksi, jolla vain tietynlainen liikenne on sallittu, on siitä määrättävä tien tekemistä koskevassa tiesuunnitelmassa.
35§
Milloin tie tehdään tai maata otetaan tien liitännäisalueeksi siten, että tilusten pirstoutumisen vuoksi tai muusta sellaisesta syystä tahi 41 §:ssä säädetyn kiellon johdosta aiheutuu huomattavaa haittaa kiinteistön tai sen osan käyttämiselle taikka jos sellaista haittaa aiheutuu 50 §:ssä tarkoitetun liittymäpäätöksen tai järjestelysuunnitelman toteuttamisen vuoksi, voidaan, jos haitan poistaminen tai sen olennainen vähentäminen on siten sopivasti aikaansaatavissa tuottamatta muille asianosaisille huomattavaa vahinkoa tai haittaa ja vaikeuttamatta asema-, rakennus- tai rantakaavan tahi sellaisessa kaavassa annettujen määräysten toteuttamista, kiinteistöjen kesken toimittaa tilusten vaihtoa ja, jos erityistä syytä siihen on, rahana suoritettavaa täyttä vastiketta vastaan siirtää edellä tarkoitettuun kiinteistöön vastikemaaksi tiluksia muusta kiinteistöstä. Jos vaihdettavien alueiden jyvitysarvot eivät vastaa toisiaan, korvataan niiden ero rahalla.
Tässä tarkoitettuun tilusjärjestelyyn ei vaadita omistajan eikä sen suostumusta, jolla on kiinteistöön panttioikeus, vuokraoikeus tai muu sellainen erityinen oikeus. Järjestelyn alaiseksi joutunut alue vapautuu siihen kohdistuneesta panttioikeudesta ja, jos järjestelyssä niin määrätään, myös muusta sitä rasittaneesta oikeudesta. Järjestely toimitetaan manttaaleja muuttamatta.
Jos 1 momentissa mainittu haitta on erittäin huomattava eikä sitä voida poistaa tai olennaisesti vähentää toimittamalla tilusjärjestely, omistajalla on oikeus vaatia, mikäli hän ei halua saada korvausta haitastaan, että tienpitäjä lunastaa kiinteistön tai sen osan. Lunastamisesta aiheutuvat toimenpiteet on suoritettava 37 §:ssä mainitussa tietoimituksessa. Lunastettava kiinteistö tai sen osa, siihen luettuna kiinteistöstä tietarkoituksiin otettu alue, muodostaa toimituksen tultua lainvoimaiseksi sellaisen kiinteistön kuin kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen annetun lain mukaan lunastettu alue on pakkolunastuksen tultua saatetuksi loppuun. Kuitenkin siihen kohdistunut oikeus voidaan tietoimituksessa jättää voimaan eikä sanotun lain 56 §:ää ole tässä tapauksessa sovellettava.
37§
paikalla on pidettävä tietoimitus, jollei kysymys ole niin vähäisestä alueen muutoksesta, ettei rajan määräämistä katsota tarpeelliseksi. Toimitus on aloitettava, kun tienpitäjä on saanut tieoikeuden 29 §:n tai 30 §:n 1 momentin mukaan ja tiealue tai tien liitännäisalue voidaan rajoiltaan tarkemmin määrittää. Erityisestä syystä, niin kuin ennakkokorvauksen määräämistä tai 51 §:n 2 momentissa tarkoitettujen asioiden käsittelemistä ja ratkaisemista varten, toimitus voidaan aloittaa aikaisemminkin, ei kuitenkaan ennen 29 §:ssä tai 51 §:n 1 momentissa tarkoitettua haltuunottoa.
Tietoimituksessa on:
määrättävä ja karttaan merkittävä tiesuunnitelman perusteella ja tarvittaessa tienpitoviranomaisen osoituksen mukaan alueen rajat sekä, mikäli syytä on, ne liitännäisalueelle johtavat yksityiset tiet, joihin tienpitäjällä on käyttöoikeus, samoin kuin laadittava alueesta selitelmä sekä merkittävä niiltä osilta, kuin erityisistä syistä harkitaan tarpeelliseksi, rajat maastoon asetettavilla rajamerkeillä;
toimitettava 35 ja 36 §:ssä tarkoitetut tilusjärjestely ja yksityisten teiden järjestely, milloin syytä siihen harkitaan olevan;
käsiteltävä 75 §:ssä mainittujen korvausten määräämistä koskevat asiat; sekä
asianosaisen vaatimuksesta määrättävä välipäätöksellä 62 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ennakkokorvausta, mikäli tällä on 80 §:n 2 momentin nojalla siihen oikeus.
Tietoimitusta ei saa suorittaa alueella, johon on määrätty hankittavaksi omistus- tai käyttöoikeus 32 §:ssä sanotuin tavoin.
41§
Rakennusta älköön pidettäkö tien vierialueella. Tämän alueen ulkopuolellakin on rakennusten pitäminen kielletty alueella, joka ulottuu 20 metrin etäisyydelle maantien tai 12 metrin etäisyydelle paikallistien ajoradan tai, jos niitä on kaksi tai useampia, lähimpänä olevan ajoradan keskiviivasta (suoja-alue). Erityisistä syistä voidaan tiesuunnitelmassa tai läänin hallituksen päätöksellä pitentää sanottua etäisyyttä määrätyllä tiellä tai sen osalla enintään 50 metriksi.
52§
Mitä 50 §:n 1 momentissa ja tämän pykälän 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske moottoriteitä eikä moottoriliikenneteitä, joille pääsystä yleiseltä tai yksityiseltä tieltä voidaan määrätä vain tiesuunnitelmassa.
Mitä tässä laissa säädetään yksityisen tien liittämisestä yleiseen tiehen tai sille johtavan yksityisen tien liittymän käyttämisestä, koskee soveltuvin osin myös yksityisen tien tekemistä vahvistetun tiesuunnitelmaan tarkoittamalle tiealueelle. Yksityisellä tiellä tarkoitetaan tässä laissa myös sellaista yksityiseen tiehen verrattavaa tietä tai liittymää, johon yksityisistä teistä annettua lakia (358/62) ei sovelleta. Kuitenkin saa 50 §:n 1 momentin ja tämän pykälän 2 momentin säännösten estämättä tienpitoviranomaisen ohjeiden mukaan tehdä muuhun yleiseen tiehen kuin moottoritiehen tai moottoriliikennetiehen sellaisen liittymän, jota käytetään yksinomaan maatalous- tai metsätalousajoon (maatalousliittymä), jollei liittymästä aiheudu huomattavaa vaaraa liikenneturvallisuudelle.
80§
Sillä, jolle tämän luvun säännösten perusteella annetulla päätöksellä on määrätty suoritettavaksi korvausta, on oikeus hyväksyttävää vakuutta vastaan nostaa korvaus, vaikkei päätös ole saanut lainvoimaa.
Sellaisen ennakkokorvauksen määräämistä varten, josta on säädetty, 37 §:n 2 momentissa, kysymykseen tuleva omaisuus on, lukuunottamatta 62 §:n 1 kohdassa tarkoitettua omaisuutta, arvioitava tässä laissa säädettyjen perusteiden mukaan. Tällaista ennakkokorvausta määrätään maksettavaksi, mikäli korvauksen suorittaminen muutoin viivästyisi ja tästä aiheutuisi korvaukseen oikeutetulle huomattavaa haittaa. Ennakkokorvauksen suuruus on enintään kaksi kolmasosaa korvattavan omaisuuden arvosta sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi ottaen huomioon tiehankkeen vaikutus asianosaisen oloihin. Tällainen välipäätöksellä määrätty ennakkokorvaus saadaan nostaa ilman vakuutta.
Milloin asianosaisen oikeus korvaukseen on ilmeinen, tienpitäjä voi harkintansa mukaan suorittaa ennakkokorvausta, vaikkei 1 momentissa tarkoitettua päätöstä tai 2 momentissa tarkoitettua välipäätöstä vielä ole annettu eikä vakuutta asetettu.
Jos korvaukseen oikeutetulle havaitaan maksetun ennakkokorvausta enemmän kuin mitä hänelle on korvauksena tuleva, korvauksen saaja on velvollinen palauttamaan liikaa saamansa määrän ennakkokorvauksen maksamispäivästä luettavine kuuden prosentin vuotuisine korkoineen. Näiden perimisestä on voimassa, mitä verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin on säädetty.
Siinä tapauksessa, että korvaus 72 §:n säännösten mukaan on talletettava lääninhallitukseen, älköön korvausta kuitenkaan maksettako, jollei korvauksen saaja näytä kaikkien sanotussa lainkohdassa tarkoitettujen saamisten haltijain antaneen hänelle lupaa korvauksen nostamiseen.
Jos tien tekemisen tai yksityisten teiden järjestelyn johdosta joku menettää asuntonsa taikka elinkeinon tai ammatin harjoittamisen jatkamismahdollisuuden, voidaan tälle asianomaisen viranomaisen toimesta kohtuussyistä myöntää valtion tulo- ja menoarviossa osoitetuista varoista halpakorkoista lainaa tai korkotukea uuden asunnon hankkimista taikka elinkeinon tai ammatin harjoittamisen jatkamista varten. Valtioneuvosto on oikeutettu antamaan asiasta tarkemmat määräykset.
96§
Liikenneministeriö voi, milloin se harkitsee siihen olevan erityistä syytä, hakemuksesta alentaa kunnan tämän luvun säännösten mukaan suoritettavan korvauksen määrää tai vapauttaa kunnan korvausta suorittamasta sekä myös korottaa sen korvauksen määrää, joka kunnalla tämän luvun säännösten mukaan on oikeus saada valtiolta.
Milloin korvauksen suorittaminen määräajassa käy kunnalle vaikeaksi, voi valtiovarainministeriö myöntää maksuajan pitennystä.
103§
Muutoksenhausta tietoimituksessa annettuun päätökseen tai siinä suoritettuun toimenpiteeseen on voimassa, mitä jakolaissa on säädetty valittamisesta maanmittaustoimituksesta. Valitettaessa muusta kuin sellaisesta päätöksestä, joka koskee oikeutta olla asianosaisena toimituksessa tai jolla on hylätty estemuistutus tai vaatimus toimituksen keskeyttämisestä, valitusaika luetaan siitä, kun toimitus on julistettu päättyneeksi. Välipäätökseen, jota tarkoitetaan 37 §:n 2 momentin 4 kohdassa, ei saa erikseen hakea muutosta.
Tässä mainittua valitusasiaa maanjako-oikeudessa käsiteltäessä ja haettaessa muutosta siinä annettuun päätökseen on niin ikään soveltuvin osin noudatettava jakolain säännöksiä.
Kunnalla on oikeus hakea muutosta tietoimituksessa annettuun päätökseen tai siinä suoritettuun toimenpiteeseen, mikäli se katsoo tämän vaikeuttavan asema-, rakennus- tai rantakaavan tahi niissä annettujen määräysten toteuttamista.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1971.
Helsingissä 22. päivänä tammikuuta 1971
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Liikenneministeri Veikko Saarto