427/1970

Annettu Helsingissä 26. päivänä kesäkuuta 1970

Laki vesilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/61) 5 luvun 14 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti, 30 §:n 3 momentti, 34 §:n 1 momentti, 49 §:n 1 momentti, 59 §:n 1 momentti, 62 § ja 78 §:n 2 momentti, 10 luvun 27 §:n 4 momentti, 12 luvun 12 ja 13 §, 15 luvun 3 §:n 2 momentti ja 4 §:n 2 momentti, 16 luvun 14 §:n 1 momentti ja 22 §, 18 luvun 1 §, 3 §:n 3 momentti, 4 §, 7 § ja 8 §:n 3 momentti, 19 luvun 1 §, 2 § ja 7 §:n 1 momentti sekä 21 luvun 1 §:n 1 momentti, 10 §:n 1 momentti ja 11 §:n 1 momentti, näistä 18 luvun 3 §:n 3 momentti ja 8 §:n 3 momentti, 19 luvun 1 § ja 21 luvun 1 §:n 1 momentti sellaisina kuin ne ovat 11 päivänä lokakuuta 1963 annetussa laissa (453/63), sekä lisätään 5 lukuun uusi 101 § ja 16 luvun 32 §:ään uusi 3 momentti sellaisena kuin 32 § on osittain muutettuna edellä mainitussa 11 päivänä lokakuuta 1963 annetussa laissa, seuraavasti:

5 luku

Puutavaran uitto.

14§

Maa- tai vesialue, joka uittosääntöön otetun määräyksen perusteella on uittoa varten lunastettu, tulee siitä riippumatta, kuka lunastushinnan on suorittanut, jäljempänä 12 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta ajankohdasta lukien valtion taikka, jos vesistössä toimii uittoyhdistys, sanotun yhdistyksen omaisuudeksi. Valtion puolesta käyttää tällaisen omaisuuden osalta omistajan oikeuksia vesihallitus.


16§

Uittoa varten lunastettua aluetta, joka tämän luvun 14 §:n mukaisesti kuuluu tai on siirretty valtiolle, ei sillä olevine laitteineen ja rakennelmineen ole lupa luovuttaa toiselle, niin kauan kuin vesihallitus katsoo sitä tarvittavan uiton hyväksi.


30§

Kun uitto vesistössä lakkaa, tulee jäljempänä tämän luvun 62 §:ssä tarkoitetun toimitsijan tai, jos sellaista ei ole asetettu, vesihallituksen ryhtyä toimenpiteisiin sellaisten laitteiden ja rakennelmien poistamiseksi tai muuttamiseksi, jotka voivat olla vaaraksi tai haitaksi vesistöä käytettäessä.

34§

Jos uitto vesistössä on lakannut ja uittosääntö on sen johdosta kumottu, on vesihallituksen asiana myydä tai muutoin luovuttaa ne uittoa varten lunastetut alueet ja sellaiset vesistön kuntoonpanemiseksi tehdyt laitteet ja rakennelmat, jotka eivät kuulu yksityiselle uittajalle tai uittoyhdistykselle. Myyminen on viivytyksettä toimitettava, jos vesistön kuntoonpanija tai kunnossapitäjä, joka ei ole vielä täysin saanut hänelle tulevaa korvausta, sitä vaatii. Luovutuksesta saadut varat on sen jälkeen, kun myymisestä aiheutuneet kulut on suoritettu, omaisuutta mahdollisesti rasittaneet velat maksettu sekä kuntoonpanija ja kunnossapitäjä ovat niistä saaneet heille suorittamatta olevan korvauksen, käytettävä uiton hyväksi tai muuhun metsätaloutta palvelevaan tarkoitukseen ensi sijassa asianomaisella vesistöalueella.


49§

Uittoyhdistyksen ohjesäännön muuttamista koskevan hakemuksen voi vesioikeudelle tehdä uittoyhdistys tai yksityinen uittaja taikka vesihallitus tahi metsähallitus. Jollei muutosehdotusta ole käsitelty yhdistyksen kokouksessa, on kokoukselle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen ehdotuksesta.


59§

Hallinnon ja tilien tarkastamista varten tulee uittoyhdistyksen valita vähintään kaksi tilintarkastajaa sekä näille varamiehet. Vesioikeus voi yhdistyksen jäsenen tai vesihallituksen hakemuksesta, jos katsoo syytä siihen olevan, määrätä pätevän henkilön yhdistyksen valitsemien tilintarkastajien lisäksi virkavastuulla tarkastamaan yhdistyksen tilejä ja antamaan siitä kertomuksen vesihallitukselle. Näin määrätyn tilintarkastajan palkkion vahvistaa vesioikeus ja suorittaa uittoyhdistys.


62§

Jos uittoyhdistys ei jonakin vuonna toimita uittoa taikka jos yhteisuitto vesistössä kokonaan lakkaa, vesioikeuden on yhdistyksen viimeksi toimineen hallituksen tai, milloin yhteisuiton lakkaaminen perustuu uittosäännön kumoamiseen tai muuttamiseen, vesihallituksen hakemuksesta määrättävä yksi tai useampia toimitsijoita hallituksen sijasta ja sille kuuluvin valtuuksin hoitamaan yhdistyksen asioita sekä tarvittaessa huolehtimaan yhdistyksen lakkauttamista varten suoritettavista selvittelytoimenpiteistä. Uittoyhdistyksen kokoukselle kuuluvaa päätäntävaltaa käyttävät tällöin, mikäli kysymys on tietyn vuoden uittoa koskevasta asiasta, yhdistyksen sanotun vuoden jäsenet sekä muussa tapauksessa toimitsijat.

78§

Myynnistä saadut varat on, sen jälkeen kun yhdistyksen vielä suorittamatta olevat velvoitukset on ensin täytetty, käytettävä vesihallituksen toimesta uiton hyväksi tai muuhun metsätaloutta palvelevaan tarkoitukseen ensi sijaisesti asianomaisella vesistöalueella.

101§

Milloin vesihallituksen asiana on suorittaa jokin tämän luvun 14 §:n 1 momentissa, 16 §:ssä, 30 §:n 3 momentissa, 34 §:ssä, 59 §:n 1 momentissa, 62 §:ssä tai 78 §:n 2 momentissa tarkoitettu tehtävä, jolla saattaa olla merkitystä metsätalouden kannalta, se voi pyytää asiasta metsähallituksen lausunnon.

10 luku

Jätevedet ja muut vesistöä pilaavat aineet.

27§

Vesiensuojelumaksu voidaan määrätä vesihallituksen tai sen valtion viranomaisen vaatimuksesta, jolle kalataloutta koskevien asioiden hoitaminen kuuluu. Vaatimus on, jollei sitä ole tehty lupaa pyydettäessä, käsiteltävä hakemusasioita koskevassa järjestyksessä. Olosuhteiden olennaisesti muuttuessa voidaan maksun suuruutta sanottujen viranomaisten tai maksuun velvollisen hakemuksesta muuttaa tai maksu kokonaan poistaa.

12 luku

Erinäisiä säännöksiä.

12§

Maksu kalakaman säilyttämiseksi suoritetaan sille valtion viranomaiselle, jolle kalataloutta koskevien asioiden hoitaminen kuuluu ja on varat tämän toimesta käytettävä vesioikeuden lupapäätöksessään määräämallä tavalla.

13§

Milloin 10 luvun 27 §:ssä tarkoitetuista vesiensuojelumaksuista kertyneet varat maksun suorittamista koskevassa päätöksessä määrätään käytettäväksi vesistön kalakannan säilyttämiseen, on maksu samalla määrättävä suoritettavaksi sille viranomaiselle, jolle kalataloutta koskevien asioiden hoitaminen kuuluu, tämän toimesta käytettäväksi sanottuun tarkoitukseen. Muussa tapauksessa on maksu määrättävä suoritettavaksi vesihallitukselle sen toimesta edellä mainitun pykälän mukaisesti käytettäväksi vesien suojeluun.

15 luku

Vesituomioistuimet


Vesioikeusinsinööriltä vaaditaan, että hän on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon teknillisen korkeakoulun rakennusinsinööriosastossa tai sitä vastaavan tutkinnon muussa korkeakoulussa ja että hänellä on kokemusta vesilain alaan kuuluvissa tehtävissä. Vesioikeusinsinöörejä nimitettäessä on erityisesti otettava huomioon, että vesioikeudessa on perehtyneisyyttä vesitekniikan ja vesitalouden eri aloihin.



Vesioikeusinsinöörit nimittää korkein oikeus vesiylioikeuden tekemän virkaehdotuksen perusteella. Virkaa on haettava vesiylioikeudelta kolmenkymmenen päivän hakuajan kuluessa.

16 luku

Vesiasioiden käsittely vesioikeudessa.

14§

Milloin hakemusasiassa on pidetty katselmustoimitus, on vesioikeuden, kun asiakirjat ovat saapuneet toimitusmiehiltä sekä muistutusten ja vaatimusten esittämistä varten säädetty määräaika on päättynyt, toimitettava toi suullinen käsittely, mikäli toimitusmiesten lausunnon johdosta tehdyt muistutukset tai vaatimukset antavat siihen aihetta taikka oikeus muutoin pitää tällaista käsittelyä tarpeellisena. Asiakirjat on ennen suullista käsittelyä pidettävä vesioikeuden virkahuoneistossa nähtävinä. Oikeus voi myös vaatia toimitusinsinööriltä lausunnon tehtyjen muistutusten tai vaatimusten johdosta.


22§

Jos hakija tahtoo peruuttaa hakemuksensa, peruutus on tehtävä vesioikeudelle viimeistään asian suullisessa käsittelyssä tai, jollei sellaista pidetä, ennen päätöksen antamista vesioikeudelle toimitettavalla kirjelmällä. Milloin hakemus koskee uittosäännön vahvistamista tai vesistön kuntoonpanemista uittoa varten eikä valtio ole hakijana, on peruutuksesta ilmoitettava vesihallitukselle.

32§

Milloin yritystä toteutettaessa tarvitaan tilapäisiä määräyksiä toimenpiteistä, joihin tulvan, sortuman tai supon vuoksi tahi muusta poikkeuksellisesta syystä on kiireellisesti ryhdyttävä, voi vesioikeus hakemuksesta antaa niihin luvan. Tällöin on vastaavasti voimassa, mitä edellä 1 momentissa on asian käsittelystä säädetty. Toimenpiteestä johtuva vahinko, haitta ja muu edunmenetys on hakemuksesta korvattava. Vesioikeuden päätös voidaan panna täytäntöön, vaikka siihen haetaan muutosta.

18 luku

Katselmustoimitus ja lopputarkastus.

Milloin vesioikeus 16 luvun 5 §:n nojalla määrää hakemuksen johdosta pidettäväksi katselmustoimituksen, sen tulee pyytää vesihallitusta määräämään katselmustoimitusta varten toimitusinsinööri. Toimitusinsinöörin määräämisestä on ilmoitettava vesioikeudelle.

Toimituksessa tulee olla kaksi uskottua miestä, jotka toimitusinsinööri kutsuu maanjako-oikeuden valituista jäsenistä tai jakotoimituksia varten valituista uskotuista miehistä. siinä tai niissä kunnissa, joissa yritys pannaan toimeen. Kuitenkin on toiseksi uskotuksi mieheksi uittoa koskevaan toimitukseen kutsuttava uittoon perehtynyt henkilö.

Toimitusinsinöörin tai asianosaisen pyynnöstä vesioikeus voi, milloin erityisen alan asiantuntemus on tarpeen, määrätä tällaisen alan asiantuntijan avustamaan toimituksessa. Vesioikeus voi myös tarvittaessa määrätä sihteerinsä avustamaan toimitusinsinööriä katselmustoimituksessa esiintyvien oikeudellisten kysymysten selvittelyssä. Toimitusinsinöörin pyynnöstä vesihallitus voi määrätä jonkun erityistä asiantuntemusta omaavan virkamiehensä avustamaan toimitusinsinööriä hänen tehtävissään.

Toimitusinsinööri ja uskotut miehet, toimitusmiehinä, asiantuntija sekä vesihallituksen määräämä avustava virkamies ja muut toimituksessa avustamaan määrätyt suorittavat tehtävänsä virkamiehen vastuulla. Toimitusmiesten esteellisyydestä sekä esteellisyyttä koskevan väitteen tekemisestä ja estemuistutuksen hyväksymisen vaikutuksista on vastaavasti voimassa, mitä jakotoimitusten osalta on näissä kohdin jakolaissa säädetty. Toisen uskotun miehen määräämiseen esteellisen tai toimitukseen saapumatta jääneen sijaan on niin ikään vastaavasti sovellettava sanotun lain säännöksiä.


Jos toimitukseen on määrätty asiantuntija, on hänen annettava lausuntonsa alansa kysymyksistä.


Tarkastetusta tai laaditusta suunnitelmasta on tarpeellisilta osin lähetettävä jäljennös jokaisen kunnan vesilautakunnalle, jonka alueelle yrityksen vaikutukset suunnitelman mukaan ulottuvat. Asiakirjat on vesilautakunnassa pidettävä yleisesti nähtävinä tämän luvun 6 §:n mukaan annetussa kuulutuksessa määrättynä aikana. Jäljennös asiakirjoista on lisäksi lähetettävä hakijalle ja vesihallitukselle sekä muullekin viranomaiselle sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Milloin katselmustoimituksessa havaitaan siinä käsiteltävänä olevan yrityksen tai toimenpiteen johdosta olevan tarpeen tehdä muutoksia uittosääntöön, toimitusinsinöörin on, kuultuaan asiassa vesihallitusta ja uittoyhdistystä, mikäli sellainen toimii kysymyksessä olevalla alueella, ilmoitettava asiasta vesioikeudelle, jonka tulee ratkaista, onko kysymys uittosäännön muuttamisesta yhdistettävä käsiteltäväksi yritystä koskevan hakemusasian yhteydessä. Vesioikeuden päätökseen tässä asiassa älköön haettako muutosta.


Toimitusmiesten ollessa eri mieltä ratkaistaan asia enemmistön mielipiteen mukaan. Jos kaikki ovat eri mieltä, tulee toimitusinsinöörin mielipide päätökseksi.

19 luku

Ojitustoimitus.

Ojitustoimitusta on haettava kirjallisesti asianomaisen vesipiirin vesitoimistolta. Vesitoimiston on annettava alaiselleen insinöörille tai, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, muulle asiantuntevalle henkilölle määräys ojitustoimituksen pitämiseen. Jos ojitustoimituksessa on kysymys yksinomaan metsämaan tai muun alueen ohella laajan metsäalueen ojittamisesta, voi metsähallitus vesitoimiston pyynnöstä osoittaa tällaisen henkilön taikka määrätä toimitukseen asiantuntijaksi metsänhoitajan tal muun metsätalouteen perehtyneen henkilön.

Moin muu henkilö kuin insinööri on määrätty suorittamaan ojitustoimitus, on hänen kohdaltaan voimassa, mitä jäljempänä toimitusinsinööristä on säädetty.

Ojitustoimitukseen on toimitusinsinöörin kutsuttava kaksi uskottua miestä, joista, samoin kuin toimitusmiehistä muutoinkin, on voimassa, mitä 18 luvun 1 §:ssä toimitusmiehista on säädetty. Ojitustoimituksessa asiat ratkaistaan toimitusmiesten enemmistön mielipiteen mukaan. Jos kaikki ovat eri mieltä, tulee toimitusinsinöörin mielipide päätökseksi.

Ojitustoimituksen alku- ja loppukokouksesta on, mikäli 2 momentista ei muuta johdu, annettava tieto julkisesti kuuluttamalla vähintään neljätoista päivää ennen kokousta niissä. kunnissa, joiden alueelle ojituksen vaikutukset ulottuvat. Sen lisäksi on loppukokouksesta samassa ajassa ilmoitettava asianomaiselle vesilautakunnalle, jolle samalla on toimitettava kappale suunnitelmaa sen toimesta yleisesti nähtävänä pidettäväksi, ja tiedossa olevalla postiosoitteella lähetetyssä kirjeessä niille maan. omistajille, joille ojituksesta johtuu vahinkoa, sekä, milloin ojitus koskee toisen maalla olevaa puroa, jossa on voimalaitos tai muu rakennelma, laitoksen tai rakennelman omistajalle. Jos purossa, jota ojitus koskee, harjoitetaan uittoa, on loppukokouksesta kirjeellä ilmoitettava vesihallitukselle ja, mikäli uittoyhdistys huolehtii uitosta, myös sille.


21 luku

Erityisiä määräyksiä.

Tämän lain ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamisen yleinen valvonta kuuluu vesihallitukselle ja sen alaiselle piirihallinnolle.


10§

Ojitustoimituksessa on hakijan suoritettava kustannukset, jotka johtuvat kokousten pitämisestä, niihin luettuina uskotuille miehille ja apumiehistölle suoritettavat palkkiot. Toimitusinsinöörin ja 19 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun asiantuntijan päiväraha ja matkakustannusten korvaus suoritetaan kuitenkin valtion varoista.


11§

Milloin hakemusasiassa pidetään katselmustoimitus, on hakijan suoritettava toimitusmiesten ja asiantuntijain sekä 18 luvun 3 §:n 3 momentin mukaisesti määrätyn vesihallituksen virkamiehen matkakustannukset ja päiväraha, apuhenkilöiden palkkiot, maksut toimitusta varten hankituista asiakirjoista, tiedonantojen toimittamisesta aiheutuvat kulut sekä muut katselmustoimituksesta johtuvat kustannukset.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1970.

Milloin katselmus- tai ojitustoimitukseen on määrätty toimitusmiehet ennen tämän lain voimaan tuloa on heistä ja toimituksen pitämisestä voimassa, mitä aikaisemmin on säädetty.

Helsingissä 26. päivänä kesäkuuta 1970

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Oikeusministeri
Keijo Liinamaa

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.