503/1965

Annettu Helsingissä 17. päivänä syyskuuta 1965

Kaivoslaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset.

Suomen kansalaisella taikka suomalaisella yhtiöllä, osuuskunnalla, yhdistyksellä tai muulla yhteisöllä tahi säätiöllä ( valtauskelpoisella) on oikeus, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, omalla ja toisen alueella etsiä, vallata ja hyväksikäyttää esiintymää, joka sisältää 2 §:ssä tarkoitettuja kaivoskivennäisiä.

Ulkomaan kansalainen tai ulkomainen yhteisö tahi säätiö saa ainoastaan valtioneuvoston erikseen antamalla luvalla ja sen määräämillä ehdoilla hankkia tai käyttää tämän lain mukaisia kiinteistöön kohdistuvia oikeuksia. Laki on sama suomalaisesta yhteisöstä ja säätiöstä, joka sen mukaan kuin erikseen on säädetty saa ainoastaan erityisellä luvalla omakseen hankkia kiinteätä omaisuutta Suomessa.

Kaivoskivennäisiä ovat tämän lain mukaan:

1) litium, rubidium, caesium, beryllium, magnesium, strontium, radium, boori, alumiini, skandium, ytrium, harvinaiset maametallit (lantanidit), aktnium, torium, uraani ja muut aktinidit, germanium, tina, lyijy, arseeni, antimoni, vismutti, rikki, seleeni, telluuri, kupari, hopea, kulta, silkki, kadmium, elohopea, gallium, indium, tallium, titaani, zirkonium, hafnium, vanadiini, niobi, tantali, kromi, molybdeeni, volframi, mangaani redium, rauta, koboltti, nikkeli sekä platina ja muut platinametallit;

2) grafiitti, timantti, korundi, kvartsi, boksiitti, oliviini, kyaniitti, andalusiitti, sillimaniitti, granaatti, wollastoniitti, asbesti, talkki, pyrofylliitti, muskoviitti, vermikuliitti, kaoliini, maasälpä, nefeliini, leusiitti, skapoliitti, apatiitti, baryytti, kalkkisälpä, dolomiitti, magnesiitti, fluorisälpä ja kryoliitti;

3) jalokivi ja jalokiveksi kelpaava, kivennäinen; sekä

4) marmori ja vuolukivi.

Kaivosleivennäisistä voidaan rautaa, alumiinia, kvartsia ja maasälpää etsiä, vallata ja hyväksikäyttää vain niiden esiintyessä kallioperässä.

Jokaisella on toisenkin alueella valta suorittaa kaivoskivennäisten löytämiseksi tarpeellisiksi katsottavia geologisia ja geofysikaalisia havaintoja ja mittauksia ( etsintä työ).

Etsintätyötä ei kuitenkaan saa ilman viranomaisen lupaa tai omistajan taikka nautintaoikeudenhaltijan suostumusta maan pinnalla suorittaa:

1) alueella, jolla liikkumisoikeudesta on erikseen säädetty tai jolle sivulliselta on pääsy kielletty;

2) valtausalueella tai kaivospiirissä;

3) asuinrakennuksen yhteydessä olevan pihan, tontin, puutarhan tai puiston alueella;

4) pellolla tai muussa kuin 3 kohdassa tarkoitetussa puutarhassa, jos siitä ilmeisesti aiheutuu vahinkoa;

5) yleisessä käytössä olovalla liikenne- tai kulkuväylällä, jos työt tuottavat haittaa liikenteelle; eikä

6) kirkko- tai hautausmaalla.

Sen, joka etsintätyön yhteydessä aikoo vahingoittaa tai kaataa kasvavia puita, on etukäteen siitä ilmoitettava maanomistajalle tai, milloin häntä ei voida tavoittaa, sen paikkakunnan nimismiehelle tai maistraatille, missä työ suoritetaan. Etsintätyöstä aiheutunut vahinko ja haitta on täysin korvattava.

Sen, joka haluaa käyttää tämän lain mukaista oikeutta esiintymään, on haettava joko valtauskirjaa alueeseen tai samanaikaisesti myös kaivospiirin määräämistä esiintymän hyväksi käyttämistä varten.

Valtauskirjan saatuaan hakijalla ( valtaajalla) on oikeus (valtausoikeus) valtauskirjassa osoitetulla alueella (valtausalueella) kaivoskivennäisiin kohdistuvaan tutkimustyöhön sen mukaan kuin 3 luvussa säädetään ja niiden hyväksi käyttämiseen tämän pykälän 3 momentin mukaan.

Jos valtaaja osoittaa, että valtausalueella on kaivoskivennäisiä niin runsaasti ja siinä muodossa, että esiintymää todennäköisesti voidaan käyttää hyväksi, on hänellä oikeus sen mukaan kuin 4 luvussa säädetään saada määrätyksi alue kaivostyön suorittamista varten ( kaivospiiri) ja siten saada 5 luvussa säädetty oikeus kaivospiirissä olevien kaivoskivennäisten hyväksi käyttämiseen ( kaivosoikeus).

2 luku

Valtaus.

Valtausalue saa olla enintään yhden neliökilometrin suuruinen. Sen on oltava yhtenäinen alue. Valtausalueen rajat luetaan syvyyssuuntaan pystysuorasti.

Valtausta ei saa suorittaa ( valtauksen esteet):

1) valtausalueella, kaivospiirissä tai toisen kaivospiirin apualueella taikka vireillä olevan kaivospiirihakemuksen tarkoittamalla alueella;

2) aikaisemmalla valtausalueella tai kaivospiirissä ilman kauppa- ja teollisuusministeriön lupaa, jollei kahta vuotta ole kulunut valtauksen tai viittä vuotta kaivosoikeuden raukeamisesta;

3) rajavyöhykkeellä ilman valtioneuvoston lupaa;

4) linnoitusalueella tai sitä ympäröivällä niin leveällä vyöhykkeellä, kuin asetuksella säädetään;

5) 30 metriä lähempänä lentokenttää, maantietä, katua tai yleiseen liikenteeseen käytettyä rautatietä taikka kanavaa;

6) 50 metriä lähempänä rakennusta, jota pysyvästi käytetään tai aiotaan käyttää asuntona tai työhuoneena, taikka sellaista rakennusta varten varattua tonttia tai rakennuspaikkaa, jossa on aloitettu rakentamista tarkoittavat työt, tahi yleistä rakennusta tai laitosta taikka yli 35 000 voltin jännitteistä sähkölinjaa tai muuntoasemaa tahi puutarhassa taikka asuinrakennuksen yhteydessä olevassa puistossa;

7) teollisuuslaitoksen alueella tai sen käyttämällä varasto- tahi jätealueella; eikä

8) kirkko- tai hautausmaalla.

Sen estämättä, mitä edellä 4―7 kohdassa on säädetty, on valtaus sallittu, mikäli asianomainen viranomainen tai oikeudenomistaja antaa siihen suostumuksensa, sekä aikaisemmassa kaivospiirissä tai sen läheisyydessä, mikäli kaivostyöhön uudelleen ryhtyminen harkitaan tärkeämmäksi kuin alueen käyttäminen tarkoitukseensa.

Milloin 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettu rakennus tai laitos sijaitsee voimassa olevalla valtausalueella tahi kaivospiirissä, saa valtaus kuitenkin tapahtua.

Valtauskelpoisella on oikeus ennakolta varata itselleen etuoikeus mahdollisen esiintymän valtaamiseen ilmoitetulla, enintään 9 neliökilometrin laajuisella alueella ( varaus) tekemällä siitä kirjallisen varaus ilmoituksen sen paikkakunnan nimismiehelle tai maistraatille, missä esiintymä on. Ilmoituksessa on mainittava varaajan nimi, ammatti ja osoite sekä selvitettävä varausalueen maantieteellinen sijainti. Alueen sijainti ja rajat on merkittävä ilmoitukseen liitettävään karttaan niin tarkoin, ettei epätietoisuutta niistä voi syntyä. Nimismiehen tai maistraatin on seitsemän päivän kuluessa siitä, kun ilmoitus on toimitettu, lähetettävä se edelleen kauppa- ja teollisuusministeriön.

Varaus ei saa koskea sellaista aluetta, joka sijaitse yhtä kilometriä lähempänä toisen vallattavaksi anomaa aluetta tai toiselle kuuluvaa valtausaluetta tahi kaivospiiriä, eikä myöskään aikaisemmin 1 momentin mukaisesti varattua aluetta, ellei edellisen varauksen raukeamisesta ele kulunut kahta vuotta.

Jos varausilmoitus todetaan puutteelliseksi, mutta varausalueen suuruus ja maantieteellinen sijainti käy siitä selville, on varaajalle annettava tilaisuus ilmoituksen täydentämiseen. Mikäli ilmoitus tällöin edelleen jää olennaisesti puutteelliseksi, on kauppa- ja teollisuusministeriön hylättävä varausilmoitus. Samoin on vastoin 2 momentin säännöstä tehty varausilmoitus hylättävä siinä tarkoitetun alueen kohdalta.

Varaus on voimassa, kunnes sen tuottamalla etuoikeudella haetaan valtauskirjaa, kuitenkin enintään yhden vuoden siitä päivästä lukien, jona varausilmoitus on tehty nimismiehelle tai maistraatille.

Valtaushakemuksessa, joka on kirjallisesti tehtävä kauppa- ja teollisuusministeriölle, on ilmoitettava:

1) hakijan nimi, ammatti, kotipaikka ja osoite sekä selvitys siitä, että hakija on valtuuskelpoinen;

2) alue, jolla esiintymän otaksutaan olevan, mainitsemalla läänin, kunnan, kylän ja tilan nimi sekä tilan rekisterinumero tai, milloin on kysymys tilaan kuulumattomasta alueesta, vastaavat tiedot;

3) valtausalueen suuruus, sen maantieteellinen sijainti ja rajat sekä sillä olevat kiinteistöjen rajat hakemukseen liitettyyn karttaan niin tarkoin merkittynä, ettei epätietoisuutta niistä voi syntyä, hyväksyttävine selvityksineen siitä. ettei ole 6 §:ssä mainittuja valtauksen esteitä;

4) mitä kaivoskivennäisiä hakija otaksuu alueella olevan; sekä

5) ehdotus valtausalueelle annettavaksi nimeksi.

Hakemus katsotaan tehdyksi, kun se on saapunut kauppa- ja teollisuusministeriöön.

Mikäli valtaushakemus on puutteellinen taikka asia muutoin kaipaa lisäselvityksen, voidaan hakijalle varata tilaisuus hakemuksen täydentämiseen ja lisäselvityksen esittämiseen määrätyssä ajassa uhalla, että hakemus muuten voidaan puutteellisena ja selvittämättömänä hylätä. Kauppa- ja teollisuusministeriön on ratkaistava asia viivytyksettä.

10§

Mikäli valtaushakemus täyttää tässä laissa säädetyt edellytykset, kauppa- ja teollisuusministeriön on annettava hakijalle valtauskirja hakemuksessa tarkoitettuun alueeseen tai siihen alueen osaan, johon ei ele valtauksen estettä.

Valtaus on voimassa valtauskirjan antopäivästä lukien.

11§

Jos useat ovat tehneet varausilmoituksen tai valtaushakemuksen samaan alueeseen, on etuoikeus sillä, joka ensimmäisenä on tehnyt ilmoituksen tai hakemuksen. Jos ilmoitus tai hakemus on tehty samana päivänä, on etuoikeus sillä, joka on ensimmäisenä tavannut esiintymän.

Valtaushakemusta ei saa ottaa päätettäväksi, ennen kuin kokonaan tai osaksi samaa aluetta koskevat paremmin etuoikeuksin tehdyt hakemukset on lopullisesti ratkaistu.

3 luku

Valtausoikeus.

12§

Valtaajalla on oikeus tässä luvussa säädetyillä ehdoilla toimittaa valtausalueella tutkimustyötä esiintymän laadun ja laajuuden selvittämiseksi sekä tarpeen mukaan käyttää alueen ulkopuolellakin maata teitä sekä voima-, vesi- ja muita johtoja varten.

Tutkimustyö ja alueiden käyttö on rajoitettava niihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen tutkimustyön tarkoituksen saavuttamiseksi, niin kuin kuivattamiseen, kaivamiseen, koelouhintaan, syväkairaukseen, koerikastateiseen ja muuhun sellaiseen. Toimenpiteet on suoritettava siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän vahinkoa tai haittaa.

Valtausalueella louhittuja kaivoskivennäisiä, lukuun ottamatta valtion omistamalla alueella maalajeista huuhdottua kultaa ja sen huuhdonnan yhteydessä sivutuotteena talteen otettua muuta kaivoskivennäistä, ei valtaajalla ele ilman maanomistajan suostumusta oikeutta käyttää hyväkseen muulla tavoin eikä suuremmassa määrin, kuin on välttämätöntä niiden käyttökelpoisuuden ja markkinoimismahdollisuuksien tutkimista varten analysoimisen, koerikastuksen, koesulatuksen tai muun sellaisen menettelyn avulla. Valtausalueelle ei saa rakentaa muita kuin tutkimustöiden suorittamista varten tarpeellisia rakennuksia ja laitteita.

13§

Valtaajalla on oikeus siirtää valtausoikeutensa toiselle, joka on valtauskelpoinen. Siirto ja sitä koskeva siirron saajan hyväksyminen on merkittävä valtauskirjaan. Siirrosta on ilmoitettava niin kuin 54 §:ssä säädetään.

14§

Valtaaja on velvollinen viranomaisen taikka valtausalueen omistajan tai haltijan vaatiessa esittämään valtauskirjansa.

15§

Milloin valtausalueella tai sen ulkopuolella suoritetusta tutkimustyöstä taikka alueiden käytöstä aiheutuu jollekin pysyvää tai ohimenevää vahinkoa tai haittaa, on valtaaja velvollinen suorittamaan siitä täyden korvauksen. valta

Valtausoikeudesta on valtaajan suoritettava jokaiselle valtausalueeseen kuuluvan maatahi vesialueen omistajalle kalenterivuodelta tai sen osalta valtauskorvaus jonka suuruus pinta-alayksikköä kohden määrätään asetuksella. Valtaajan on vuoden kuluessa valtauskirjan antopäivästä lukien toimitettava todistus ensimmäisen valtauskorvauksen suorituksesta kauppa- ja teollisuusministeriölle uhalla, että valtaus muuten voidaan julistaa menetetyksi. Seuraavilta vuosilta valtaajan on suoritettava valtauskorvaus viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 15 päivänä uhalla, että kauppa- ja teollisuusministeriö muuten, maanomistajan pyynnöstä ja valtaajaa kuultuaan, voi julistaa valtauksen menetetyksi. Valtaaja ei saa toimittaa valtausalueella 12 §:ssä tarkoitettuja tutkimustöitä ennen kuin kulloinkin kyseessä olevan vuoden valtakorvaus on suoritettu.

Muun valtaajan kuin valtion, kunnan tai seurakunnan on, jos valtausalueeseen kuuluvan tai siihen rajoittuvan alueen omistaja tai haltija vaatii, ennen tutkimistöiden aloittamista asetettava asianomaiselle vakuus kaikista korvauksista, jotka hän 1 momentin mukaan on velvollinen suorittamaan. Jos vakuudesta ei sovita, on ulosotonhaltijan se vahvistettava.

Jollei se, jolle on aiheutunut 1 momentissa tarkoitettu vahinko, ele kolmen vuoden kuluessa siitä päivästä lukien, jolloin valtauksesta luopumista tai sen menettämistä koskeva kuulutus on julkaistu, esittänyt valtaajalle korvausvaatimusta, on hän menettänyt oikeutensa korvaukseen.

16§

Valtaajan on suoritettava valtausalueestaan valtiolle kalenterivuodelta tai sen osalta valtausmaksu, jonka suuruus pinta-alayksikköä kohden määrätään asetuksella.

Valtiolle myönnetystä valtauksesta ei suoriteta valtausmaksua. Jos valtio luovuttaa valtausoikeutensa, on valtausmaksu suoritettava siitä kalenterivuodesta alkaen, jonka aikana luovutus tapahtuu.

17§

Valtausmaksu on suoritettava viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 15 päivänä kauppa- ja teollisuusministeriölle, minkä päivän jälkeen, mikäli suoritus on laiminlyöty, valtausmaksu saadaan periä julkisten saatavain ulosotosta säädetyssä järjestyksessä. Jollei valtausmaksua ole suoritettu kahden kuukauden kuluessa edellä mainitusta päivästä lukien, voidaan valtausoikeus julistaa menetetyksi.

13§

Valtaaja voi luopua valtausoikeudesta valtausalueeseen tai sen osaan tekemällä siitä kirjallisen ilmoituksen kauppa- ja teollisuusministeriölle. Milloin luopuminen koskee valtausalueen osaa, on ilmoitukseen liitettävä valtauskirja.

19§

Valtaaja on velvollinen toimittamaan vuoden kuluessa siitä, kun hän on luopunut valtauksesta tai valtausoikeus on menetetty, kauppa- ja teollisuusministeriölle seikkaperäisen selostuksen valtausalueella suoritetuista tutkimustöistä ja niiden tuloksista asianmukaisine karttaliitteineen. Selostusta koskevasta velvollisuudesta voi ministeriö erityisistä syistä myöntää määräämillään ehdoilla määräajaksi helpotuksen tai vapautuksen.

Edellä 1 momentissa mainitut tutkimustyöselostukset on julkisina asiakirjoina säilytettävä kauppa- ja teollisuusministeriössä.

20§

Valtaajan on kahden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona hän on luopunut valtauksesta tai valtausoikeus on menetetty, vietävä valtausalueelta pois rakennuksensa, laitteensa ja muu omaisuutensa uhalla, että omaisuus muuten jää korvauksetta maanomistajalle.

Valtaajan on luovuttuaan valtauksesta tai sen menetettyään viipymättä saatettava valtausalue yleisen turvallisuuden vaatimaan kuntoon.

4 luku

Kaivospiirin määrääminen.

21§

Kaivospiirin määräämistä on kirjallisesti haettava kauppa- ja teollisuusministeriöltä ( kaivospiirihakemus). Jollei hakemusta tehdä samanaikaisesti valtaushakemuksen kanssa, on se tehtävä viiden vuoden kuluessa valtauskirjan antamispäivästä uhalla, että valtausoikeus muuten on menetetty. Milloin valtausalue tai sen osa sijaitsee aikaisemmalla valtausalueella tahi kaivospiirissä ja valtauskirjassa on asetettu kaivospiirihakemuksen tekemiselle viittä vuotta lyhyempi määräaika, on hakemus tehtävä tämän ajan kuluessa.

Jollei 1 momentissa mainittuna aikana suoritetuista järjestelmällisistä tutkimuksista huolimatta ole saatu riittävää selvyyttä esiintymän hyväksikäyttömahdollisuuksista, voi kauppa- ja teollisuusministeriö ennen määräajan päättymistä tehdystä hakemuksesta myöntää ajan pitennystä enintään kolmevuotta. Jos tutkimustyö ylivoimaisen esteen tai valtausoikeutta koskevan riidan johdosta tahi muista erityisistä syistä on täytynyt joksikin ajaksi keskeyttää, voi kauppa- ja teollisuusministeriö niin ikään myöntää määräajan pitennystä enintään niin pitkän ajan kuin työ on ollut keskeytettynä.

Jos kaivospiirihakemus on tehty 1 ja 2 momentissa sanotun ajan kuluessa, mutta asiasta ei ele ennen määräajan päättymistä annettu lopullista päätöstä, pysyy valtaus voimassa, kunnes aiottu kaivospiiri on määrätty tai hakemus lainvoimaisella päätöksellä hylätty.

22§

Kaivospiirin on oltava, mikäli valtauksen esteistä ei muuta johdu, yhtenäinen alue sekä suuruudeltaan ja muodoltaan käytännön vaatimuksia vastaava ja osan siitä valtausaluetta. Kaivospiiriin saadaan ottaa sellaiset alueet, jotka ovat välttämättömät esiintymän hyväksi käyttämistä varten, niin kuin teollisuus-, varasto-, jäte- ja asuntoalueet sekä myös alueet teitä, kuljetuslaitteita, voima- ja vesijohtoja sekä viemäreitä varten sanoin kuin sellaiset esiintymän lähettyvillä sijaitsevat alueet, joilla on kaivostyössä täytemaaksi soveltuvaa maalajia tai muuta kaivostuotteiden jalostuksessa tarvittavaa sivuainetta.

Kaivospiiriä ai saa määrätä suuremmaksi kuin kysymyksessä olevan esiintyvän laadun ja laajuuden kohtuudella voidaan katsoa edellyttävän. Kaivospiirin rajat luetaan syvyyssuuntaan pystysuorasti.

Kaivospiirin määräämisessä on noudatettava, mitä valtauksen esteistä 6 §:ssä on säädetty. Kuitenkin voidaan 6 §:n 1 momentin 6 ja 7 kohdan säännöksistä huolimatta valtausalue tai sen osa liittää kaivospiiriin, jos este on ilmaantunut vasta valtauskirjan antamisen jälkeen.

Jollei teitä, kuljetuslaitteita tahi voima- tai vesijohtoja taikka viemäreitä tai jätealueita varten tarvittavaa aluetta liitetä kaivospiiriin, voidaan sellainen välttämätön alue samoin kuin riittävään syvyyteen maan pinnasta louhittava kuljetusväylä osoittaa sivullisille mahdollisimman vähän haittaa tuottaen, kaivospiirin ulkopuolelta ( apualue).

23§

Kaivospiirihakemukseen on liitettävä:

1) kartta, johon on merkitty kysymykseen tulevien kiinteistöjen, valtausalueen ja muodostettavan kaivospiirin sekä apualueiden sijainti ja rajat;

2) tutkimustöistä ja niiden tuloksista 4 §:n 3 momentissa mainittujen kaivospiirin määräämisen edellytysten toteamiseksi tarvittava selvitys;

3) edellä 22 §:ssä tarkoitettu selvitys seikoista, jotka vaikuttavat kaivospiirin koon ja muodon määräämiseen;

4) ilmoitus niiden henkilöiden tai yhteisöjen nimistä ja osoitteista, joiden oikeutta kaivospiirin määrääminen koskee;

5) maarekisterin tai tonttikirjan otteet niistä kiinteistöistä, joita kaivospiirin määrääminen koskee; sekä

6) ehdotus kaivospiirin nimeksi.

Jos hakemus koskee sellaista aluetta, josta säädetään eräistä yhteisistä alueista ja niihin verrattavista etuuksista 9 päivänä toukokuuta 1940 annetussa laissa (204/40), vaaditaan yhteiseen alueeseen osallisista tiloista ja niiden omistajista kuitenkin vain sellainen selvitys. joka on tarpeen tiedoksiannon toimittamiseksi.

24§

Jos valtaus- ja kaivospiirihakemus tehdään samanaikaisesti, on hakemuksesta sekä sen käsittelystä ja oikeusvaikutuksista vastaavasti voimassa, mitä valtaus- sekä kaivospiirihakemuksesta on säädetty.

25§

Hakijan on suoritettava kaikki kaivospiirin määräämisestä aiheutuvat kustannukset. Nämä kustannukset on, jos kauppa- ja teollisuusministeriö niin määrää, etukäteen suoritettava ministeriölle Jos kustannuksia ei suoriteta määräyksen mukaisesti, voidaan hakemus hylätä.

26§

Jos kaivospiirihakemus on puutteellinen tai asia muutoin kaipaa lisäselvityksen, voidaan hakijalle varata tilaisuus hakemuksen täydentämiseen tai lisäselvityksen esittämiseen määrätyssä ajassa uhalla, että hakemus muuten voidaan hylätä.

27§

Mikäli kaivospiirihakemus täyttää tässä laissa säädetyt edellytykset, kauppa- ja teollisuusministeriön on annettava määräys kaivospiiritoimituksen suorittamisesta, ja pyydettyään maanmittaushallituksen ehdotuksen, määrättävä maanmittausinsinööri toimitusinsinööriksi.

Valitus päätöksestä, joka koskee valtauskirjan antamista tahi kaivospiirinimityksen suoritettavaksi määräämistä tai toimitusinsinöörin määräämistä, ei estä suorittamasta toimitusta, jos hakija sitä vaatii. Toimitusta ei kuitenkaan saa lopettaa, ennen kuin valitus on lopullisesti ratkaistu.

28§

Kaivospiiritoimituksessa tulee olla kaksi uskottua miestä, jotka toimitusinsinööri kutsuu jakotoimitusta varten valituista uskotuista miehistä siinä tai niissä kunnissa, joissa kaivospiiri määrätään.

Toimitusinsinööri ja uskotut miehet suorittavat toimitusmiehinä tehtävänsä virkamiehen vastuulla. Heidän esteellisyydestään sekä esteellisyyttä koskevan väitteen tekemisestä ja ratkaisemisesta sekä siitä aiheutuvista toimenpiteistä on vastaavasti voimassa, mitä jakotoimitusten osalta on jakolaissa säädetty, kuitenkin niin, että toimitusinsinöörin esteelliseksi toteamisesta ilmoitetaan kauppa- ja teollisuusministeriölle toisen toimitusinsinöörin määräämistä varten ja että toimitusmiesten päätökseen, jolla estemuistutus on hylätty, ei saa erikseen hakea muutosta.

Jos toimitusmiehet ovat eri mieltä asiasta, ratkaistaan asia enemmistöpäätöksellä. Jos jokainen on eri mieltä, tulkoon toimitusinsinöörin mielipide päätökseksi.

29§

Jollei kaivospiiritoimitusta ole lopetettu sitä varten määrätyssä ajassa, on toimitusinsinöörin ennen sanotun ajan loppua ilmoitettava siitä kauppa- ja teollisuusministeriölle mainitsemalla syyt toimituksen viivästymiseen. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi pitentää määräaikaa toimituksen lopettamiseksi tai, milloin syytä on, määrätä uuden toimitusinsinöörin.

30§

Toimitusinsinöörin on viimeistään 14 päivää ennen toimituksen alkua kuulutettava toimitus sillä tavoin, kuin julkisista kuulutuksista on säädetty, sekä saman ajan kuluessa lähetettävä erillinen kutsu postitse hakijalle ja kullekin kaivospiirihakemuksessa ilmoitetulle tai muutoin tiedossa olevalle asianosaiselle.

Maanomistajan on kutsun lähettämistä varten toimitusinsinöörin pyynnöstä ilmoitettava, ketä vuokramiestä tai muuta rajoitetun esineoikeuden haltijaa toimitus koskee.

Jos toimitus koskee valtion maata, on toimitusinsinöörin ilmoitettava toimituksesta sille viranomaiselle, jonka hallinnon alaisena maa on, tai, milloin toimitus muutoin koskee valtion etua lääninhallitukselle valtion asiamiehen määräämiseksi.

Jos toimitus täytyy siirtää toistaiseksi eikä seuraavaa kokonaispäivää voida ennen kokouksen lopettamista määrätä ja asianosaisille ilmoittaa, on tieto siitä annettava 1 momentissa säädetyllä tai asianosaisten sopimalla tavalla. Näin tapahtuvasta toimituksen jatkamisesta on erikseen ilmoitettava 3 momentissa mainitulle viranomaiselle.

31§

Jos hakija jää pois estettä ilmoittamatta, raukeaa kaivospiiritoimitus, ja sen pitäminen jää riippumaan hakijan 21 §:ssä säädetyssä ajassa tehtävästä uudesta hakemuksesta. Muun asianosaisen poissaelo ei estä toimituksen pitämistä.

32§

Kaivospiiriä ei saa määrätä suuremmaksi eikä toisia alueita koskevaksi kuin kauppa- teollisuusministeriön kaivospiiritoimitusta koskevassa päätöksessä on määrätty. Milloin olosuhteet vaativat, voidaan kuitenkin asianosaisten suostumuksella suorittaa vähäisiä kaivospiirialueen rajojen tarkistuksia.

Jos kaivospiirin olennainen laajentaminen tai muuttaminen osoittautuu tarpeelliseksi, on toimitus keskeytettävä, kunnes kauppa- ja teollisuusministeriö on ratkaissut kysymyksen.

33§

Toimituksessa on toimitusmiesten määrättävä kaivospiiri ja apualueet tai, jos laillisia edellytyksiä ei siihen ole, hylättävä hakemus.

Milloin hakija ilmoittaa käyttävänsä kaivostyöhön maan pinnalla ja muihin 22 §:n 1 momentissa mainittuihin tarkoituksiin ainoastaan osan kaivospiiriä, on tämä osa määrättävä erikseen käyttöalueeksi.

34§

Toimituksessa on pidettävä pöytäkirjaa kaikesta, mitä siinä tapahtuu, sekä laadittava kartta ja selitelmä, joihin 33 §:ssä tarkoitetut alueet, erikseen kunkin tilan kohdalta, on merkittävä. Alueet on tarkoituksenmukaisella tavalla merkittävä myös maastoon.

35§

Jos rajankäynti on toimitusta varten tarpeen, on toimitusmiesten suoritettava se ilman eri määräystä noudattamalla, mitä jakolaissa on säädetty.

36§

Oikeudesta käyttää kaivospiirin käyttöaluetta sekä apualuetta on kaivospiirin haltijan suoritettava korvaus.

Jos siitä, että alue otetaan kaivospiiriin tai apualueeksi, johtuu haittaa kiinteistön jäljelle jäävän osan käyttämisessä tai muutoin aiheutetaan vahinkoa tahi haittaa kiinteistölle, on siitä suoritettava korvaus. Niin ikään on, milloin kaivospiirin määrääminen tai kaivostyö aiheuttaa muun oikeuden menettämisen tahi supistamisen, sekin korvattava.

37§

Jolleivät asianosaiset sovi 36 §:ssä tarkoitetusta korvauksesta, on toimitusmiesten se määrättävä.

Toimituksessa on korvauksen osalta soveltuvin kohdin noudatettava, mitä kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen annetussa laissa on säädetty.

38§

Toimituksen loppukokouksessa toimitusinsinöörin on asianosaisille ilmoitettava sekä pöytäkirjaan merkittävä toimitusmiesten antamat päätökset sekä miten päätöksiin voidaan hakea muutosta.

Toimituksessa laadittu pöytäkirja, kartta ja kertyneet asiakirjat on loppukokouksen jälkeen 14 päivän ajan pidettävä yleisön nähtävinä sopivassa paikassa sen kunnan alueella, jossa kaivospiiri tai suurin osa siitä sijaitsee, mistä samoin kuin siitä, miten toimitusmiesten päätöksiin voidaan hakea muutosta, on samalla, kun pöytäkirja, kartta ja asiakirjat pannaan nähtäviksi, kuulutettava niin kuin julkisista kuulutuksista on säädetty.

Sitten kun pöytäkirja ja asiakirjat ovat säädetyn ajan olleet yleisön nähtävinä, on toimitusinsinöörin viivytyksettä lähetettävä ne kauppa- ja teollisuusministeriölle. Kun kaivospiiritoimitus on muulta kuin korvausta koskevalta osalta saanut lainvoiman, on kauppa- ja teollisuusministeriön tehtävä siitä merkintä kaivosrekisteriin ja ilmoitettava toimitus merkittäväksi maarekisteriin tai tonttikirjaan. Todistukseksi kaivosoikeudesta ja sen kaivosrekisteriin merkitsemisestä ministeriön on annettava oikeuden haltijalle kaivoskirja.

39§

Jos kaivospiiriä tai sen apualuetta sen jälkeen, kun se on määrätty, halutaan laajentaa, supistaa tai jakaa taikka sen rajoja muutoin muuttaa, on sitä haettava kauppa- ja teollisuusministeriöltä, ja on tällöin soveltuvin kohdin voimassa, mitä kaivospiirin määräämisestä on säädetty.

Laki on sama, jos kaivospiiriä määrättäessä on osoitettu käyttöalue ja myöhemmin havaitaan tarvittavan kaivostyöhön tai muihin 22 §:n 1 momentissa mainittuihin tarkoituksiin laajempi käyttöalue tai apualueen saaminen osoittautuu välttämättömäksi.

5 luku

Kaivosoikeus.

40§

Kun kaivoskirja on annettu, kaivosoikeuden haltija saa ottaa työn alaiseksi ja käyttää hyväkseen kaikki kaivospiirissä tavatut kaivoskivennäiset ( kaivostyö). Oikeus käsittää myös aikaisemmasta louhinnasta kaivospiiriin jääneet jätteet.

Paitsi kaivoskivennäisiä, saa kaivosoikeuden haltija käyttää hyväkseen muitakin kaivospiirin kallio- ja maaperään kuuluvia aineita, sikäli kuin se on tarpeen kaivos- tai siihen liittyvän jalostustyön tarkoituksenmukaista toimittamista varten taikka tällaiset aineet saadaan talteen sivutuotteina tai jätteinä kaivoskivennäisten louhinnassa tahi jalostuksessa. Milloin ilmaantuu erimielisyyttä siitä, mitä on pidettävä sivutuotteena ja jätteenä, ratkaisee asian kauppa- ja teollisuusministeriö kaivoslautakuntaa kuultuaan.

Milloin apualueella suoritetaan louhintaa apualueen käyttötarkoituksen mukaisesti, ei kaivosoikeuden haltijalla ele oikeutta käyttää louhittuja aineita hyväkseen.

41§

Kaivosoikeuden haltijalla on käyttöoikeus käyttöalueeseen tai, jollei sitä ole määrätty, koko kaivospiiriin, ei kuitenkaan muuhun tarkoitukseen kuin kaivoskivennäisiin kohdistuvaan kaivos- ja jalostustyöhön tai sellaiseen toimintaan, jonka on katsottava edistävän kaivostyötä. Kaivospiirissä käyttöalueen ulkopuolella kaivosoikeuden haltijalla on sen lisäksi, mitä 4O §:ssä on säädetty, 12 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja valtaajan oikeuksia vastaavat oikeudet.

Maanomistajan, joka aikoo rakentaa käyttöalueen ulkopuolella kaivospiirin alueella, on saatava siihen kaivosoikeuden haltijan suostumus.

42§

Kaivosoikeuden siirrosta on vastaavasti voimassa, mitä valtausoikeuden kohdalta on 13 §:ssä säädetty. Kaivosoikeuden siirrosta on tehtävä merkintä alkuperäiseen kaivoskirjaan.

43§

Jos maan omistaja tai haltija vaatii, on kaivosoikeuden haltijan rakennettava ja pidettävä kunnossa tarpeenmukainen aita käyttöalueen tai kaivosoikeuden haltijan yksinomaiseen käyttöön kuuluvan apualueen, ympärillä.

44§

Kaivosoikeudesta on sen haltijan, jollei hän itse omista kaivospiirin aluetta ja siihen kuuluvaa apualuetta, kaivoskirjan antamista seuraavan kalenterivuoden alusta lukien suoritettava maanomistajalle vuotuinen kaivospiirimaksu, jonka suuruus pintaalayksikköä kohden määrätään asetuksella. Kaivospiirimaksu on kultakin kalenterivuodelta maksettava viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 15 päivänä.

45§

Korvauksena hyväksi käyttämistään kaivoskivennäisistä on kaivosoikeuden haltijan, jollei muusta ole sovittu, kultakin kalenterivuodelta suoritettava maanomistajalle kaivospiirin alueelta louhituista ja maanpinnalle nostetuista kaivoskivennäisistä kohtuullinen louhimismaksu, jota vahvistettaessa on otettava huomioon kaivoskivennäisten arvo, käyttömahdollisuudet, markkinoiminen ja muut kaivoskivennäisten taloudelliseen arvoon vaikuttavat perusteet. Louhimismaksun vahvistaa kauppa- ja teollisuusministeriö kaivoslantakuntaa kuultuaan.

Jos maanomistajia on useita, on heille tuleva osuus louhimismaksusta jaettava siinä suhteessa, kuin heillä on osuutta kaivospiirin alueeseen.

46§

Jos kaivostyöstä aiheutuu sellaista vahinkoa tai haittaa, jota kaivospiiriä määrättäessä ei ole otettu huomioon, saa siitä erikseen hakea korvausta kanteella paikkakunnan alioikeudessa. Kanne on pantava vireille kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahinko tai haitta voidaan havaita, uhalla, että oikeus korvaukseen muuten on menetetty.

47§

Kaivosoikeuden haltijan on huolehdittava siitä, ettei kaivoksen vastaista käyttöä ja louhimistyötä vaaranneta tai vaikeuteta eikä harjoiteta ilmeistä tuhlausta kaivoskivennäisten hyväksi käyttämisessä.

48§

Jos kaivosoikeuden haltija luopuu oikeudestaan, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti kauppa- ja teollisuusministeriölle. Kaivosoikeus katsotaan rauenneeksi siitä päivästä lukien, jona ilmoitus on saapunut ministeriölle.

49§

Kaivosoikeuden haltijan on vuosittain ennen 1 päivää toukokuuta kauppa- ja teollisuusministeriölle ilmoitettava, onko kaivospiirissä edellisenä kalenterivuotena harjoitettu kaivostyötä.

Ilmoitukseen on liitettävä, jos kaivospiirissä on harjoitettu kaivostyötä, selvitys suoritettujen töiden määrästä, laadusta ja tuloksista sekä kaivos- ja tutkimustöiden edistymistä osoittavat kartat. Karttojen lähettämistä koskevasta velvollisuudesta voi kauppa- ja teollisuusministeriö erityisistä syistä myöntää määräämillään ehdoilla määräajaksi helpotuksen tai vapautuksen.

50§

Jos kaivosoikeuden haltija ei kymmenen vuoden kuluessa kaivospiirin määräämisestä lukien ele ryhtynyt kaivostyöhön tai muuhun sellaiseen esiintymän luonteen edellyttämään työhön, joka osoittaa hänen vakavasti pyrkivän kaivospiirissä varsinaiseen kaivostyöhön, on kauppa- ja teollisuusministeriön, kuultuaan kaivosoikeuden haltijaa, määrättävä ryhdyttäväksi kahden vuoden sisällä kaivostyöhön uhalla, että kaivosoikeus muuten voidaan julistaa menetetyksi. Yleisen edun vaatiessa ja kaivoskivennäisreservien tarpeen tai muiden erityisten syiden tähden voidaan hänelle kuitenkin pyynnöstä myöntää pitennettyä aikaa työhön ryhtymistä varten enintään viisi vuotta kerrallaan.

Laki on sama, jos 1 momentissa tarkoitettuun työhön on ryhdytty säädetyssä määräajassa, mutta työ tämän jälkeen on keskeytynyt viittä vuotta pitemmäksi ajaksi.

51§

Kun kaivosoikeuden haltija luopuu oikeudestaan tai se julistetaan menetetyksi, palautuu kaivospiirin alue ja apualue korvauksetta maanomistajalle. Kaivoksen tuotteet sekä maan pinnalla olevat rakennukset ja laitteet saa kaivosoikeuden haltija kuitenkin pitää paikallaan kaksi vuotta. Jollei niitä viedä pois sanotun ajan kuluessa, jäävät ne korvauksetta maanomistajalle.

Kaivoksessa olevat, sen varmuudeksi ja turvallisuuden säilyttämiseksi rakennetut laitteet sekä tikapuut ja portaat samoin kuin kaivospiirin alueelle rakennetut betoniset nostotornit ja muut sellaiset kiinteät laitteet, joita voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää ainoastaan kaivostyön yhteydessä, on jätettävä paikoilleen, jollei kauppa- ja teollisuusministeriö anna lupaa niiden poistamiseen. Ne siirtyvät korvauksetta sille, joka myöhemmin saa oikeuden kaivoksen käyttämiseen.

Kaivostyön lopettamisen jälkeen kaivosoikeuden haltijan on pidettävä kaivos siinä kunnossa, että 49 §:ssä mainittu kaivoskartta voidaan laatia, siihen saakka, kunnes kartta on toimitettu kauppa- ja teollisuusministeriöön.

Kaivosoikeuden haltijan on, luovuttuaan kaivospiiristä tai menetettyään kaivosoikeuden, viipymättä saatettava alue yleisen turvallisuuden vaatimaan kuntoon.

6 luku

Kaivosrekisteri.

52§

Valtauksista ja kaivospiireistä pitää kauppa- ja teollisuusministeriö kaivosrekisteriä.

Jokaisella on oikeus saada otteita rekisteristä säädettyä maksua vastaan.

53§

Kaivosrekisteriin on merkittävä:

1) valtaajan nimi, ammatti, kotipaikka ja osoite sekä kansalaisuus;

2) valtauskirjan numero, antamispäivä ja voimassaoloaika;

3) valtausalueen nimi, suuruus ja sijainti sekä mitä kaivoskivennäisiä esiintymässä on ilmoitettu olevan;

4) valtausmaksun suuruus ja suoritukset;

5) kaivospiiriä koskeva hakemus ja siitä aiheutuneet toimenpiteet;

6) kaivospiirin määrääminen;

7) valtaus ja kaivosoikeuden siirto ja muun saanto sekä tämän peruste, mikäli ne on 54 §:n mukaan ilmoitettu rekisteriin merkittäviksi;

8) valtaus- ja kaivosoikeuden panttaus;

9) kaivosrekisteriin merkityn oikeuden lakkaaminen;

10) valtaus- ja kaivosoikeuksia koskevat määräajat; sekä

11) ne muut tiedot, jotka tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten mukaan on rekisteriin ilmoitettava tai merkittävä.

54§

Jos valtaus- tai kaivosoikeus on siirretty taikka perinnön tai muun siihen verrattavan saannon nojalla siirtynyt tai pantattu, on oikeuden saajan ilmoitettava siitä 60 päivän kuluessa kauppa- ja teollisuusministeriölle kaivosrekisteriin merkitsemistä varten. Ilmoituksen siirrosta voi tehdä myös siirtäjä.

Siirtoilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja siihen on liitettävä valtaus- tai kaivoskirja siirtoa koskevine merkintöineen alkuperäisenä tai virallisesti oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä hyväksyttävä selvitys siitä, että siirron saaja on valtauskelpoinen.

Jos siirtoilmoitus on puutteellinen eikä sitä ele täydennetty ministeriön asettaman määräajan kuluessa, on ilmoituksen rekisteriin merkitseminen evättävä.

Siirto tulee voimaan siitä päivästä, jona merkintään johtanut ilmoitus on saapunut kauppa- ja teollisuusministeriölle. Vilpittömässä mielessä olevaa kolmatta henkilöä vastaan siirto kuitenkin on voimassa vasta siitä päivästä, jona se on merkitty kaivosrekisteriin.

55§

Kauppa- ja teollisuusministeriön on viipymättä asianomaisessa kunnassa kuulutettava, niin kuin julkisista kuulutuksista on säädetty, kaivosrekisteriin tehdystä merkinnästä, joka koskee:

1) valtauskirjan antamista;

2) kaivospiiritoimituksen tai sen toimitusinsinöörin määräämistä;

3) valtaus- tai kaivosoikeuden siirtymistä; taikka

4) valtaus- tai kaivosoikeudesta luopumista tahi sellaisen oikeuden menettämistä tai menetetyksi julistamista.

Kuulutukseen on liitettävä valitusosoitus merkinnän perusteena elevasta kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksestä.

Kuulutuksen julkaisemispäivä on merkittävä kaivosrekisteriin.

7 luku

Turvallisuutta koskevat säännökset.

56§

Työn, joka suoritetaan kaivoksessa, avolouhoksessa tai kaivuupaikassa kaivoskivennäisen esille saamiseksi taikka talteen ottamiseksi, samoin kuin tällaisen työn yhteydessä saatujen tuotteiden maanpinnalle siirtämistä tarkoittavan työn turvallisuus, on järjestettävä noudattaen tämän lain ja työturvallisuuslain säännöksiä.

57§

Kaivostyön harjoittajan on 56 §:ssä mainittuja työturvallisuussäännöksiä noudattaessaan huolehdittava erityisesti siitä, että koneistot, kalustot, terveydelliset ja muut tarpeelliset laitteet ja käytössä olevat kulkutiet ja kaivostilat jatkuvasti pysyvät asianmukaisessa kunnossa ja että niiden rakenteesta, laadusta ja käytöstä sekä räjähdysaineesta annettuja samoin kuin muita hengen ja omaisuuden turvaamista koskevia määräyksiä noudatetaan niin, ettei työntekijöiden ja muiden henkilöiden turvallisuutta tai omaisuutta vaaranneta.

58§

Naista ei saa pitää kaivoksessa sellaisessa työssä, jota tehdään maanpinnan alla.

Edellä 1 momentissa säädetty kielto ei koske naista, joka on kaivoksessa työnjohtajana suorittamatta ruumiillista työtä tai opintoja tahi ammattikasvatusta varten, eikä myöskään naista, joka on terveydenhoidollisessa tai sosiaalisessa toimessa kaivoksessa taikka joka tilapäisesti on siellä muun kuin ruumillisen työn suorittamista varten.

8 luku

Lain noudattamisen valvonta.

59§

Kauppa- ja teollisuusministeriön tehtävänä on valvoa tämän lain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista sekä suorittaa sitä varten tarkastuksia.

Kaivosasioiden periaatteellista laatua olevien ja laajakantoisten kysymysten sekä muiden tässä laissa mainittujen asiain valmistavaa käsittelyä varten ministeriöllä on apunaan kaivoslantakunta. Lautakunnan kokoonpanosta ja toiminnasta säädetään asetuksella.

60§

Kauppa- ja teollisuusministeriön määräämä tarkastaja voi tarkastuksen perusteella määrätä, että kaivoksessa on tehtävä laitteita tai suoritettava töitä 47 §:ssä, 51 §:n 4 momentissa tai 56―58 §:ssä säädetyssä tarkoituksessa ja asettaa niiden suorittamista varten määräajan. Niin ikään voi hän kieltää sellaisen työn suorittamisen tai laitteen käyttämisen, jonka katsotaan saattavan hengen tai omaisuuden vaaran alaiseksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu määrä aika ja kielto on tarkastuksen suorittajan merkittävä tarkastuspöytäkirjaan, joka valitusosoituksineen on viipymättä toimitettava asianomaiselle. Kieltoa on valituksesta huolimatta heti noudatettava, jollei kauppa- ja teollisuusministeriö toisin määrää.

61§

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi muussakin kuin 60 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa asettaa määräajan jonkin tämän lain mukaisen velvoituksen täyttämiseksi. Jos velvoitus kohdistuu kaivosoikeuden haltijaan, mutta hän laiminlyö sen täyttämisen joko ministeriön toimesta tai 60 §:n mukaan kaivostarkastajan lainvoiman saaneella päätöksellä asetetun määräajan kuluessa, voi ministeriö määrätä kaivoksen tai sen osan suljettavaksi, kunnes määräystä on noudatettu.

Kauppa- ja teollisuusministeriön antamaa määräystä on valituksesta huolimatta heti noudatettava.

62§

Jos kalvosoikeuden haltija ylittää 40 tai 41 §:n mukaisen oikeutensa, on häntä rangaistava rikoslain mukaan niin kuin sitä, joka hallitessaan toisen maata on ylittänyt oikeutensa.

Sakolla on rangaistava, jollei muualla ole ankarampaa rangaistusta säädetty:

1) sitä, joka kaivoskivennäisten etsintä työssä rikkoo 3 §:n säännöstä;

2) valtaajaa, joka ylittää hänelle 12 §:n mukaan kuuluvan oikeuden;

3) valtaajaa, joka laiminlyö 19 §:n mukaisen velvollisuutensa tutkimustöitä ja niiden tuloksia koskevan selostuksen ja muiden selvitysten antamisen;

4) valtaajaa, joka laiminlyö 20 §:n 2 momentin mukaisen velvollisuutensa saattaa valtausalueen yleisen turvallisuuden vaatimaan kuntoon;

5) kaivosoikeuden haltijaa, joka laiminlyö49 §:n 1 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa;

6) sitä, joka rikkoo 51 §:n 2 momentin säännöstä eräiden kaivoksessa tai muualla kaivospiirissä olevien laitteiden paikoilleen jättämisestä;

7) kaivosoikeuden haltijaa, joka rikkoo 51 §:n 3 momentin säännöstä kaivoskartan laatimisen edellyttämästä kaivoksen kunnossapitämisestä;

8) kaivosoikeuden haltijaa, joka laiminlyö 51 §:n 4 momentin mukaisen velvollisuutensa saattaa kaivospiirin yleisen turvallisuuden vaatimaan kuntoon;

9) valtaus- tai kaivosoikeuden uutta haltijaa, joka laiminlyö 54 §:n mukaisen siirron tai muun saannon ilmoittamista koskevan velvollisuutensa; sekä

10) sitä, joka jättää noudattamatta 60 tai 61 §:n nojalla annetun määräyksen tai sitä rikkoo.

63§

Milloin 62 §:ssä tarkoitettu rikos on kataottava tehdyksi lieventävien asianhaarain vallitessa voi harkintansa mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö olla ryhtymättä toimenpiteisiin rikkoneen saattamiseksi syytteeseen, virallinen syyttäjä olla syyttämättä ja oikeus olla tuomitsematta rangaistusta sellaisesta rikoksesta.

Milloin ainoastaan yksityistä oikeutta on loukattu mainitulla rikoksella, älköön virallinen syyttäjä tehkö siitä syytettä, ellei asianomistaja ele ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.

64§

Jos valtaus- tai kaivosoikeuden haltija laiminlyö maanomistajalle 15, 36, 37, 44 ja 45 §:n nojalla tulevien korvausten tai maksujen suorittamisen määräajassa, voi kauppa- ja teollisuusministeriö maanomistajan ilmoituksesta valtaus- tai kaivosoikeuden haltijaa kuultuaan julistaa valtaus- tahi kaivosoikeuden menetetyksi.

65§

Jos ulkomaan kansalainen tai ulkomainen yhteisö tahi säätiö taikka 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu suomalainen yhteisö tai säätiö vastoin sanotussa momentissa säädettyä kieltoa tahi tätä kieltoa kiertäen, toista välikätenä käyttämällä, hankkii itselleen tämän lain mukaisen kiinteistöön kohdistuvan oikeuden tai käyttää sellaista oikeutta, on oikeuden tuomittava virallisen syyttäjän vaatimuksesta valtaus tai kaivos tahi oikeus menetetyksi, ja on saatu hyöty oikeuden harkinnan mukaan julistettava valtiolle menetetyksi.

Kun 1 momentissa mainittu vaatimus on tehty tai sitä tarkoittava haaste otettu, on ulosotonhaltijan virallisen syyttäjän hakemuksesta kiellettävä työ valtausalueella tai kaivospiirissä, kunnes tuomioistuin on toisin määrännyt tai asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

Kun kaivosoikeus on tämän pykälän mukaan tuomittu menetetyksi, on soveltuvin osin noudatettava, mitä 51 §:ssä on säädetty.

9 luku

Muutoksenhaku.

66§

Kaivospiiritoimituksessa annettaan korvausta koskevaan päätökseen tyytymättömällä on oikeus hakea siihen muutosta maanjako-oikeudessa. Valituskirja on kaksin kappalein viimeistään neljäntenäkymmenentenä viidentenä päivänä siitä päivästä lukien, jolloin 35 §:n 2 momentissa tarkoitettu kuulutus on julkaistu, ennen virka-ajan päättymistä annettava tai valittajan vastuulla postitse tai lähetin välityksellä toimitettava asianomaiseen maanmittauskonttoriin. Valitukseen on liitettävä kaivospiiritoimituksen pöytäkirjasta ote, joka osoittaa, milloin edellä mainittu kuulutus on julkaistu. Maanmittauskonttorin on toimitettava valituskirja valitusajan päätyttyä maanjako-oikeuden puheenjohtajalle.

Asian käsittelystä maanjako-oikeudessa ja muutoksenhausta maanjakooikeuden päätökseen on soveltuvin osin voimassa, mitä maanmittaustoimitusta koskevasta oikeudenkäynnistä on jakolaissa säädetty.

67§

Tarkastajan 60 §:n nojalla antamasta päätöksestä saa valittaa kauppa- ja teollisuusministeriöön.

Toimitusmiesten muusta kuin 66 §:ssä mainitusta päätöksestä saa niin ikään valittaa kauppa- ja teollisuusministeriöön. Valituskirjaan ei tällöin tarvitse liittää valituksenalaista päätöstä.

68§

Kauppa- ja teollisuusministeriön tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten nojalla antamasta päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 45 päivän kuluessa tiedoksi saamisesta. Valituskirja on kaksin kappalein toimitettava joko kauppa- ja teollisuusministeriöön tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Milloin valitus on toimitettu kauppa- ja teollisuusministeriöön, on sen lausuntonsa ja valituksenalaisen päätöksen perusteena olevien asiakirjojen kera toimitettava valituskirjan toinen kappale korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

69§

Kauppa- ja teollisuusministeriössä ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa voidaan tämän lain soveltamista koskevassa asiassa toimittaa suullinen kuulustelu sekä kuulustella valallisesti todistajan ja totuusvakuutuksen nojalla asianosaista. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa sen toimittaa oikeuden määräämä jäsen puheenjohtajana ja asian esittelijä.

10 luku

Erinäisiä säännöksiä.

70§

Mitä tässä laissa on maanomistajasta ja hänen oikeudestaan säädetty, on sellaisen aluevesi- ja muun alueen osalta, jolla ei ole muuta omistajaa, vastaavasti sovellettava valtion.

Milloin maan tai rakennuksen omistaja on luovuttanut toiselle oikeuden vallata esiintymän alueella, jossa sitä ilman omistajaa suostumusta ei saa vallata, ja sellaisen oikeuden vakuudeksi on myönnetty kiinnitys, en luovutuksen saajaan vastaavasti sovellettava, mitä 6 §:ssä on säädetty maan tai rakennuksen omistajasta.

71§

Rajavyöhykkeellä on tässä laissa edellytettyä työtä suoritettaessa noudatettava, mitä erikseen on säädetty sekä Suomen ja vieraan valtion kesken sovittu.

Luonnonsuojelualueella ja linnoitusalueella on niin ikään noudatettava, mitä erikseen on säädetty.

72§

Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.

73§

Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneisiin oikeussuhteisiin on sovellettava 24 päivänä maaliskuuta 1943 annetun kaivoalain (273/43) ja sanotun lain soveltamisesta ennestään voimaan oleviin valtuuksiin annetun lain (274/43) säännöksiä, mikäli jäljempänä ei toisin säädetä.

74§

Aikaisemman lain voimassa ollessa tehty varausilmoitus, valtaushakemus tai kaivospiirihakemus, jota kauppa- ja teollisuusministeriö ei ole ratkaissut ennen tämän lain voimaantuloa, on käsiteltävä ja ratkaistava tämän lain mukaan. Kaivospiiritoimitus, jonka suorittamiseen ministeriö on antanut määräyksen aikaisemman lain nojalla, on kuitenkin toimitettava aikaisemman lain mukaan.

Jos aikaisemman lain nojalla myönnetty varaus ja valtauskirja ovat voimassa tämän lain tullessa voimaan, on valtauskirjaa ja kaivospiiriä haettava aikaisemmassa laissa säädetyssä ajassa.

Jos maanomistaja on ennen tämän lain voimaantuloa ilmoittanut osallistuvansa kaivostyöhön, on noudatettava, mitä aikaisemman kaivoalain 38, 55, 56 ja 58―69 §:ssä on säädetty.

75§

Milloin aikaisemman lain nojalla annetusta päätöksestä tehty valitus tulee ratkaistavaksi tämän lain tultua voimaan, on valitus käsiteltävä tässä laissa säädetyssä järjestyksessä noudattaen muutoin aikaisempaa lakia.

76§

Maanomistajalla on ennen sellaista valtaajaa, joka on tehnyt tämän lain mukaan käsiteltävän valtauksen hänen maallaan, oikeus saada kaivospiiri määrätyksi, jos hän kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta tekemässään kaivospiirihakemuksessa osoittaa, että hakemuksen tarkoittamalla alueella suoritettavalla kaivostyöllä saadaan liiketaloudellisesti tärkeimpänä tuotteena sellaista kaivoskivennäistä, jota aikaisemman lain mukaan ei ollut vallattavissa.

Jos maanomistaja on ennen tämän lain voimaantuloa kirjallisella sopimuksella luovuttanut toiselle oikeuden kaivoskivennäisten louhintaan määrätyllä alueella vähintään viiden vuoden ajaksi, joka lain voimaan tullessa jatkuu, on louhintaoikeuden haltijalla maanomistajan sijasta 1 momentissa tarkoitettu oikeus samoin edellytyksin. Louhintaoikeuden haltijan on kuitenkin tehtävä kaivospiirihakemus sopimuksen mukaisen louhintaoikeuden ollessa voimassa. Laki on sama, milloin tutkimustyöoikeudesta on ennen uuden lain voimaantuloa tehty sopimus, jonka perusteella oikeuden haltija tämän lain tultua voimaan saa vastaavan louhintaoikeuden.

Milloin kaivospiirihakemus tehdään 2 momentin mukaisesti, on sopimuksen mukainen korvaus suoritettava maanomistajalle sovitun ajan jälkeenkin siihen asti, kun hakemus tai siihen perustuva valtaus- tahi kaivosoikeus raukeaa taikka maanomistajan vaatimuksesta sopimuksen mukaisen korvauksen sijasta suoritetaan tämän lain 44 ja 45 §:n mukaiset maksut.

77§

Tämän lain säätämässä järjestyksessä käsiteltävän kaivospiirihakemuksen johdosta ei saa määrätä suoritettavaksi kaivospiiritoimitusta, ennen kuin lain voimaantulosta on kulunut kaksi vuotta, ellei maanomistaja tai 76 §:ssä tarkoitettu louhintaoikeuden haltija ole antanut siihen suostumustaan.

Milloin maanomistajan tai louhintaoikeuden haltijan 76 §:ssä säädetyssä järjestyksessä tekemä kaivospiirihakemus koskee sellaista aluetta, johon toinen on saanut valtauskirjan tai pyytänyt sitä, kaivospiiritoimitusta ei saa määrätä suoritettavaksi, ennen kuin myös valtaaja on tehnyt kaivospiirihakemuksen tai luopunut valtausoikeudestaan tahi sen menettänyt. Tämän estämättä on kauppa- ja teollisuusministeriön kuitenkin annettava toimitusmääräys, jos on ilmeistä, että oikeus kaivospiirin saamiseen 76 §:n mukaan kuuluu maanomistajalle tai louhintaoikeuden haltijalle.

78§

Mitä tämän lain 49, 50, 51 ja 56―61 §:ssä, 62 §:n 2 momentin 5―8 ja 10 kohdassa sekä 63 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 66―68 ja 72 §:ssä on säädetty, koskee soveltuvin osin aikaisemman lain mukaan määrättyä kaivospiiriä.

Aikaisemman lain mukaan määrätty kaivospiiri voidaan kaivosoikeuden haltijan hakemuksesta määrätä tämän lain alaiseksi.

79§

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1966, ja sillä kumotaan 24 päivänä maaliskuuta 1943 annettu kaivoslaki (273/ 43) ja kaivostyön valvonnasta erinäisillä kaivannaisesiintymillä 4 päivänä helmikuuta 1944 annettu laki (101/44).

Helsingissä 17. päivänä syyskuuta 1965

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Kauppa- ja teollisuusministeri
T. A. Wiherheimo

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.