Laki säätiölain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä huhtikuuta 1930 annetun säätiölain (109/30) 1, 3―7, 9―15, 17―19 ja 22 § sekä
lisätään lakiin uusi 8 a, 14 a ja 24 a seuraavasti:
1 lukuSäätiön perustaminen.
1§
Jos joku tahtoo luovuttaa omaisuutta itsenäisen säätiön perustamista varten, tehköön siitä säädekirjan. Itsenäisen säätiön perustamisesta säätäjän kuoltua on määrättävä kirjallisessa testamentissa.
3§
Säätiön perustamismääräyksessä on mainittava sen tarkoitus ja sille tuleva omaisuus. Säädekirjan pitää olla oikeaksi todistettu.
Mikäli säätäjä ei itse pidä huolta perustamistoimista, hänen tulee määrätä, kenen niistä on huolehdittava. Jos säätiö on perustettava säätäjän kuoltua eikä tämä ole määrännyt ketään pitämään siitä huolta tai jos se, jonka säätäjä on määrännyt, ei ryhdy sanottuun toimeen, tulee tuomioistuimen määrätä siihen yksi tai useampia henkilöitä.
Säädekirjaan sisältyvän säätiön perustamismääräyksen säätäjä voi peruuttaa ennen säätiön rekisteröimistä.
4§
Säätiön säännöissä on mainittava:
säätiön nimi, johon tulee sisältyä sana ''säätiö'' ja jonka tulee selvästi erota säätiörekisteriin ennen merkittyjen säätiöiden nimistä;
se kunta, jota on pidettävä säätiön kotipaikkana;
säätiön tarkoitus ja miten se on toteutettava;
säätiölle määrätty omaisuus ja sen hoitamistapa;
määräykset säätiön hallituksesta ja niistä muista elimistä, joille päättämisvaltaa säätiön asioissa ehkä on annettu, sekä myös siitä, kuka tai ketkä ovat oikeutetut kirjoittamaan säätiön nimen;
onko ja minkä perusteen mukaan hallituksen jäsenille suoritettava korvausta heidän osallistumisestaan hallituksen kokouksiin;
milloin tilinpäätös on tehtävä sekä tilejä ja hallintoa on tarkastettava; sekä
miten päätös säätiön sääntöjen muuttamisesta ja säätiön lakkauttamisesta on tehtävä.
Säätiö saa nimenään käyttää myös nimensä toiseen kotimaiseen kieleen tehtyä käännöstä, joka on mainittu säätiön säännöissä.
Jos säätäjä on antanut muista säätiötä koskevista asioista määräyksiä, on nekin sääntöihin otettava.
Sääntöjä laadittaessa älköön säätäjän antamista määräyksistä poikettako, elleivät ne ole lain tai hyvien tapojen vastaisia tai niitä ei muusta syystä voida noudattaa. Säätiön tarkoitusta älköön kuitenkaan muutettako.
5§
Lupa säätiön perustamiseen on haettava oikeusministeriöltä, jolta samalla on pyydettävä säätiön sääntöjen vahvistamista. Hakemus on tehtävä ministeriölle kirjallisesti ja siihen on liitettävä säädekirja tai testamentti joko alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä selvitys siitä, että testamentti on saanut lainvoiman. Hakemukseen on myös liitettävä säätiölle laaditut säännöt.
Mikäli säätäjä haluaa peruuttaa säädekirjaan sisältyvän säätiön perustamismääräyksen sen jälkeen, kun säätiön perustamislupaa koskeva hakemus on tehty ministeriölle, on säätäjän toimitettava ministeriölle kirjallinen, oikeaksi todistettu peruutusilmoitus.
Perustamislupa on annettava, jos säätiön tarkoitus on hyödyllinen, ja säännöt vahvistettava, jos ne on laadittu tämän lain määräysten mukaisesti eikä niiden sisältö ole vastoin lakia tai hyviä tapoja. Perustamislupaa älköön kuitenkaan annettako, jos säätiön tarkoituksena sen sääntöjen mukaan on liiketoiminnan harjoittaminen tai jos sen pääasiallisena tarkoituksena ilmeisesti on välittömän taloudellisen edun hankkiminen säätäjälle tahi säätiön toimihenkiiöille, taikka milloin säätiön perustaminen olisi sääntöperinnöstä voimassa olevien säännösten kiertämistä. Lupaa säätiön perustamiseen älköön myöskään annettako, milloin säätiölle tuleva omaisuus on niin vähäinen tai niin ilmeisessä epäsuhteessa säätiön tarkoitukseen, ettei säätiön perustamiselle voida katsoa olevan edellytyksiä, tai säännöissä on poikettu säätäjän määräyksistä muuttaen säätiön tarkoitusta tai muuten tavalla, jota ei voida katsoa oikeutetuksi.
6§
Säätiörekisteri on koko maalle yhteinen ja pitää sitä oikeusministeriö.
Ilmoitus rekisteriin on tehtävä ministeriölle kirjallisesti ja on siihen liitettävä:
oikeaksi todistettu jäljennös säätiölle annetusta lupapäätöksestä siihen liittyvine sääntöineen;
ilmoitus säätiön hallituksesta;
hallituksen vakuutus, että säätiölle määrätty irtain omaisuus on hallituksen huostassa; sekä
jos säätiön hallituksen jäseninä on yksityisiä henkilöitä, ilmoitus näiden ja säätiön nimen kirjoittamiseen oikeutettujen henkiiöiden nimestä, kansalaisuudesta ja kotipaikoista.
Jos ilmoitukseen liitetty selvitys havaitaan asianmukaiseksi, on rekisteriin merkitseminen viivytyksettä toimitettava.
7§
Säätiörekisteriin on merkittävä:
säätiön nimi, kotipaikka ja tarkoitus; ja
kuka tai ketkä ovat säätiön hallituksena sekä, jos hallituksen jäseninä on yksityisiä henkilöitä, näiden ja säätiön nimen kirjoittajain nimet, kansalaisuus ja kotipaikat.
Milloin säätiön sääntöihin on otettu määräys sen nimestä käytettävästä käännöksestä, on tästä myös tehtävä merkintä rekisteriin.
8a§
Säätiö älköön harjoittako muuta liiketoimintaa kuin sellaista, joka on sen säännöissä mainittu ja joka välittömästi edistää säätiön tarkoituksen toteuttamista.
2 lukuSäätiön hallinto.
9§
Säätiön asioita hoitaa ja säätiötä edustaa sen hallitus. Hallituksena tai sen jäsenenä voi ella myöskin julkinen viranomainen ja säätiön hallituksena laitoksen, toisen säätiön tai yhteisön hallitus.
Säätiön säännöissä voidaan määrätä, saavatko ja miten laajalti yksi tai useammat hallituksen jäsenistä, ilman toisten myötä vaikutusta, taikka säätiön juoksevain asiain hoitoa varten otetut erityiset toimihenkilöt toimia säätiön puolesta. Haasteen tai muua tiedonannon on katsottava tulleen hallitukselle toimitetuksi, kun siitä on annettu tieto jollekulle hallituksen jäsenelle.
Säätiön hallituksen jäsenten ja henkilöiden, joilla on oikeus kirjoittaa säätiön nimi, tulee olla tässä maassa asuvia Suomen kansalaisia, jollei valtioneuvosto ole yksittäistapauksessa antanut lupaa siihen, että hallituksen jäseninä tai säätiön nimenkirjoittajina saa olla ulkomaalaisia tai ulkomailla asuvia Suomen kansalaisia.
Milloin päättämisvaltaa säätiön asioissa on uskottu muullekin elimelle kuin säätiön hallitukselle, on sen ja hallituksen välinen suhde säännöissä määrättävä; älköön kuitenkaan säätiön hallituksella tämän lain mukaan olevia velvollisuuksia tai vastuuta vähennettäkö.
10§
Säätiön hallituksen tulee toiminnassaan tarkoin noudattaa lakia ja säätiön sääntöjä.
Säätiön varat on sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla, älköönkä niitä annettako lainaksi 12 §:n 3 momentissa tarkoitetulle henkilölle.
Hallituksen jäsen ja säätiön muu toimihenkilö vastaa siitä vahingosta, minkä hän huolimattomuudellaan taikka lain tai sääntöjen vastaisella toimellaan on säätiölle tuottanut. Jos vahinko on useampien tuottama, vastatkoon kukin omasta ja toistensa puolesta.
11§
Hallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa, johon on merkittävä päätökset ja tapahtuneet äänestykset.
Hallituksen on pidettävä huolta sellaisesta kirjanpidosta kuin säätiön toiminnan laatu ja laajuus vaativat. Kultakin tilikaudelta on hallituksen laadittava tilinpäätös.
Kultakin tilikaudelta tulee hallituksen laatia toimintakertomus, josta tulee pääpiirteittäin käydä ilmi, millä tavoin säätiö on toiminut tarkoituksensa toteuttamiseksi sekä millainen säätiön talouden kehitys on ollut tilikauden aikana. Toimintakertomus on tilinpäätöksen ohella annettava tilintarkastajille.
12§
Säätiöllä on oltava sen tilien ja hallinnon tarkastusta varten vähintään kaksi tilintarkastajaa ja näille varamiehet.
Tilintarkastajilla tulee olla, jollei säätiön sääntöihin ole otettu heidän pätevyyttään koskevia lisävaatimuksia, sellainen kirjanpidon ja taloudellisten asiain tuntemus, mitä säätiön toiminnan laadun ja laajuuden huomioon ottaen on pidettävä tarpeellisena sanotun tehtävän suorittamiseksi.
Tilintarkastajaksi ei saa valita:
säätiön hallituksen jäsentä tai muuta toimihenkilöä;
sitä, joka on alistus- tai riippuvaisuussuhteessa 1 kohdassa tarkoitettuun henkilöön; eikä
sitä, joka on avioliitossa 1 kohdassa tarkoitetun henkilön kanssa tai tähän suoraan ylenevässä tahi alenevassa sukulaisuussuhteessa, sisarussuhteessa tai lankoussuhteessa.
Toimitettuaan säätiön tilien ja hallinnon tarkastuksen on tilintarkastajien tehtävä tilinpäätökseen merkintä siitä, ovatko tilinpäätöstaseet laaditut yleisten kirjanpidon periaatteiden mukaisesti, sekä annettava säätiön hallitukselle kirjallinen tilintarkastuskertomus. Kertomuksen tulee sisältää lausunto tarkastuksen tuloksesta sekä erityinen lausuma siitä:
miten säätiön varat on sijoitettu;
onko säätiön kirjanpidon ja juoksevain asiain hoidon järjestelyä pidettävä asianmukaisena; sekä
antavatko säätiön tilinpäätös ja toimintakertomus oikeat ja riittävät tiedot säätiön taloudesta ja toiminnasta.
3 lukuSäätiön valvonta.
13§
Oikeusministeriön on valvottava, että säätiön hallintoa hoidetaan lain ja säätiön sääntöjen mukaisesti.
Säätiön tulee, jollei sen säännöissä ole toisin määrätty, kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä toimittaa ministeriölle oikeaksi todistetut jäljennökset tilinpäätöstaseista sekä toiminta- ja tilintarkastuskertomuksista. Säätiön on tarvittaessa annettava ministeriölle toiminnastaan muitakin valvontaa varten tarvittavia selvityksiä.
Ministeriöllä on, milloin siihen on syytä, oikeus toimittaa säätiön tilien ja hallinnon tarkastus ja muullakin tavalla tarkastaa säätiön toimintaa.
14§
Milloin oikeusministeriö havaitsee säätiön hallituksen menetelleen lain tai säätiön sääntöjen vastaisesti, voi ministeriö ulosotonhaltijalta pyytää kieltoa virheellisen päätöksen täytäntöönpanoa vastaan. Jos kieltoa rikotaan, noudatettakoon, mitä ulosottolaissa on tuomiolla annetun kiellon rikkomisesta säädetty.
Jos ministeriö toteaa hallituksen tai sen jäsenen 10 §:n 3 momentissa mainitulla tavalla tuottaneen säätiölle vahinkoa, tulee ministeriön antaa virelliselle syyttäjälle määräys tehdä säätiön kotipaikan alioikeudessa asiasta aiheutuva vahingonkorvausvaatimus ja, milloin siihen on syytä, rangaistusvaatimus; ja voidaan hallitus tai sen jäsen tällöin myöskin erottaa toimestaan tai velvoittaa täyttämään, mitä on laiminlyöty.
14a§
Jos säätiön hallitus 14 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa erotetaan toimestaan, tulee oikeuden samalla määrätä yksi tai useampia uskottuja miehiä hoitamaan säätiön asioita, kunnes uusi hallitus on säätiön sääntöjen mukaisesti valittu. Oikeudella on valta määrätä, että hallituksen tai sen jäsenen erottamista ja uskottujen miesten määräämistä koskeva päätös on muutoksenhausta huolimatta heti pantava täytäntöön.
Jos säätiön muutoin havaitaan jääneen vaille hallitusta, on oikeusministeriön määrättävä yksi tai useampia uskottuja miehiä hoitamaan säätiön asioita, kunnes uusi hallitus on säätiön sääntöjen mukaisesti valittu.
Jollei uutta hallitusta 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa voida valita sääntöjen määräämässä järjestyksessä, kehottakoon oikeusministeriö virallista syyttäjää tekemään säätiön kotipaikan alioikeudelle esityksen uuden hallituksen määräämiseksi säätiölle. Hallituksen jäseniä määrättäessä on mikäli mahdollista otettava huomioon hallituksen kokoonpanoa ja toimiaikaa koskevat säätiön sääntöjen määräykset. Uusi hallitus on tarvittaessa oikeutettu täydentämään itse itseänsä.
Uskotuilla miehillä, joita 1 ja 2 momentissa tarkoitetaan, on oikeus saada säätiön varoista korvaus tehtäviensä hoitamisesta.
15§
Jos säätäjä tai joku, jonka etua säätiön toiminta tarkoittaa, katsoo säätiön hallituksen menetelleen lain tai säätiön sääntöjen vastaisesti, saa hän tehdä oikeusministeriölle oikaisuvaatimuksen. Mikäli vaatimuksen tueksi on esitetty päteviä syitä, ministeriön on vaadittava hallitukselta selitys ja ryhdyttävä, milloin siihen on aihetta, asian laadun vaatimiin toimenpiteisiin.
4 lukuSääntöjen muuttaminen ja säätiön lakkauttaminen.
17§
Jos säätiön sääntöjen muuttaminen muuttuneiden olojen vuoksi tai muusta syystä havaitaan tarpeelliseksi, on säätiön huolehdittava niiden muuttamisesta ja haettava muutokselle oikeusministeriön vahvistus.
Säätiön tarkoitusta voidaan muuttaa vain, milloin säätiön varojen käyttäminen edelleen sille määrättyyn tarkoitukseen olisi mahdotonta tahi säätiön varojen vähyyden vuoksi tai muusta syystä ilmeisesti hyödytöntä taikka lain tai hyvien tapojen vastaista ja säätiölle voidaan sopivasti määrätä uusi tarkoitus, joka ei olennaisesti eroa sen alkuperäisestä tarkoituksesta. Päätös säätiön tarkoituksen muuttamisesta on, jollei siitä ole säätiön säännöissä toisin määrätty, tehtävä vähintään kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä.
Vahvistettu sääntöjen muutos on ministeriössä viran puolesta merkittävä säätiörekisteriin ilman eri ilmoitusta. Muutettuja sääntöjä älköön noudatettako ennen kuin muutos on merkitty rekisteriin.
18§
Säätiö, joka on perustettu määrätyksi ajaksi tai määrättyjen edellytysten varaan, on, kun määräaika on kulunut tai tarkoitettuja edellytyksiä ei enää ole, oikeusministeriön suostumuksella lakkautettava.
Jos on syntynyt sellainen tilanne, josta 17 §:n 2 momentissa puhutaan, eikä säätiön tarkoitusta voida muuttaa, on meneteltävä niinkuin 1 momentissa on säädetty.
Virallisen syyttäjän vaatimuksesta voi säätiön kotipaikan alioikeus, jos säätiön toiminta jatkuvasti on lain tai säätiön sääntöjen vastaista, erottaa säätiön hallituksen tai sen jäsenen toimestaan tai, milloin siihen on syytä, julistaa säätiön lakkautetuksi. Jos säätiön hallitus erotetaan, on vastaavasti sovellettava, mitä 14 a §:n 1, 3 ja 4 momentissa on säädetty.
19§
Milloin säätiö lakkautetaan oikeusministeriön suostumuksella, säätiön hallituksen on huolehdittava lakkauttamisesta johtuvista toimenpiteistä, jollei oikeusministeriö katso erityisen selvitysmiehen määräämistä tarpeelliseksi. Jos tuomioistuin julistaa säätiön lakkautetuksi, sen tulee valita yksi tai useampia selvitysmiehiä; oikeudella on myös valta määrätä, että selvitysmiesten tulee välittömästi ottaa säätiön omaisuus huostaansa, vaikka säätiön lakkauttamista koskeva päätös ei olisikaan saanut lain voimaa.
Jos säätiölle, sitten kun sen velat on maksettu, jää varoja eikä säätiön säännöissä ole määrätty, miten ne on käytettävä, joutuvat ne valtiolle, jonka on viipymättä luovutettava ne käytettäväksi jonkin säätiön toimintaan liittyvän tarkoituksen edistämiseksi.
Kun säätiö lakkautetaan, voidaan sen tuntemattomille velkojille pyytää vuosihaaste.
5 lukuErinäisiä säännöksiä.
22§
Säätiön hallituksen jäsenten sekä säätiön nimenkirjoittajain vaihtumisesta on, kun hallitukseen kuuluu yksityisiä henkilöitä, ilmoitettava säätiörekisteriin. Tällainen ilmoitus on myös tehtävä, kun säätiö on oikeusministeriön suostumuksella lakkautettu.
Tuomioistuimen 14 a §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitetusta päätöksestä on oikeusministeriön viran puolesta tehtävä merkintä säätiörekisteriin. Niin ikään on ministeriön tehtävä rekisteriin merkintä päätöksestä, jota tarkoitetaan 14 a §:n 2 momentissa.
Kun säätiön omaisuus luovutetaan konkurssiin tai tuomioistuin on antanut päätöksen, jota tarkoitetaan 18 §:n 3 momentissa, tuomioistuimen on viivytyksettä ilmoitettava siitä oikeusministeriölle, jonka tulee tehdä asiasta merkintä säätiörekisteriin.
24a§
Alioikeuden tämän lain nojalla julistamaan päätökseen haetaan siinäkin tapauksessa, että kysymys ei ole rikokseen perustuvasta vaatimuksesta, muutosta valittamalla.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1965.
Ennen tämän lain voimaantuloa oikeusministeriölle toimitettujen lupahakemusten ja säätiörekisteriin tehtyjen ilmoitusten osalta on aikaisemman lain määräyksiä noudatettava. Lain voimaantulon jälkeenkin voidaan myöntää lupa sellaisen itsenäisen säätiön perustamiseen, josta on määrätty ennen lain voimaantuloa tehdyssä suullisessa testamentissa.
Rekisteröidyn säätiön, jonka hallituksen jäsenet tai nimenkirjoittajat eivät ole tässä maassa asuvia Suomen kansalaisia, tulee vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta hakea 9 §:n 3 momentissa tarkoitettua lupaa taikka huolehtia hallituksen tai nimenkirjoittajain uudelleen järjestelystä. Jos tämä laiminlyödään, lakatkoon hallituksen jäsenyys tai nimenkirjoittajien toimivalta. Hallituksen jäsenyys tai nimenkirjoittajien toimivalta lakkaa myös siinä tapauksessa, että lupahakemukseen ei ole suostuttu. Muutoin noudatettakoon soveltuvin kohdin, mitä 14 a §:n 2, 3 ja 4 momentissa on säädetty.
Ennen tämän lain voimaantuloa rekisteröidyllä säätiöllä on oikeus harjoittaa aikaisempaa liiketoimintaansa ja käyttää rekisteriin merkittyä nimeänsä.
Helsingissä 13. päivänä heinäkuuta 1964
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Oikeusministeri Olavi Merimaa