Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

362/1960

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta.

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 1 §, sellaisena kuin se on 7 päivänä syyskuuta 1901 annetussa asetuksessa (36/01), 29 luvun 4 § sekä 30 luvun 25 §, sellaisena kuin se on 7 päivänä tammikuuta 1955 annetussa laissa (2/55), muutetaan saman kaaren 4 luvun nimike, sellaisena kuin se on 27 päivänä huhtikuuta 1868 annetussa asetuksessa (21/68), ja 1 §, 10 luvun nimike ja 25 §, 11 luku, 12 luvun nimike sekä 14 ja 16 luku ja

lisätään sanottuun 12 lukuun uusi 5 § seuraavasti:

4 lukuVälikäräjistä.

1 §.

Jos rikosasia on otettava käsiteltäväksi aikana, jolloin varsinaisia käräjiä ei pidetä, määrätköön kihlakunnantuomari välikäräjät ja ilmoittakoon siitä viralliselle syyttäjälle, jonka on kutsuttava lautakunta kokoon sekä, jollei hän itse aja syytettä, ilmoitettava käsittelypäivä asianomaiselle syyttäjälle.

10 luku.Laillisesta tuomioistuimesta.

25 §.

Jos joku tuomioistuimen tai muun viranomaisen edessä tai viranomaiselle annetussa kirjoituksessa herjaa tai solvaa virkamiestä hänen virassaan, on asia käsiteltävä ja tuomittava siinä oikeudessa, jonka tutkittavat loukatun virkamiehen virkarikokset ovat. Jos loukkaus kohdistuu virkamieheen, jonka tekemät virkarikokset eivät ole alioikeuden eivätkä hovioikeuden tutkittavat, on asia käsiteltävä siinä hovioikeudessa, jonka tuomiopiirissä loukkaus on tapahtunut.

11 lukuHaasteesta ja sen tiedoksi antamisesta.

1 §.

Jos joku tahtoo toista vastaan tehdä kanteen riita-asiassa, haastettakoon hänet oikeuteen.

Haasteen antaa maalla kihlakunnantuomari ja kaupungissa raastuvanoikeuden puheenjohtaja. Notaarin oikeudesta kihlakunnantuomarin sijasta antaa haaste on säädetty erikseen.

2 §

Haastetta on pyydettävä oikeuden kansliaan annetulla haastehakemuksella.

Haastehakemus saadaan myös lähettää kansliaan siinä järjestyksessä kuin asiakirjain lähettämisestä 26 päivänä helmikuuta 1954 annetussa laissa (74/54) on säädetty, ja sovellettakoon kihlakunnantuomariin ja raastuvanoikeuden puheenjohtajaan tällöin, mitä mainitussa laissa on valtion hallintoviranomaisesta säädetty.

Haastehakemuksen ohessa on annettava sen jäljennös tuomaria varten ja, milloin valtio haastetaan, kaksi jäljennöstä. Jollei jäljennöksiä ole annettu, kirjoitetaan ne hakijan kustannuksella.

3 §.

Haastehakemuksessa on ilmoitettava:

1)

tuomioistuimen nimi;

2)

asianosaisten tai heidän lakimääräisten edustajainsa nimet, ammatit ja asuinpaikat; sekä

3)

hakijan vaatimus ja ne seikat, joihin hän perustaa vaatimuksensa.

Hakemus on haasteen hakijan tai, jollei hän itse ole hakemusta kirjoittanut, sen laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Viimeksi mainitun on nimikirjoituksensa oheen merkittävä ammattinsa ja asuinpaikkansa.

4 §.

Haasteessa, joka on kirjoitettava tai liitettävä haastehakemukseen, on annettava vastaajalle kutsu saapua määrättynä kalenteripäivänä oikeuteen vastaamaan kanteeseen sekä samalla ilmoitettava, missä oikeus kokoontuu.

Jos haaste on annettava käräjiin, joiden aikaa ei vielä ole määrätty, haastettakoon vastaaja tietyn yleisen istunnon määrätyksi istuntopäiväksi, ja hankkikoot asianosaiset sitten itse tiedon siitä, minä päivänä istunto alkaa.

5 §.

Haaste on toimitettava oikeuden tuomiopiirissä asuvalle vastaajalle, haastettaessa raastuvanoikeuteen vähintään viikkoa ennen ja kihlakunnanoikeuteen vähintään kaksi viikkoa ennen sitä päivää, jona hänen on saavuttava vastaamaan. Jos vastaaja asuu muualla Suomessa, on haasteaika kolme viikkoa.

Jos haastettavalla ei ole vakinaista asuinpaikkaa Suomessa, mutta hän oleskelee maassa ja hänen olinpaikkansa tiedetään, määräytyy haasteaika asuinpaikkaan rinnastettavan olinpaikan mukaan. Jollei saada tietoa siitäkään, missä haastettava oleskelee, mutta hänellä on täällä asiamies, jolla on oikeus hänen puolestaan ottaa haaste vastaan, määräytyy haasteaika vastaavasti asiamiehen asuin- tai olinpaikan mukaan.

6 §.

Jos vastaaja, olipa hänellä asuinpaikka Suomessa tai ei, oleskelee maan ulkopuolella ja hänen olinpaikkansa tiedetään, on haasteaika määrättävä olosuhteiden mukaan, kuitenkin vähintään kolmeksi viikoksi, ja haasteaika mainittava haasteessa.

7 §.

Haasteajasta silloin, kun vastaajalla ei ole vakinaista asuinpaikkaa Suomessa eikä voida saada tietoa, niissä hän tai asiamies, jolla on oikeus hänen puolestaan ottaa haaste vastaan, oleskelee, säädetään 13 §:ssä Kun muuten haastetaan julkisella haasteella, joka voimassa olevien säännösten mukaan on saatettava tiedoksi julkaisemalla virallisessa lehdessä tai niin kuin julkisista kuulutuksista on säädetty, on haasteaika siinä mainittava, ja määrättäköön se, jollei muuta aikaa ole erikseen säädetty, vähintään kolmeksi viikoksi ja enintään kolmeksi kuukaudeksi.

8 §.

Jos haastettu tahtoo samassa tahi sen yhteyteen kuuluvassa asiassa antaa vastahaasteen kantajalle ja haluaa molemmat kanteet käsiteltäviksi toistensa yhteydessä, olkoon haasteaika puolta lyhyempi kuin kussakin tapauksessa on päähaasteelle määrätty.

9 §

Haasteen antakoon alkuperäisenä tai tuomarin oikeaksi todistamana jäljennöksenä vastaajan tiedoksi haastemies tahi kaksi uskottavaa henkilöä, jotka eivät ole 17 luvun 43 §:ssä tarkoitetulla tavalla esteellisiä, taikka yksikin, jos hän saa vastaajan kirjallisen todistuksen haasteen tiedoksiannosta. Samalla annettakoon vastaajalle oikeaksi todistettu jäljennös haasteesta sekä haastehakemuksesta ja siihen liitetyistä asiakirjoista.

10 §.

Haaste voidaan antaa haastettavan tiedoksi kotona tai muualla, missä hänet tavataan. Älköön kuitenkaan haastettako kirkossa tai muussa paikassa, jossa jumalanpalvelusta silloin pidetään.

11 §

Jos haastemies on jotakuta, jolla on vakinainen asuinpaikka Suomessa, haastamista varten etsinyt häntä tapaamatta ja saamatta tietoa, missä hän tai asiamies, jolla on oikeus hänen puolestaan vastaanottaa haaste, oleskelee ja ilmenneiden seikkojen perusteella voidaan olettaa hänen piileksivän, annettakoon jäljennös haastekirjoista jollekin hänen kotiväkeensä kuuluvalle tai, jos haastettava harjoittaa liikettä, sille, joka hänen poissa ollessaan hoitaa sitä, taikka, ellei ketään näistä tavata, maalla nimismiehelle tai paikalliselle muulle poliisimiehelle ja kaupungissa poliisilaitoksen kansliaan tai asianomaisen poliisiaseman toimipaikkaan.

Milloin on menetelty 1 momentissa mainitulla tavalla, on haastemiehen siitä lähetettävä postin välityksellä ilmoitus vastaajalle hänen osoitteellaan.

Haasteen tiedoksianto vastaajalle katsotaan tapahtuneeksi, kun 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on annettu postin kuljetettavaksi.

12 §.

Jos haastettava oleskelee ulkomailla ja hänen olinpaikkansa tiedetään, on haaste, jos kantaja vaatii, tuomarin toimesta sillä tavoin kuin erikseen säädetään lähetettävä sen maan viranomaiselle, jossa vastaaja oleskelee, hänelle toimitettavaksi.

13 §Jos haastettavalla ei ole vakinaista asuinpaikkaa Suomessa eikä voida saada tietoa, missä hän tai asiamies, jolla on oikeus hänen puolestaan ottaa haaste vastaan, oleskelee, julkaistakoon haaste haastehakemuksineen ja siihen liitettyine asiakirjoineen hakijan toimesta virallisessa lehdessä jonkin kuukauden ensimmäisessä numerossa vähintään kuusi viikkoa tai, mikäli on syytä otaksua haastettavan oleskelevan maan ulkopuolella, vähintään kolme kuukautta ennen saapumispäivää.

14 §.

Kun kaksi tai useampia tahdotaan haastaa vastaajiksi samaan asiaan, saadaan kaikki kutsua samassa haasteella. Haaste on kuitenkin toimitettava kullekin erikseen laillisessa ajassa noudattaen 9–13 §:n säännöksiä. Jos samaan asiaan on haastettava niin monta, että tuomarin mielestä haastetta ei voida vaikeuksitta toimittaa kullekin erikseen, toimitettakoon se jollekulle vastaajista ja julkaistakoon sitten niin kuin 13 §:ssä on sanottu vähintään kuusi viikkoa tai, mikäli jonkun haastettavan tiedetään tai voidaan otaksua oleskelevan Suomen ulkopuolella, vähintään kolme kuukautta ennen saapumispäivää, sekä ilmoitettakoon samalla, kuka haasteen on saanut.

Kuolinpesän osakkaat haastettakoon kaikki samalla haasteella, ja se osakas tai toimitsija, jonka hallussa pesä on, on velvollinen ottamaan vastaan haasteen sekä toimittamaan viipymättä kullekin osakkaalle oikeaksi todistetun jäljennöksen saamistaan asiakirjoista. Haasteaika luetaan tällöin siitä päivästä, jolloin haaste toimitettiin pesän haltijalle, ja se määräytyy kaikkien kohdalta sen osakkaan mukaan, jolla olisi oikeus saada pisin haasteaika.

15 §.

Valtiolle otetun haasteen ja jäljennöksen siitä lähettäköön tuomari asianomaiselle lääninhallitukselle, jonka tulee, kun muun viranomaisen on asiaan vastattava, toimittaa jäljennös sille. Haasteaika olkoon näissä tapauksissa kolme viikkoa siitä päivästä lukien, jona haaste lääninhallitukselle tuli. Alkuperäinen haaste todistuksineen siitä, minä päivänä se saapui lääninhallitukselle, on tuomarille palautettava.

16 §.

Kunnalle otettu haaste on annettava tiedoksi kunnallishallituksen puheenjohtajalle taikka niissä aisoissa, joissa kunnallisella lautakunnalla lain mukaan on itsenäinen toimivalta, tämän lautakunnan puheenjohtajalle. Kunnallishallituksen tai lautakunnan puheenjohtajan sijasta voidaan haaste myös antaa tiedoksi henkilölle, joka lain, asetuksen taikka ohje- tai johtosäännön nojalla on asetettu puheenjohtajan ohella hänen puolestaan vastaanottamaan tiedonantoja.

Jos haastetaan muu yhdyskunta taikka yhtiö, osuuskunta, yhdistys tahi muu yhteisö tai yhtymä taikka laitos tai säätiö, on haaste, sikäli kuin jonkin tapauksen varalta ei ole toisin säädetty, toimitettava jollekulle niistä, joilla on oikeus edustaa haastettavaa, taikka jos edustajaa ei ole, haasteesta annettava oikeaksi todistettu jäljennös julkipantavaksi, niin kuin julkisista kuulutuksista on säädetty. Milloin haastettava harjoittaa liikettä eikä haastettavan edustajaa tavata, voidaan haasteen tiedoksianto toimittaa noudattaen soveltuvin osin 11 §:ssä säädettyä menettelyä haasteen tiedoksi antamisesta sellaiselle vastaajalle, joka harjoittaa liikettä.

17 §

Konkurssipesälle otettu haaste toimitettakoon sille, joka on määrätty hoitamaan pesän asioita, taikka, jos useita on siihen määrätty, jollekulle heistä. Haasteaika määräytyy sen paikkakunnan mukaan, missä konkurssipesä on.

18 §.

Kun haaste on toimitettu vastaajalle, on haasteeseen kirjoitettava todistus siitä, milloin ja missä haastaminen on tapahtunut. Jos haastetta tiedoksi annettaessa on menetelty 11 §:ssä säädetyin tavoin, on todistuksessa mainittava, milloin ja missä sekä kenelle haasteasiakirjain jäljennökset on annettu ja syy siihen sekä maininta siitä, milloin ilmoitus on annettu postin kuljetettavaksi. Haasteen tiedoksiantaja tai, jos heitä on kaksi, kumpikin allekirjoittakoon todistuksen.

19 §

Haasteen tiedoksi antamisella vastaajalle tulee asia vireille siinä oikeudessa, johon hänet haastetaan. Jos tiedoksi antaminen toimitetaan julkaisemalla haaste virallisessa lehdessä tai niin kuin julkisista kuulutuksista on säädetty, katsotaan asian olevan vireillä, kun haaste on sillä tavoin julkaistu tai julkipantu.

20 §.

Vekseli- ja shekkiasioissa on haasteajasta voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty, ja voidaan vastaaja niissä myös suullisesti haastaa.

21 §.

Jollei haastetta ole annettu vastaajalle tiedoksi sillä tavoin, kuin edellä on säädetty, ja jos siitä tehdään väite tai vastaaja jää oikeuteen saapumatta, on kanne jätettävä tutkittavaksi ottamatta.

Jos vastaaja ei ole saanut hyväkseen laillista haasteaikaa ja siitä tehdään väite, on asia lykättävä niin, että hän lykkäyspäätöksen julistamispäivästä lukien saa hyväkseen laillisen haasteajan. Mikäli vastaaja, joka ei ole saanut hyväkseen laillista haasteaikaa, on poissa, on asia lykättävä ja kantaja velvoitettava antamaan vastaajalle päätöksestä tieto sillä tavoin ja siinä ajassa kuin edellä on haasteesta säädetty. Jollei kantaja sitä täytä, on kanne jätettävä tutkittavaksi ottamatta.

22 §.

Jos rikoksen perusteella tahdotaan tehdä vaatimus henkilöä vastaan, joka ei ole kysymyksessä olevasta rikoksesta vangittuna, on hänet haastettava vastaamaan. Haaste ei kuitenkaan ole tarpeen, milloin oikeudessa henkilökohtaisesti saapuvilla olevaa vastaan tehdään rikokseen perustuva vaatimus.

Haaste rikosasioissa on annettava tiedoksi vastaajalle henkilökohtaisesti, ja haastaminen saadaan toimittaa myös suullisesti. Vastaaja on velvollinen noudattamaan haastetta, jos se on annettu hänelle tiedoksi niin aikaisin, että hän voi määräpäivänä saapua oikeuteen.

Virkamies, joka luvattomasti tahi estettä ilmoittamatta on ollut poissa virantoimituksesta ja jota ei ole voitu siitä haastaa vastaamaan tahi tuoda oikeuteen, saadaan haastaa kuulutuksella virallisessa lehdessä, niin kuin 13 §:ssä on säädetty. Jollei hän tule saapuville, voidaan asia hänen poissaolostaan huolimatta ratkaista.

23 §.

Suullista haastetta on pyydettävä haastemieheltä, jonka on toimitettava haastaminen esteettömän todistajan läsnä ollessa. Todistajan läsnä olo ei ole tarpeen, jos haastettava allekirjoittamalla haastetodistuksen myöntää haastamisen tapahtuneen.

Haasteessa on ilmoitettava 3 §:n 1 momentissa mainitut seikat sekä kantajan vaatimus ja kutsuttava vastaaja oikeuteen vastaamaan kanteeseen noudattaen, mitä 4 §:ssä on säädetty, ja ottaen huomioon tuomarin asian käsittelypäivästä antamat määräykset.

Haastemiehen on suullisesta haasteesta annettava vastaajalle maksutta kirjallinen todistus.

Suullisesta haasteesta on ilmoitettava oikeuden kansliaan tai oikeuden puheenjohtajalle, maalla viimeistään yleisen istunnon alkaessa ja kaupungissa viimeistään asianomaisen istuntopäivän alussa. Ilmoitus saadaan myös lähettää siinä järjestyksessä kuin 2 §:n 2 momentissa on haastehakemuksesta säädetty.

24 §

Siitä, mitä on varteen otettava haastettaessa sotilashenkilöitä, merenkulkulaitokseen kuuluvia henkilöitä sekä posti- ja lennätinlaitoksen ja valtionrautateiden viran tai toimen haltijoita, on säädetty erikseen.

Sen estämättä, mitä tässä luvussa säädetään, noudatettakoon myös, mitä haasteen tiedoksi antamisesta julkisella kuulutuksella eräissä tapauksissa on erikseen säädetty.

25 §.

Haastemiehen antamalla kirjallisella todistuksella on katsottava toteennäytetyksi, että tiedoksianto on niin toimitettu kuin todistus osoittaa.

12 lukuAsianosaisen poissaolosta.

5 §

Jos rikosasiaa ensi kerran käsiteltäessä vastaaja on poissa ilman laillista estettä, rangaistakoon häntä enintään sadalla päiväsakolla. Tällaisesta päätöksestä saa sakkoon tuomittu erikseen valittaa.

Oikeudella on myös valta, milloin syytä on, määrätä vastaaja tuotavaksi jo samaan oikeudenkäyntitilaisuuteen. Jos vastaajat tällöin saadaan tuoduksi, älköön sakkoa poissaolosta tuomittako. Kustannukset oikeuteen tuomisesta on vastaajan korvattava.

Jos lykkäys käy välttämättömäksi, noudatettakoon, mitä 16 luvun 6 §:n 2 momentissa säädetään.

14 luku.Asian käsittelystä oikeudessa.

1 §.

Riita-asiassa on kantajan heti oikedenkäynnin alussa tarvittaessa selitettävä, mitä haastehakemuksessa tai haasteessa on esitetty. Vastaajan on vastatessaan pääasiaan esitettävä, jollei hän myönnä kantajan vaatimuksia, vastaväitteensä ja ne seikat, joihin hän väitteensä perustaa. Kummankin asianosaisen on sitten vuorollaan vastattava vastapuolensa väitteisiin. Jos asianosaisen esitys havaitaan epäselväksi tai epätäydelliseksi, tehköön puheenjohtaja hänelle riitakysymyksen selvittämistä varten tarpeelliset kysymykset.

Asianosaisen on tehdessään selkoa niistä seikoista, joihin hän vetoaa jutussa, ja lausuessaan mielensä vastapuolen esittämistä seikoista sekä vastatessaan tehtyihin kysymyksiin pysyttävä totuudessa.

2 §.

Kannetta riita-asiassa älköön oikeudenkäynnin aikana muutettako. Kantajalla on kuitenkin oikeus

1)

vaatia muuta kuin kanteessa tarkoitettua suoritusta, milloin vaatimus perustuu oikeudenkäynnin aikana tapahtuneeseen olosuhteiden muutokseen tai vasta silloin kantajan tietoon tulleeseen seikkaan; ja

2)

vaatia korkoa tai tehdä muu sivuvaatimus taikka uusikin vaatimus, mikäli se johtuu olennaisesti samasta perusteesta.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua vaatimusta älköön tehtäkö ylemmässä oikeudessa.

Kanteen muuttamiseksi ei ole katsottava sitä, että kanteen tueksi esitetään uusia seikkoja, ellei asia sen johdosta muutu toiseksi.

3 §.

Rikosasiassa on virallisen syyttäjän heti oikeudenkäynnin alussa esitettävä vaatimuksensa ja niiden perusteet. Sama koskee asianomistajaa, jollei pakottavista syistä muuta johdu. Vastaajaa on tämän jälkeen asiasta kuultava. Jos asian laatu vaatii, on häntä kehoitettava esittämään kertomuksensa yhtäjaksoisesti, ja on tällöin vastaavasti noudatettava, mitä 17 luvun 32 §:ssä säädetään todistajan kuulustelemisesta.

Asianomistajaan on sovellettava, mitä 1 §:n 2 momentissa on asianosaisista riita-asiassa säädetty.

Jos asianosaisen kertomus on epätäydellinen, kehoitettakoon häntä täydentämään sitä. Jollei hän sitä tee tai jos hänen lausumansa poikkeaa siitä, mitä hän ennen on asiassa esittänyt, kysyttäköön häneltä syytä siihen.

4 §.

Oikeuden on valvottava, että asian käsittelyssä noudatetaan selvyyttä ja järjestystä, ja on oikeudella tällöin valta määrätä, että eri kysymykset tai jutun eri osat käsitellään kukin erikseen. Oikeuden on myös huolehdittava siitä, että juttu tulee perusteellisesti käsitellyksi ja ettei asiaan sekoiteta mitään sellaista, joka ei siihen kuulu.

5 §.

Asianosaisen suullinen tai kirjallinen lausuma otettakoon pöytäkirjaan niin laajalti, kuin sillä voidaan edellyttää olevan merkitystä asiassa. Pöytäkirjattu suullinen lausuma on heti luettava sekä kirjallisen lausuman osalta ilmoitettava, missä laajuudessa se on pöytäkirjaan otettu. Asianosaiselta on kysyttävä, onko hänellä lausuman pöytäkirjaamista vastaan muistutettavaa. Muistutus, joka ei aiheuta muutosta, on merkittävä pöytäkirjaan.

6 §

Oikeuden puheenjohtaja on velvollinen valvomaan järjestyksen noudattamista istunnossa. Hänen tulee sen vuoksi keskeyttää sopimaton lausuma ja oikaista jokaista, joka käyttäytyy häiritsevästi tai asiattomasti. Jollei puheenjohtajan määräyksiä noudateta, poistettakoon tottelematon oikeuden istuntohuoneesta.

7 §.

Sitä, joka häiritsee käsittelyä tahi ei tottele oikeutta tai sen puheenjohtajaa taikka muutoin loukkaa tuomioistuimen arvoa tai joka oikeudessa tahi oikeuteen annetussa kirjoituksessa käyttää loukkaavaa taikka epäkunnioittavaa puhe- tai kirjoitustapaa, saa oikeus omasta aloitteestaan heti rangaista sakolla.

Päätökseen, jolla joku on 1 momentin nojalla tuomittu järjestysrangaistukseen, saadaan erikseen hakea muutosta valittamalla. Tällainen päätös ei estä nostamasta syytettä järjestysrangaistuksen aiheuttaneesta teosta, jos siihen sisältyy teko, josta on muualla laissa säädetty rangaistus.

16 lukuOikeudenkäyntiväitteistä ja lykkäyksestä.

1 §.

Jos tahdotaan tehdä väite siitä, ettei asiaa voida laillisesti ottaa tutkittavaksi, on sellainen oikeudenkäyntiväite tehtävä ennen pääasiaan vastaamista ja kaikki väitteet, mikäli mahdollista, yhdellä kertaa.

Jos oikeudenkäyntiväite tehdään myöhemmin, älköön sitä otettako tutkittavaksi, ellei se koske seikkaa, jonka oikeus on velvollinen ottamaan huomioon omasta aloitteestaan.

2 §.

Oikeudenkäyntiväitteestä antakoon oikeus eri päätöksen, milloin asian laatu sitä vaatii.

3 §.

Päätökseen, jolla oikeus on hylännyt oikeudenkäyntiväitteen, saa hakea oikaisua ainoastaan haettaessa muutosta oikeuden lopulliseen päätökseen. Jos asianosainen on hakenut muutosta oikeuden lopulliseen päätökseen, saa vastapuoli muutoksenhakemukseen antamassaan vastauksessa myös hakea muutosta päätökseen, jolla hänen tekemänsä oikeudenkäyntiväite on hylätty.

Jos oikeus on väitteen johdosta jättänyt asian tutkittavaksi ottamatta, voidaan päätökseen hakea muutosta valittamalla.

Päätökseen, jolla oikeuden jäsen on julistettu esteelliseksi, älköön haettako muutosta.

4 §

Milloin asianosainen pyytää asian lykkäämistä esittääkseen lisänäyttöä tahi muusta syystä, lykättäköön asia, jos oikeus katsoo siihen olevan syytä, ja määrättäköön samalla asian uusi käsittelyaika. Omasta aloitteestaan älköön oikeus lykätkö asiaa, elleivät erityiset asianhaarat sitä vaadi.

Asian lykkäämisestä älköön kukaan valittako. Jos joku kuitenkin katsoo asiaa lykkäyksellä turhaan viivytettävän, saa hän kannella siitä kolmessakymmenessä päivässä hovioikeuteen.

5 §.

Riita-asiassa on kantaja määrättävä saapumaan asian jatkokäsittelyyn, jos hän haluaa kannettaan jatkaa, ja vastaaja, jos hän tahtoo vielä tulla kuulluksi.

6 §.

Rikosasiassa, jossa virallinen syyttäjä vaatii rangaistusta virallisen syytteen alaisesta rikoksesta taikka asianomistajan ilmiannosta ajaa syytettä asianomistajarikoksesta, on asianomistaja velvoitettava saapumaan asian jatkokäsittelyyn, mikäli hän katsoo etunsa sitä vaativan, tai, jos hänen on saavuttava henkilökohtaisesti, sakon uhalla. Muussa rikosasiassa on asianomistajasta voimassa, mitä 5 §:ssä on sanottu kantajasta riita-asiassa.

Rikosasiassa saapuvilla oleva tai laillisen esteen vuoksi saapumatta jäänyt vastaaja on, mikäli hän ei ole vangittuna tai häntä määrätä vangittavaksi, velvoitettava sakon uhalla saapumaan asian jatkokäsittelyyn. Ilman laillista estettä poissa oleva vastaaja, jota ei ole vangittava, on määrättävä tuotavaksi oikeuteen asian jatkokäsittelyyn. Tuotavaksi määrätty saadaan niin hyvissä ajoin, kuin on välttämätöntä, ottaa säilöön. Jollei vastaajaa syytetä rikoksesta, josta on säädetty kovempi rangaistus kuin kaksi vuotta vankeutta, voidaan hänet tuomisen sijasta velvoittaa sakon uhalla saapumaan oikeuteen.

Jos vastaaja on sakon uhalla velvoitettu saapumaan asian jatkokäsittelyyn, mutta hän jää oikeuteen saapumatta, on oikeudella myös valta, milloin syytä on, määrätä hänet tuotavaksi jo samaan oikeudenkäyntitilaisuuteen. Jos vastaaja tällöin saadaan tuoduksi, älköön sakkoa poissaolosta tuomittako.

Päätöksestä, jolla asianomistaja tai vastaaja on poissaolon vuoksi tuomittu uhkasakkoon, saa tuomittu erikseen valittaa.

Kustannukset oikeuteen tuomisesta maksetaan valtion varoista. Lopullisessa päätöksessään oikeus velvoittakoon oikeuteen tuodun korvaamaan valtiolle, ellei sitä havaita kohtuuttomaksi, sen varoista maksetut edellä tarkoitetut kustannukset. Maksettavien kustannusten ja korvauksen määräämisessä, suorittamisessa ja tilittämisessä sekä muutoksenhakemisessa päätökseen, jolla kustannukset on määrätty, olkoon noudatettavana, mitä todistajille valtion varoista maksettavista korvauksista on voimassa.

7 §.

Milloin asianosainen on 15 luvun 1 §:n mukaan määrätty henkilökohtaisesti saapumaan asian jatkokäsittelyyn, mutta hän lähettää puolestaan asiamiehen, vaikka hänellä itsellään ei ole laillista estettä, katsottakoon hänen jääneen pois oikeudesta.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1961, ja sillä kumotaan kuninkaallinen kirje 15 päivältä toukokuuta 1778 sisältävä selityksen oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 25 §:ään, 2 päivänä maaliskuuta 1854 annettu keisarillinen selitys siitä, miten on meneteltävä, kun valtio on haastettava vastaamaan riita-asiassa, ja eräitä määräyksiä siitä, miten on hankittava kirjallinen haaste alioikeuteen, sisältävä 7 päivänä syyskuuta 1901 annettu julistus (36/01) sekä muut tämän lain kanssa ristiriidassa olevat säännökset. Milloin laissa tai asetuksessa on viitattu lainkohtaan, joka on korvattu tässä laissa olevalla säännöksellä, on viittauksen katsottava tarkoittavan viimeksi mainittua säännöstä.

Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1960.

Tasavallan Presidentti Urho KekkonenOikeusministeri Antti Hannikainen.

Sivun alkuun