353/1960

Annettu Helsingissä 11. päivänä heinäkuuta 1960

Kaavoitusalueiden jakoasetus

Maatalousministerin esittelystä säädetään 20 päivänä helmikuuta 1960 annetun kaavoitusalueiden jakolain (101/60) 141 §:n nojalla:

1 luku

Maanmittaustoimitukset.

Kaavoitusalueiden jakolain 12 §:ssä tarkoitettua erityistä maanmittaustoimitusta, jossa tilojen yhteinen tie liitetään tontin muun alueen käsittävään tilaan, saa maanmittauskonttorilta hakea kysymyksessä olevan tilan omistaja. Tällöin ei hakijan tarvitse esittää maarekisterinotetta yhteiseen alueeseen osallisista tiloista.

Tontinosan tai rakennuspaikan osan lunastamiatoimitusta kokevassa hakemuksessa on esitettävä selvitys hakijan omistus- tai siihen verrattavasta oikeudesta hänelle kuuluvaan osaan tonttia tai rakennuspaikkaa ja maarekisterinote sekä mainittava se tai ne tilat, joiden aluetta lunastamisen tulisi koskea, näiden tilojen tiedossa olevat omistajat ja heidän postiosoitteensa.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on soveltuvin osin voimassa myös silloin, kun kunta hakee tontinosan lunastamista.

Kaavoitusalueiden jakolain 61 §:n 2 momentissa tarkoitetun rajankäynnin toimittamisesta kiinteistöinsinöörin on tehtävä maanmittauskonttorille kirjallinen hakemus, joa on mainittava ne tilat, joita toimitus on tarkoitettu koskemaan, tiedossa olevat tilojen omistajien nimet ja postiosoitteet sekä se tai ne rajaosat, joilla rajankäynti on suoritetava.

Jos tontinosan tai rakennuspaikan osan lunastamistoimituksessa todetaan, että lunastettavaa aluetta voidaan pienentää tilusvaihdolla, on se tehty toimituksen yhteydessä.

Tontinosan ja rakennuspaikan osan lunastamistoimituksessa toimitusmiesten on laadittava lunastushinnasta arviokirja, jossa on erikseen jokaisen omistajan osalta lueteltava lunastettavat tilukset, rakennukset ja laitteet se muut etuudet, niin myös mainittava tiluksen ala ja sen sekä rakennuksen, laitteen tai muun etuuden laatu ja arvo. Myös on arviokirjaan merkittävä lunastettavaan alueeseen kohdistuvan rasite, nautinta- tai muun seilaisen oikeuden lunastamisesta tai muusta järjestämisestä määrätty korvaus. Milloin edellä mainitut merkinnät voidaan sopivasti tehdä pöytäkirjaan, ei erityistä arviokirjaa tarvitse tehdä.

Harkitessaan, voidaanko tontinosan tai rakennuspaikan osan lunastamistoimituksessa lunastushinta määrätä suoritettavaksi kaavoitualueiden jakolain 43 §:n 1 momentin mukaisesti tallettamatta luovuttavan tilan omistajalle, toimitusmiesten on muun ohella selvitettävä, vastaako jäljelle jäänyt tila mainitun lain 127 §:ssä tarkoitettujen kiinnitysten täyttä arvoa.

Kun tontinosan tai rakennuspaikan osan lunastamistoimitus on maanmittauskonttorissa tarkastuksessa hyväksytty tai, milloin toimituksesta on valitettu, asia on lopullisesti ratkaistu, maanmittauskonttorin on kaavoitusalueiden jakolain 41 §:n 1 momentissa mainittua tallettamista tai maksamista varten viipymättä ilmoitettava asiasta lunastamiseen oikeutetulle.

Kaavoitusalueiden jakolain 44 §:n 3 momentissa tarkoitetun merkinnän tekemitä varten kiinnityksissä tapahtuneista muutoksista on maanmittauskonttorin toimituksen tultua merkityksi maarekisteriin viipymättä tehtävä ilmoitus kiinteistötuomarille tai tuomiokunnan tuomarille.Ilmoitus on tehtävä myös kaavoitusalueiden jakolain 45 §:n 1 momentissa tarkoitetusta toimituksesta.

Maanmittauskonttorin on myös ilmoitettava 1 momentissa mainitulle viranomaiselle kaavoitusalueiden jakolain 47 §:ssä tarkoitetun katualueen erottamisen merkitsemisestä maarekisteriin.

Jos alue kaavoitusalueiden jakolain 16 §:n mukaan on siirretty toiseen tilaan manttaaleja muuttaen, on maanmittauskonttorin siitä ilmoitettava, toimituksen tultua merkityksi maarekisteriin, kiinteistötuomarille tai tuomiokunnan tuomarille.

Kun maalaiskunnan asemakaava-alueella tonttijaon mukainen tontti muodostetaan tilaksi, on sen nimenä käytettävä asianomaisen asemakaava-alueen osan numeroa tai nimeä sekä korttelin ja tontin numeroita.

10§

Jos kunnallishallitus on määräajaksi valtuuttanut saman henkilön edustamaan kuntaa kaavoitusalueiden jakolain 27 §:ssä tarkoitetuissa maanmittaustoimituksissa, voi toimitusinsinööri lähettää hänelle sanotussa lainkohdassa tarkoitetun tiedotuksen.

11§

Milloin kaavoitusalueiden jakolain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettu toimitus suoritetaan nojautumalla siihen, ettei toimituksesta aiheudu haittaa laadittavan kaavan toteuttamiselle, on tämä seikka toimituksen pöytäkirjassa yksityiskohtaisesti perusteltava. Jollei maanmittauskonttori toimitut tarkastaessaan pidä asiasta toimitusasiakirjoissa olevaa selvitystä riittävänä sen ennen toimituksen hyväksymistä hankittava kaupungin tai lääninhallituksen lausunto.

12§

Kaavoitusalueiden jakolain 29 §:ssä tarkoitettua aikaa ei saa määrätä, jollei ole erityistä syytä, kahta viikkoa lyhyemmäksi eikä kolmea viikkoa pitemmäksi.

13§

Milloin maanmittaustoimituksessa määrätty korvaus tai lunastushinta kaavoitusalueiden jakolain 7 §:n 3 momentin tai 41 §:n 1 momentin mukaan talletetaan lääninhallitukseen tai rahalaitokseen, on toimitusinsinöörin ja maanmittauskonttorin kiireellisesti suoritettava niille toimituksen lopettamisen jälkeen kuuluvat tehtävät.

14§

Kaupungin alueella suoritetun maanmittaustoimituksen merkitsemisestä maarekisteriin maanmittauskonttorin on viipymättä ilmoitettava kaupungille.

Jo kaupungille on myönnetty kaavoitusalueiden jakolain 137 §:ssä tarkoitettu oikeus pitää jäljennöstä maarekisteristä, ei 1 momentissa mainitun ilmoituksen tekeminen ole tarpeen.

15§

Kiinteistöinsinööri, joka on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon teknillisen korkeakoulun maanmittausosastossa ja toiminut vähintään kaksi vuotta maanmittausauskultanttina taikka kiinteistöinsinöörin tai tontinmittaajana, saa kaupungin suostumuksella toimittaa kaupunkialueella lohkomisen, vapaaehtoisen tilusvaihdon, rajankäynnin, rasitetoimituksen sekä kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen 14 päivänä heinäkuuta 1898 annetun lain (27/98) 19 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimituksen.

Maanmittaushallitus voi myös kaupungin suostumuksella oikeuttaa kiinteistöinsinöörin, jonka se tämän aikaisemman toiminnan perusteella katsoo tehtävään päteväksi, suorittamaan kaavoitusalueiden jakolain 4 §:ssä tarkoitetun pakollisen tilusvaihdon ja uusjaon.

Kiinteistöinsinöörin. joka haluaa ryhtyä suorittamaan maanmittaustoimituksia, tulee toimittaa maanmittaushallitukselle selvitys pätevyydestään ja kaupungin suostumus toimitusten suorittamiseen.

Kiinteistöinsinööri suorittaa 1 ja 2 momentissa mainitut toimitukset maanmittaushallituksen ja maanmittauskonttorin johdon ja valvonnan alaisena. Tällöin on kiinteistöinsinöörin virkavelvollisuuksien osalta soveltuvin kohdin noudatettava maanmittaushallinnosta annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Kiinteistöinsinöörin suorittaman maanmittaustoimituksen palkkiosta on soveltuvin kohdin voimassa, mitä maanmittauspalkkiota on erikseen säädetty, kuitenkin siten, että palkkio maksetaan asianomaiselle kaupungille. Toimituspalkkiota tai sen osaa, onka kaupunki olisi velvollinen asianosaisena suorittamaan, ei kuitenkaan velota etukäteen valtion varoista.

16§

Kaavoitusalueiden jakolain 2 ja 3 luvuissa tarkoitetuissa toimituksissa on, jollei sanotusta laista tai tästä asetuksesta muuta johdu, noudatettava 28 päivän marraskuuta 192 annetun jakoasetuksen (407/2) säännöksiä. Tarkemmat määräykset menettelystä antaa maanmittaushallitus.

2 luku

Tontinmittaus, yleisen alueen mittaus ja rasitetoimitus.

17§

Tontin- ja yleisen alueen mittausta sekä kaavoitusalueiden jakolain 6 luvussa tarkoitettua rasitteen tai oikeuden perustamista, siirtämistä, muuttamista tai poistamista on haettava kirjallisesti maistraatilta.

18§

Tontinmittausta haettaessa on esitettävä selvitys hakijan omistus- tai hallintaoikeudesta tontin alueeseen tai sen osaan sekä tarvittaessa tonttia koskeva ote tonttirekisteristä, milloin tontti on siihen kiinteistönä merkitty, tahi ote 7 §:ssä mainitusta tontinmuodostusluettelosta, jos tontti on siihen merkitty, taikka muussa tapauksessa tontinmuodostusluettelon sisältöä vastaava selvitys.

Muodostettavan yleisen alueen mittausta koskevassa hakemuksessa on mainittava niiden kiinteistöjen ja alueiden tiedossa olevat omistajat, joihin yleinen alue kuuluu. Yleisen alueen rekisterissä olevan yleisen alueen mittausta haettaessa on esitettävä ote sanotusta rekisteristä.

Mitä edellä on säädetty myös soveltuvin osin voimassa, milloin haetaan rasitteen tai oikeuden perustamista, siirtämistä, muuttamista tai poistamista. Kun haetun toimituksen perusteena on asianosaisten tekemä sopimus, on jäljennös sopimuskirjasta liitettävä hakemukseen.

19§

Jos maistraatti hakemusta käsitellessään katsoo 18 §:ssä tarkoitettujen muodollisten edellytysten olevan olemassa, antaa se kiinteistöinsinöörille määräyksen toimituksen suorittamiseen.

20§

Kiinteistöinsinööri saa myös, vaikkei ole tehty hakemusta maistraatille, ottaa toimituksen suorittaakseen. Edellä 18 §:ssä tarkoitettu selvitys on tällöin esitettävä hänelle ennen toimituksen aloittamista.

Vastaanottamastaan toimituksesta kiinteistöinsinöörin on 30 päivän kuluessa ilmoitettava maistraatille.

21§

Kiinteistön muodostamita tarkoittavaa tontin- tai yleisen alueen mittausta koskevassa tiedotuksessa on mainittava se tai ne kiinteistöt taikka muut alueet, joista tontti tai yleinen alue muodostetaan.

22§

Jos toimituksen aikana havaitaan toimituksen suorittamista varten tarpeelliseksi sellainen selvitys, jota ei ole aikaisemmin esitetty, hakijan on se hankittava, mikäli muu asianosainen ei sitä esitä.

23§

Kiinteistön muodostamista tarkoittava tontinmittaus on toimitettava voimassa olevan asemakaavan ja tonttijaon sekä yleisen alueen mittaus voimassa olevan asemakaavan perusteella ottaen huomioon niiden mukaisissa lainvoiman saaneissa tontin- ja yleisen alueen mittauksissa määrätyt rajat.

24§

Tonttikartta on laadittava mittakaavaan 1: 500.

Myös voidaan käyttää mittakaavaa 1: 1 000 tai 1: 2 000, milloin se tontin suuruuden vuoksi tai muusta syystä on tarkoituksenmukaista.

Karttaan on merkittävä:

1) kaupungin nimi, kaupunginosa sekä korttelin ja tontin numerot;

2) tontti rajoineen ja rajamerkkeineen;

3) tontin pinta-ala ,sen rajojen pituudet sekä rajamerkkien numerot;

4) tontin asema verrattuna naapuritontteihin, katualueeseen tai muihin 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain (370/ 58) 36 §:ssä tarkoitettuihin tonttiin rajoittuviin alueisiin;

5) tontilla olevat rakennukset sekä sellaiset kiinteät rakennelmat ja laitteet, joilla saattaa olla merkitystä rakentamisessa tai korvauksen määräämisessä;

6) niiden eri kiinteistöihin, erillisiin ja tilojen yhteisiin alueisiin kuuluvien alueiden rajat ja rajamerkit, joista tontti muodostuu;

7) kiinteistöjen ja alueiden rekisterinumerot ja muut tunnukset;

8) kiinteistöstä luovutetun määräalan rajat ja asiakirjoista ilmenevän tai muutoin tiedossa olevan vuokra- tai muun nautintaalueen rajat sekä tontin alueeseen kohdistuvat tonttirekisteriin merkityt ja mahdollisuuden mukaan muut rasitteet;

9) selitys rajamerkeistä ja niiden koordinaateista tai, jollei rajapisteen koordinaatteja ole voitu laskea, rajakulman suuruus tai sellaiset mitat, että rajapiste voidaan niiden perusteella merkitä maastoon;

10) mahdollisuuden mukaan ne kiintopisteet, joita on käytetty tontin rajoja maastoon merkittäessä ja niiden koordinaatit;

11) tontilla olevat tiluskuviot, milloin se on tarpeellista; sekä

12) voimassa olevan asemakaavan ja tonttijaon vahvistamispäivät sekä, milloin tontinmittaus toimitetaan aikaisemman asemakaavan tai tonttijaon perusteella, sen vahvistamispäivä.

25§

Jos tontin rajojen tarkistamista tarkoittava tontinmittaus koskee ainoastaan osaa tontin rajoista, voidaan tonttikartalle, poiketen 24 §:n säännöksistä, tehdä vain sellaiset merkinnät, jotka ovat tarpeen toimituksen suorittamista varten.

26§

Milloin tontinmittaus kaavoitusalueiden jakolain 59 tai 60 §:n mukaisesti suoritetaan useilla saman korttelin tonteilla yhtenä toimituksena, sijoitetaan tontit samalle tonttikartalle, mutta voidaan erityisestä syystä myös laatia jokaisesta tontista eri tonttikartta.

27§

Tonttikarttaa laadittaessa on myös noudatettava, mitä 26 päivänä kesäkuuta 1959 annetun rakennusasetuksen (266/59) 51 §:n 1 momentin 2 kohdassa on säädetty tonttikartasta tai sen liitteestä.

28§

Yleisen alueen mittauksessa laadittavasta kartasta (yleisen alueen kartta) on soveltuvin osin voimassa, mitä 24, 25 ja 26 §:ssä on säädetty tonttikartasta.

Myös rasitetoimituksessa tehdään kartta soveltuvin kohdin noudattaen, mitä on säädetty tonttikartasta huomioon ottaen toimituksen tarkoitus. Karttaa ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos se katsotaan tarpeettomaksi.

29§

Pöytäkirjassa on mainittava kenen aloitteesta toimitus on pantu vireille, toimituksen tarkoitus ja suorittamisen aika ja paikka, miten toimituksen aloittamisesta on tiedotettu sekä saapuvilla olevat asianosaiset.

Pöytäkirjaan on lisäksi merkittävä:

1) toimituksessa esitetyt saantokirjat sekä muut asiaa valaisevat asiakirjat ja kartat;

2) tontin numero tai yleisen alueen nimi ja tunnus sekä asemakaavassa määrätty käyttötarkoitus;

3) tontin tai yleisen alueen pinta-ala sekä rajojen pituudet;

4) asemakaavan ja tonttijaon vahvistamispäivät sekä milloin toimitus suoritetaan sellaisen asemakaavan tai tonttijaon mukaan, joki ei en ole voimassa, myös sen vahvistamispäivät ja tiedot sen muuttamisesta;

5) tonttiin tai yleiseen alueeseen kohdistuvat tonttikirjan merkityt ja mahdollisuuden mukaan muut rasitteet sekä asiakirjoista ilmenevät tai muutoin tiedossa olevat vuokratai muut oikeudet; sekä

6) asianosaisten vaatimukset ja sopimukset sekä kiinteistöinsinöörin päätökset.

Pöytäkirjaan on tehtävä täydelliset merkinnät myös muista tässä asetuksessa määrätyistä asioista sekä niistä asioista, jotka kaavoitusaluiden jakolain mukaan joutuvat toimituksessa käsiteltäviksi.

30§

Kiinteistön muodostamista tarkoittavasta tontin- tai yleisen alueen mittauksesta laadittavassa pöytäkirjassa on mainittava se kiinteistö, kiinteistöstä luovutettu määräala, erillinen tai tilojen yhteinen alue, josta tontti tai yleinen alue muodostuu. Jos tontti tai yleinen alue muodostetaan useammasta kuin yhdestä kiinteistöstä tai sanotunlaisesta alueesta, on pöytäkirjaan merkittävä erikseen jokaisen tällaisen alueen pinta-ala sekä esitetty selvitys omistajien saannoista.

31§

Edellä 26 §:ssä tarkoitetussa tontinmittauksessa tehdään 30 §:ssä mainittu selvitys erikseen jokaisesta tontista.

32§

Milloin yleisen alueen mittauksessa erotetaan useihin yleisiin alueisiin, kuten eri katuihin, kuuluvia alueita, on jokaisen yleisen alueen rajat määritetty ja merkittävä kartalle.

Pöytäkirjaan on tehtävä 30 §:ssä mainitut merkinnät erikseen jokaisesta erotettavasta yleisestä alueesta.

33§

Yleinen alue muodostetaan yhdeksi kiinteistöiksi silloinkin, kun asemakaavan mukainen kaupunginosan raja jakaa alueen eri osiin, jollei ole tarkoituksenmukaista menetellä toisin.

Milloin kaupunki haluaa muodostettavan yleisen alueen merkittäväksi kaavoitusalueiden jakolain 118 §:n mukaisesti yleisten alueiden rekisteriin lisäosana siinä jo ennestään olevaan yleiseen alueeseen, on siitä tehtävä merkintä pöytäkirjaan.

34§

Milloin tonttikirjaan merkityn tontin mittauksessa rajapisteen paikkaa määritettäessä eri lähtökohdista suoritettujen mittausten tulosten ero on suurempi kuin virherajoista annetut määräykset sallivat, on toimitus keskeytetty, jolleivät ne asianosaiset, joille kuuluvien alueiden rajoista on epävarmuutta, rajan paikasta sovi ja kiinteistöinsinööri sopimusta hyväksy. Jos toimitus keskeytetään, on meneteltävä sillä tavoin kuin kaavoitusalueiden jakolain 9 §:ssä on säädetty.

35§

Tonttikirjaan merkityn tontin tai yleisen alueen mittauksessa on, milloin rajan paikka on riitainen tai epäselvä, karttaan tai siihen liitettävään erilliseen piirrokseen merkittävä kaikki hyväksytyt ja riitaiset rajamerkit ja muut sellaiset seikat, joilla voi olla merkitystä rajan määrittämisessä, sekä ne eri suunnat, joita asianosaiset vaativat tai jotka soveltamalla eri määrittämisperusteita voivat tulla rajoiksi.

Pöytäkirjaan on merkittävä, mitä rajoista ja rajamerkeistä todetaan, sekä mitä kartat, asiakirjat ja muu saatavissa oleva selvitys niistä osoittavat.

36§

Kaavoitusalueiden jakolain 63 §:ssä tarkoitettuna omistusoikeuden selvityksenä asianosaisen on esitettävä alkuperäisinä tai virallisesti oikeiksi todistettuina jäljennöksinä kauppa- tai muut saantokirjansa. Alkuperäisistä asiakirjoista kiinteistöinsinöörin on otettava jäljennökset pöytäkirjan liitteiksi.

Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös yleisen alueen mittauksessa kaavoitusalueiden jakolain 82 §:ssä tarkoitetusta omistusoikeudesta esitettävää selvitystä.

37§

Kiinteistöinsinöörin on tontin- ja yleisen alueen mittauksessa todettava ja pöytäkirjaan merkittävä tonttiin tai muodostettavaan yleiseen alueeseen sisältyvät sellaiset alueet, joiden omistusoikeudesta säädetään rakennuslain 46 tai 47 §:ssä.

38§

Mitä edellä on 29―37 §:ssä säädetty pöytäkirjasta, koskee soveltuvin osin ja sikäli kuin toimituksen tarkoitus sitä edellyttää, myös rasitetoimituksessa laadittavaa pöytäkirjaa.

39§

Toimituksessa, joka tarkoittaa rasitteen perustamista, siirtämistä tai muuttamista, kiinteistöinsinöörin on tutkittava muun muassa, ovatko kaavoitusalueiden jakolaissa säädetyt edellytykset olemassa pyydetylle toimenpiteelle ja ettei toimenpide ole ristiriidassa voimassa olevien asemakaavamääräysten ja rakennusjärjestyksessä olevien määräysten kanssa.

40§

Milloin asianosaiset tekevät rasitteen tai oikeuden perustamista, siirtämistä, muuttamista tai poistamista koskevan tahi kaavoitusalueiden jakolain 92 §:ssä tarkoitetun kunnossapitoa koskevan sopimuksen, on se joko alkuperäisenä tai virallisesti oikeaksi todistettuna taikka kiinteistöinsinöörin todistamana jäljennöksen otettava pöytäkirjan liitteeksi tai asianosaisten allekirjoittamana pöytäkirjaan.

41§

Milloin kiinteistöksi muodostettavaan tonttiin tai yleiseen alueeseen kohdistuu maanmittaustoimituksessa perustettu maarekisteriin merkitty tai muutoin tiedossa oleva rasite, on kiinteistöinsinöörin tutkittava, voidaanko rasite kaavoitusalueiden jakolain 94 §:n mukaisesti poistaa.

42§

Jos tonttijako on muutettu sellaisen tontin osalta, jota koskee maarekisteriin tai tonttikirjaan merkitty tai muutoin tiedossa oleva rasite tahi siihen verrattava oikeus taikka tonttirekisteriin merkitty sopimus, on kiinteistön muodostamista tarkoittavassa tontinmittauksessa selvitettävä, mitä muutoksia aiheutuu rasitteeseen, oikeuteen tai sopimukseen.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on noudatettava myös yleisen alueen mittauksessa.

43§

Kun rasite tai oikeus perustetaan, siirretään tai muutetaan, on siitä tehtävä kartalle sellaiset merkinnät, että rasitteen paikka maastossa voidaan niiden nojalla luotettavasti vastaisuudessa määrittä. Tarvittaessa on rasitteen alaisen alueen rajat merkittävä maastoon, niinkuin tontin rajojen merkitsemisestä maastoon on voimassa.

41§

Milloin toimituksessa on määrätty kaavoitusalueiden jakolain 95 §:ssä tarkoitettu korvaus, on pöytäkirjaan merkittävä korvauslaskelman perusteet, korvauksen määrä rahan, korvausvelvollinen kiinteistö, korvaukseen oikeutettu kiinteistö, niiden omistajat ja maksuaika.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on tarpeellisilta osin noudatettava myös silloin, kun asianosaiset ovat sopineet asiasta. Sopimuksesta on voimassa, mitä 40 §:ssä on säädetty.

45§

Kaavoitusalueiden jakolain 116 §:n 1 momentissa tarkoitettu tontin omistajan pyyntötontin merkitsemisestä tonttirekisteriin on kirjoitettava pöytäkirjaan.

46§

Jos kiinteistön muodostamista tarkoittava tontin- tai yleisen alueen mittaus koskee tilaa tai muuta maarekisteriyksikköä, on kiinteistöinsinöörin tarvittaessa tutkittava, jääkö maarekisteriyksikölle vielä tiluksia, ja tehtävä asiasta merkintä pöytäkirjaan.

47§

Tontin tai yleisen alueen kulmapisteisiin on asetettava rajamerkit, joina käytetään kivi- tai betonipyykkiä taikka rautaputkea, -tankoa tai -pulttia.

Kivipyykin pienimmän läpimitan tulee olla vähintään 40 senttimetriä. Pyykkinä saa myös käyttää kiilattua kiveä, jonka poikkimitat molemmissa päissä ovat vähintään 20 senttimetriä.

Betonipyykkinä käytetään rautabetonista lujaksi valmistettua katkaistun kartion tai pyramidin muotoista kappaletta, jonka läpimitta on yläpäästä vähintään 15 senttimetriä ja alapäästä vähintään 30 senttimetriä sekä korkeus vähintään 40 senttimetriä.

Kivi- ja betonipyykkiin on rajapisteen merkiksi upotettava ja tukevasti kiinnitettävä vähintään 2 senttimetrin läpimittainen ja vähintään 2 senttimetriä kiven tai betonikappaleen yläpinnan yläpuolelle ulottuva rautaputki tai -pultti.

Rajamerkkinä käytettävän rautaputken tai -tangon pitää olla vähintään 2 senttimetrin läpimittainen ja 120 senttimetrin pituinen. Putken tai tangon maahan lyömisen jälkeen on sen alapää kiinnitettävä maahan sopivalla tavalla tai putken alapää levitettävä räjäyttämällä ja putki sen jälkeen täytettävä betonilaastilla.

Edellä tarkoitettu rajamerkki on asetettava niin, että sen yläpää on korkeintaan 10 senttimetriä maanpinnan yläpuolella. Liikennöidyllä paikalla sekä muutoinkin, jos rajamerkin liikkuminen on pelättävissä, on rajamerkki upotettava niin syvälle, että putken, pultin tai tangon yläpää ei tule maanpinnan tasoa korkeammalle.

Milloin rajapisteen paikka on kalliossa, maaperäkivessä tai kiinteässä rakennelmassa, voidaan tähän asettaa rajamerkiksi vähintään 2 senttimetrin läpimittainen rautaputki tai -pultti, joka upotetaan ja lujasti kiinnitetään alustaan siten, että putken tai pultin yläpää ei ulotu enempää kuin 1.5 senttimetriä pinnan ulkopuolelle. Kiinteässä rakennelmassa voidaan erityisestä syystä käyttää vähintään 1 senttimetrin läpimittaista pulttia.

48§

Kaarevan rajan määrittämiseksi asetetaan rajamerkit kaaren tangenttipisteisiin ja lisäksi niin moneen kaaripisteeseen, että rajan kaarevuus niiden perusteella käy havainnolliseksi.

49§

Milloin tontin- tai yleisen alueen mittaus toimitetaan aikaisemmin voimassa olleen tonttijaon tai asemakaavan mukaan, voidaan kulmapiste merkitä puupaalulla.

Eri yleisten alueiden välisellä rajalla olevaan kulmapisteeseen ei tarvitse rakentaa rajamerkkiä.

50§

Jos rajapiste on sellaisessa paikassa, johon rajamerkkiä ei voi asettaa, on rajapisteen sijainti varmennettava toisiin rajamerkkeihin tai muihin määritettyihin pisteisiin otettujen sidemittojen avulla. Jollei tällaisia pisteitä ole rajapisteen läheisyydessä riittävästi, on asetettava pysyviä varamerkkejä, joista käsin sidemittaus suoritetaan. Varamerkit sidemittoineen on merkittävä kartalle.

Milloin rajapisteen sijainti on sellainen, että siihen rakennettava rajamerkki saattaa pian hävitä, saa rajamerkkinä käyttää puupaalua, mutta on sen paikka varmennettava, kuten 1 momentissa on säädetty.

51§

Rajamerkille on kartalla annettava numero.

52§

Tontinmittauksen tai rasitetoimituksen tultua lopetetuksi kiinteistöinsinöörin on viipymättä ja viimeistään 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä tai kaavoitusalueiden jakolain 68 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa siitä, kun asianosaiset ovat nimikirjoituksillaan hyväksyneet toimituksen, lähetettävä toimitusasiakirjat ja -kartta säädettyjä toimenpiteitä varten maistraatille.

Yleisen alueen mittauksen asiakirjat ja kartta on lähetettävä maistraatille viimeistään neljän kuukauden kuluessa valitusajan päättymisestä.

Erityisestä syystä maistraatti voi pitentää 1 momentissa mainittuja määräaikoja.

53§

Tutkiessaan, onko tarkastettavana oleva toimitus teknillisesti oikein suoritettu, maistraatin on kiinnitettävä huomiota niihin seikkoihin, joita on mahdollista arvostella toimitusasiakirjain ja -kartan nojalla. Milloin osoittautuu välttämättömäksi, maistraatti voi hankkia lausunnon maanmittauskonttorilta tai muulta valtion viranomaiselta.

Palauttaessaan toimituksen kiinteistöinsinöörille täydennettäväksi tai korjattavaksi maistraatin on samalla määrättävä, millä tavalla virheet on korjattava sekä onko asian käsittely toimituspaikalla uusittava ja missä määrin. Kiinteistöinsinöörin on viipymättä asianmukaisessa järjestyksessä tehtävä korjaukset.

54§

Hyväksyttyään toimituksen maistraatin on tehtävä siitä merkintä toimituksen pöytä kirjaan.

Milloin maistraatti on kaavoitusalueiden jakolain 71 tai 82 §:n mukaan määrännyt tontin tai muodostettavan yleisen alueen merkittäväksi kiinteistön tontti- tai yleisten alueiden rekisteriin, on sen tehtävä asiasta merkintä toimituspöytäkirjaan tai liitettävä päätöksen sisältävä ote pöytäkirjastaan toimituksen asiakirjoihin.

Kappale maistraatin pöytäkirjan lyhennysotetta on 2 momentissa mainitussa tapauksessa toimitettava kiinteistötuomarille, jonka on, saatuaan ilmoituksen päätöksessä tarkoitetun tontin tai yleisen alueen merkitsemisestä kiinteistön tontti- tai yleisten alueiden rekisteriin, tehtävä säädetyt merkinnät kiinnitysasiain pöytäkirjaan ja kiinnitysrekisteriin.

55§

Milloin maistraatti on kaavoitusalueiden jakolain 67 §:n 3 momentin tai 97 §:n nojalla jättänyt toimituksen hyväksymättä, on sen annettava päätöksensä toimituksen hakijan tiedoksi. Jäljennös päätöksestä on liitettävä toimituksen asiakirjoihin.

Päätöksen saatua lainvoiman on toimituksen asiakirjat ja kartta lähetettävä tonttikirjan pitäjälle.

56§

Milloin maistraatti on kaavoitusalueiden jakolain 69 §:n 1 momentin nojalla ratkaissut toimituksesta taikka sen sikseen jättämisestä tai estemuistutuksen hylkäämisestä annetusta päätöksestä tehdyn valituksen, on sen liitettävä jäljennös päätöksestään toimituksen asiakirjoihin.

57§

Mikäli kaavoitusalueiden jakolain tai tämän asetuksen säännöksistä ei muuta johdu, on jakoasetuksen 18―21 luvun säännöksiä maanjako-oikeudesta ja oikeudenkäynnistä soveltuvin osin noudatettava myös, kun tontin- tai yleisen alueen mittausta taikka rasitetoimitusta koskeva valitus on maanjakooikeuden tai sen puheenjohtajan ratkaistava.

Kuitenkin on:

1) maanjako-oikeuden puheenjohtajan ilmoitettava osoitteensa myös maanjako-oikeuden piiriin kuuluvien kaupunkien maistraateille;

2) jakoasetuksen 174 §:ssä tarkoitettu kappale maanjako-oikeuden päätöstä lähetettävä maistraatille;

3) jakoasetuksen 198 §:ssä tarkoitettu kappale maanjako-oikeuden päätöstä sekä toimituksen asiakirjat ja kartat lähetettävä kiinteistöinsinöörille maistraatin kautta;

4) milloin maanjako-oikeuden päätökseen on maistraatille ilmoitettu tyytymättömyyttä, sen viipymättä toimitettava ilmoitus maanjako-oikeuden puheenjohtajalle; sekä

5) jakoasetuksen 204 §:n mukaan toimituksen asiakirjoihin liitettävä kappale korkeimman oikeuden tuomiota tai päätöstä lähetettävä maistraatin kautta kiinteistöinsinöörille.

58§

Toimituksen saatua lainvoiman maistraatin on lähetettävä toimitusasiakirjat ja -kartta tonttikirjan pitäjälle säädettyjä toimenpiteitä varten.

Tonttikirjaan merkitsemisestä on tehtävä merkintä toimituksen pöytäkirjaan ja karttaan.

59§

Mitä edellä tässä luvussa on säädetty yleisen alueen mittauksesta, on soveltuvin osin voimassa myös kaavoitusalueiden jakolain 84 §:n 2 momentissa tarkoitetusta toimituksesta.

60§

Toimitukseen kuuluvat asiakirjat on nidottava asianmukaiseen järjestykseen sekä varustettava sivunumeroilla ja sisällysluettelolla.

Toimitusasiakirjain ja -kartan arkistoimisesta huolehtii tonttikirjan pitäjä. Arkistoimisesta on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

61§

Maistraatin ja kiinteistöinsinöörin on pidettävä vireillä olevista, tässä luvussa tarkoitetuista toimituksista vahvistettujen kaavojen mukaisia luetteloja.

62§

Kiinteistöinsinöörin on vuosittain tammikuun kuluessa ilmoitettava maistraatille edellisenä vuonna vireillä olleiden tontin- ja yleisen alueen mittausten sekä rasitetoimitusten lukumäärät sekä loppuun käsiteltyjen ja seuraavaan vuoteen siirtyneiden toimitusten määrät.

63§

Maistraatin on valvottava, että tässä luvussa tarkoitetut toimitukset suoritetaan viivytyksettä ja voimassa olevien säännösten mukaisesti.

Milloin kaupungissa on useita kiinteistöinsinöörejä, maistraatti antaa tarvittaessa määräyksiä heille kuuluvien tehtävien hoitamisesta. Edellä 61 §:ssä tarkoitettua luetteloa pitää ja 62 §:ssä tarkoitetut tiedot sekä muut kiinteistöinsinöörien toimintaa kokevat yleisluontoiset selvitykset antaa kaikkien toimitusten osalta se kiinteistöinsinööri, jonka suoritettaviksi sanotunlaiset tehtävät on määrätty.

64§

Kaupunginhallituksen on ilmoitettava kiinteistöinsinöörin valitsemisesta sisäasiainministeriölle, maanmittaushallitukselle ja maistraatille.

Milloin maistraatti on kaavoitusalueiden jakolain 115 §:n 2 momentin mukaisesti määrännyt muun viranhaltijan kuin kiinteistöinsinöörin tonttikirjan pitäjäksi, on sen ilmoitettava siitä kaupunginhallitukselle.

3 luku

Tonttikirja ja tonttikirjakartta.

65§

Tonttikirja pidetään vahvistettavien kaavojen mukaisina irtolehtinä, jotka on sijoitettu tarkoituksenmukaisiin kansioihin.

66§

Tonttikirjaan merkityistä alueista pidetään tonttikirjakarttaa.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa käytännössä ollut tonttirekisterikartta katsotaan tonttikirjakartaksi.

67§

Tonttikirja käsittää tonttirekisterin ja yleisten alueiden rekisterin lisäksi liitteinä tontinmuodostusluettelon ja yleisten alueiden muodostusluettelon.

Tontinmuodostusluetteloon on merkittävä ne muodostettavat tontit, joita tontinmittauksen laillistuttua ei voida ilman eri toimenpidettä merkitä kiinteistöinä tonttirekisteriin. Tontinmuodostusluetteloon saadaan merkitä myös ne vahvistetun tonttijaon mukaiset tontit, joilla ei ole toimitettu tontinmittausta.

Yleisten alueiden muodostusluetteloon on merkittävä ne muodostettavat yleiset alueet, joita ei yleisen alueen mittauksen laillistuttua voida ilman eri toimenpidettä merkitä kiinteistöinä yleisten alueiden rekisteriin.

Rekisterit, luettelot ja niiden osat on varustettava hakemistoilla.

68§

Tonttirekisteriä pidetään kaupunginosittain ja rakennuskorttelittain. Kaupunginosat järjestetään numerojärjestykseen tai, milloin niillä on vain nimet, nimien mukaiseen aakkosjärjestykseen.

Jokaisesta korttelista on tehtävä erityinen alustelehti. Alustelehdet pidetään korttelien numerojärjestyksessä tai, milloin kortteleilla ei ole numeroita, vaan ainoastaan nimet, aakkosjärjestyksessä korttelien nimien mukaan.

Jos tonttirekisteriä on pidetty korttelien numeroiden tai niiden nimien mukaan aakkosjärjestyksessä noudattamatta kaupunginosien mukaista järjestystä, saadaan tällaista järjestystä edelleen noudattaa.

69§

Rakennuskorttelissa olevat tontit merkitään tonttirekisteriin numerojärjestyksessä.

70§

Rakennuskorttelin alustelehdelle on tehtävä merkinnät tonttikirjakartan karttalehdestä sekä korttelia koskevasta asemakaavan, asemakaavamääräysten ja tonttijaon vahvistamisesta ja niiden muuttamisesta sekä vastaavista vanhemmista rakentamismääräyksistä.

71§

Tonttirekisterissä varataan jokaista tonttia varten oma lehti (tonttirekisterilehti), johon merkitään:

1) kaupunginosan ja korttelin numerot tai, milloin niitä ei ole, nimet sekä asemakaavan mukainen korttelin käyttötarkoitus;

2) tontin numero ja käyttötarkoitus;

3) milloin tontti on merkitty kiinteistönä tonttirekisteriin;

4) tontin pinta- ala ja kiinteistö tai muu alue, josta tontti on muodostettu, sekä, jos tontti on muodostettu eri kiinteistöistä tai alueista, ne ynnä jokaisen osan ala;

5) tontin aikaisempi numero tai muu tunnus, milloin tontilla sellainen on ollut;

6) tonttiin rajoittuvat alueet sekä, jos katsotaan tarpeelliseksi, sen rajojen pituudet;

7) tonttia koskevat tontin- ja yleisen alueen mittaukset sekä rasitetoimitukset, niiden suorittamisajat ynnä asiakirjain säilytysmerkit;

8) tonttia koskevat rasitteet ja niihin verrattavat oikeudet, sellaiset sopimukset, mitkä on määrätty merkittäviksi tonttirekisteriin ja maistraatin päätöksellä perustetut, rakennuslain 133 §:n 1 momentissa tarkoitetut oikeudet; sekä

9) milloin kaavoitusalueiden jakolain 71 §:ssä tarkoitettu maistraatin määräys tonttirekisteriin merkitsemisestä taikka kiinteistötuomarin tai oikeuden suostumus tontinmuodostukseen on annettu sekä tonttia koskevia muita tietoja.

72§

Yleisten alueiden rekisterin hakemistoon merkitään kiinteistöt kaavoitusalueiden jakolain 75 §:n mukaisissa ryhmissä. Jokaisessa ryhmässä kiinteistöt luetellaan niiden tunnuksiin sisältävien numeroiden mukaisessa järjestyksessä.

Yhden hakemiston asemesta voidaan myös laatia aakkosjärjestyksessä pidettävät hakemistot erikseen jokaisessa kaupunginosassa tai eri kaupunginosien käsittämissä ryhmissä olevista yleisistä alueista. Sellainen yleinen alue, jonka osia sijaitsee kahden tai useamman hakemiston käsittämällä alueella, merkitään täydellisenä siihen hakemistoon, jonka alueella siitä sijaitsee suurin osa. Toisiin hakemistoihin tehdään viittaus sanottuun hakemistoon.

73§

Yleisten alueiden rekisterissä varataan jokaista rekisteriyksikköä varten oma lehti (yleisten alueiden rekisterilehti), johon merkitään.

1) alueen nimitys ja käyttötarkoitus;

2) alueen tunnus;

3) tonttikirjakartan karttalehti;

4) kaupunginosan nimi tai numero;

5) kiinteistö tai muu alue, josta yleisen alueen mittauksessa muodostettu rekisteriyksikkö tai sen osa on erotettu, sekä, jos erottaminen on tapahtunut useammasta kuin yhdestä kiinteistöstä tai muusta alueesta, jokaisesta erotetun osan ala;

6) yleisen alueen kokonaisala;

7) milloin yleisen alueen mittaus tai vastaava toimenpide on suoritettu ja toimitusasiakirjain säilytysmerkki; sekä

8) milloin kaavoitusalueiden jakolain 82 §:ssä tarkoitettu maistraatin määräys yleisten alueiden rekisteriin merkitsemisestä tai kiinteistötuomarin suostumus yleisen alueen muodostamiseen tahi pakkolunastuspäätös on annettu ja milloin merkitseminen yleisten alueiden rekisteriin on tapahtunut sekä yleistä aluetta koskevia muita tietoja.

74§

Milloin asemakaavan muutos koskee tonttirekisterilehdelle tai yleisten alueiden rekisterilehdelle 71 tai 73 §:n mukaan merkittäviä tietoja, tahi milloin tonttijakoa on muutettu, on muutoksesta tehtävä merkintä paitsi 68 §:ssä mainitulle alustelehdelle myös asianomaisille rekisterilehdille.

75§

Tontinmuodostusluettelon pitämisessä on soveltuvin osin noudatettava, mitä 68 ja 69 §:ssä on numeroinnista kaupunginosittain ja rakennuskorttelittain määrätty. Muodostusluetteloon merkitään:

1) tonttikirjakartan karttalehti;

2) milloin tonttijako on vahvistettu ja asiakirjain säilytysmerkki;

5) tontin numero;

4) tontin pinta-ala;

5) milloin tontinmittaus on toimitettu ja asiakirjojen säilytysmerkki;

6) kiinteistöt ja muut alueet, joihin tontti kuuluu; sekä

7) tontin asemakaavan mukainen käyttötarkoitus sekätonttia koskevia muita tietoja.

76§

Yleisten alueiden muodostusluettelon pitämisessä on soveltuvin osin noudatettava, mitä 72 §:ssä on säädetty. Muodostusluetteloon merkitään:

1) tonttikirjakartan karttalehti;

2) muodostettavan yleisen alueen tunnus kartalla;

3) alueen nimitys;

4) kiinteistöt ja muut alueet, joihin alue kuuluu ja tiedossa oleva alueen pinta-ala;

5) milloin yleisen alueen mittaus tai vastaava toimitus on suoritettu sekä aluetta koskevia muita tietoja.

77§

Tonttirekisteriä, yleisten alueiden rekisteriä ja muodostusluetteloja, joita on pidetty jakolaitoksesta, tontinmittauksesta ja kiinteistöjen rekisteröimisestä kaupungissa 6 päivänä maaliskuuta 1936 annetun asetuksen (13/36) mukaan, saadaan edelleen käyttää 2 momentissa mainituin poikkeuksin.

Sitten kuin 108 §:n 2 momentissa tarkoitetut tonttikirjan ja sen liitteiden kaavat on vahvistettu, on rekisteröitäviksi tulevat kiinteistöt merkittävä näiden kaavojen mukaisille rekisterilehdille. sama koskee alueiden merkitsemistä muodostusluetteloihin.

Milloin aikaisemmin käytännössä olleeseen rekisteriin merkitty kiinteistö siirretään tässä asetuksessa tarkoitetulle rekisterilehdelle, on vanha rekisterilehti siirtomerkinnällä varustettuna säilytettävä.

78§

Tonttikirjakartta laaditaan mittakaavassa 1:2 000 tai sitä suuremmassa mittakaavassa. Kartalla on osoitettava eri rekistereihin ja muodostusluetteloihin merkityt tontit ja yleiset alueet sekä niiden tunnukset.

Kun tonttikirjakartan osoittamissa olosuhteissa on tapahtunut muutos, on sanotulle kartalle tehtävä siitä johtuvat merkinnät.

79§

Milloin maistraatti on kaavoitusalueiden jakolain 71 tai 82 §:n perusteella määrännyt tontin tai muodostettavan yleisen alueen merkittäväksi kiinteistönä tontti- tai yleisten alueiden rekisteriin, on merkitseminen suoritettava kiireellisenä.

80§

Kun tontinmuodostusluettelossa ollut tontti on merkitty tenttirekisteriin tai yleisten alueiden muodostusluettelossa ollut alue kiinteistönä tai kiinteistön lisäosana yleisten alueiden rekisteriin, poistetaan se luettelosta vetämällä puneella viiva merkintöjen yli. Muodostusluettelon asianomaiseen sarakkeeseen on samalla merkittävä, milloin tontti tai yleinen alue tahi sen osa on merkitty tontti- tai yleisten alueiden rekisteriin.

81§

Milloin muodostettu yleinen alue merkitään yleisten alueiden rekisteriin siinä ennestään olevan yleisen alueen lisäosana, on samalla merkittävä kysymyksessä olevalle rekisterilehdelle kiinteistön koko ala.

82§

Jos tonttijakoa on muutettu ja uuden tonttijaon mukainen tontti erotetaan kiinteistöksi, kirjoitetaan se tonttirekisteriin omalle rekisterilehdelle. Sellaisen tonttirekisterissä olleen tontin, josta uuteen tonttiin on tullut osa, rekisterilehdelle tehdään merkintä erotetusta alueesta ja siitä, mihin erottaminen oli perustunut. Aikaisemman tonttijaon mukaisen tontin tultua kokonaisuudessaan muodostetuksi voimassa olevan asemakaavan ja tonttijaon mukaiseksi kiinteistöksi tehdään asiasta merkintä tontin rekisterilehdelle ja lehdellä olevien merkintöjen yli vedetään puneella viivaonka jälkeen lehti siirretään rekisterissä erillään säilytettäväksi.

83§

Milloin asemakaavaa on muutettu siten, että yleisten alueiden rekisterissä oleva yleinen alue on pienentynyt ja muutoksen johdosta on toimitettu tontin- tai yleisen alueen mittaus, tehdään yleisen alueen pinta-alan vähentymisestä merkintä sanotun yleisen alueen rekisterilehdelle. Jos yleinen alue on laajentunut, merkitään lisää tullut - alue 33 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa yleisten alueiden rekisteriin lisäosana ennestään olevaan rekisteriyksikköön tai muussa tapauksessa omaksi yksikökseen. Sitten kun muutetun asemakaavan mukaan suoritetuissa toimituksissa rekisterissä oleva yleinen alue on tullut kokonaisuudessaan erotetuksi tonteiksi tai toisiksi yleisiksi alueiksi, tehdään asiasta merkinnät kysymyksessä olevalle rekisterilehdelle, ja lehdellä olevien merkintöjen yli vedetään puneella viiva, jonka jälkeen lehti siirretään rekisterissä erillään säilytettäväksi.

84§

Milloin tontin tai yleisen alueen mittauksessa on toimituksen alaisen kiinteistön alaksi tai rajan pituudeksi saatu toinen lukuarvo, kuin kysymyksessä olevan kiinteistön rekisterilehdelle on merkitty, on toimituksesta tonttikirjaan merkintöjä tehtäessä pinta-alan tai rajan pituuden aikaisempi lukuarvo yliviivattava puneella ja uusi am,o kirjoitettava sijaan. Samalla on myös tehtävä merkintä toimituksesta.

85§

Jos yleinen alue on ennen kaavoitus alueiden jakolain voimaan tuloa merkitty kiinteistön yleisten alueiden rekisteriin, on siitä tehtävä merkintä alueen rekisterilehdelle. Tämä merkintä on myös aina kirjoitettava tällaisesta yleisestä alueesta annettavaan rekisterinotteeseen.

86§

Jos asemakaavaa tai tonttijakoa on muutettu tonttirekisterissä olevan tontin tai tonttien kohdalta siten, että kaupunginosa tai kortteli, missä tontti sijaitsee, on saanut uuden numeron tai nimen taikka tontti uuden numeron tahi tontti on tullut kuulumaan toiseen kaupunginosaan, mutta kysymyksessä olevan tentin tai tonttien alueet ja rajat ovat jääneet ennalleen, on kiinteistöinsinöörin laadittava asiasta pöytäkirja, jossa on todettava, etteivät tontin tai tonttien alueet eivätkä rajat ole muuttuneet, sekä mitä muutoksia on tontin tai tonttien osalta kaupunginosan taikka korttelin numerossa tai nimessä tahi tontin numerossa tapahtunut. Pöytäkirja on lähetettävä maistraatille, jonka on, todettuaan muutokset määrättävä ne merkittäviksi tonttirekisteriin.

Tonttirekisteriin 1 momentin mukaisesti tehdystä merkinnästä tonttikirjan pitäjän on ilmoitettava lainhuudatus- ja kiinnitysrekistereihin tehtäviä merkintöjä varten kiinteistötuomarille. Niin ikään on muutoksesta tehtävä merkintä kysymyksessä olevaa tonttia koskevan tontinmittaustoimituksen pöytä kirjaan ja tonttikarttaan.

87§

Milloin kaksi tai useampia yleisiä alueita on kaavoitusalueiden jakolain 123 §:n mukaisesti yhdistetty yhdeksi kiinteistöksi, kirjoitetaan siitä eri rekisterilehti sekä tehdään yhdistämisestä merkinnät vanhoille rekisterilehdille, vedetään niiden yli puneella viiva ja siirretään nämä lehdet säilytettäviksi rekisterissä erillään.

88§

Kaavoitusalueiden jakolain 6 luvussa tarkoitetusta rasitteen tai oikeuden perustamisesta, siirtämisestä, muuttamisesta tai poistamisesta ja sanotun lain 92 §:ssä tarkoitetusta kunnossapitoa koskevasta sopimuksesta on tehtävä merkintä tonttikirjaan sekä oikeutetun että rasitetun kiinteistön kohdalle. Kun merkintä tonttikirjaan on tehty, on siitä tehtävä merkintä rasitetoimituksen karttaan ja pöytäkirjaan.

89§

Tonttikirjan pitäjän on ilmoitettava toimituksen hakijalle tontin merkitsemisestä tonttirekisteriin sekä tonttirekisteriin merkityn tontin rajojen tai alueen tarkistamiseksi suoritetun tontinmittauksen ja rasitetoimituksen merkitsemiset tonttirekisteriin. Niin ikään tonttikirjan pitäjän on ilmoitettava toimituksen hakijalle tontinmittauksen lainvoimaisuudesta sellaisessa tapauksessa, ettei tonttia voida tontinmittauksen perusteella ilman eri toimenpidettä merkitä kiinteistönä tonttirekisteriin.

90§

Milloin maarekisteriin kokonaan tai osittain merkitystä alueesta muodostettu tontti tai yleinen alue on merkitty tontti- tai yleisten alueiden rekisteriin, on tonttikirjan pitäjän viipymättä lähetettävä maanmittauskonttorille jäljennös tai ote tonttikartasta tai yleisen alueen kartasta taikka tonttikirjakartasta sekä pöytäkirjasta.

91§

Milloin tontin hyväksi on perustettu rasite maarekisteriin merkityn kiinteistön alueelle tai poistettu tonttiin tai yleiseen alueeseen kohdistuva maanmittaustoimituksessa perustettu rasite, tonttikirjan pitäjän on tästä viipymättä ilmoitettava maanmittauskonttorille.

92§

Maistraatin on rakennusasetuksen 109 §:ssä tarkoitetusta päätöksestään tai määräyksestään, joka on saanut lainvoiman, lähetettävä jäljennös tonttikirjan pitäjälle 71 §:ssä tarkoitetun merkinnän tekemistä varten.

93§

Sitten kun maistraatin rakennusasetuksen 156 §:n 1 momentin mukaan antama päätös, joka koskee rakennuslain 133 §:n 1 momentissa tarkoitetun yleisen tai yksityisen viemärin taikka johdon sijoittamista tontin alueelle, on saanut lainvoiman, maistraatin on lähetettävä jäljennös päätöksestään tonttikirjan pitäjälle 71 §:ssä tarkoitetun merkinnän tekemistä varten tonttirekisteriin kysymyksessä olevien tonttien kohdalle.

Kun 1 momentissa mainittu oikeus on lakannut, on siitä tehtävä merkintä tonttirekisteriin.

94§

Kaavoitusalueiden jakolain 119 §:ssä tarkoitetusta pakkolunastetun alueen siirtämisestä yleisten alueiden rekisteriin päättää maistraatti. Hakemukseen on liitettävä selvitys kaupungin omistusoikeudesta alueeseen sekä maarekisterinote. Päätöksestään maistraatin on ilmoitettava tonttikirjan pitäjälle.

Kun alue on merkitty kiinteistöksi yleisten alueiden rekisteriin, tonttikirjan pitäjän on ilmoitettava siitä maanmittauskonttorille alueen poistamista varten maarekisteristä.

95§

Maistraatti määrää tonttikirjassa havaitun virheen ja puutteellisuuden korjaamisesta.

Tarvittaessa on kuultava niiden kiinteistöjen omistajia, joita asia koskee, sekä ilmoitettava korjauksesta kiinteistötuomarille.

4 luku

Maarekisteri ja rekisterikartta.

96§

Asemakaavan ja tonttijaon, milloin ne koskevat maarekisteriin merkittyä aluetta, samoin kuin rakennuskaavan vahvistamisesta on tehtävä merkintä maarekisterin muistutussarakkeeseen asianomaisen tilan kohdalle. Jos asemakaava tai rakennuskaava koskee talonumeron koko aluetta, voidaan merkintä tehdä talonumeron alusteen oikeaan yläkulmaan. Mitä edellä on säädetty, koskee myös sellaista asemakaavan, rakennuskaavan tai tonttijaon muutosta, jolla on merkitystä kiinteistöjen muodostamisessa tai rekisteröimisessä.

Kun sisäasiainministeriö on vahvistanut 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan tai tonttijaon taikka sen muutoksen, ministeriön on lähetettävä kappale päätöstä maanmittauskonttorille.

97§

Yleiskaavan tai seutukaavan tahi niiden muutoksen vahvistamisesta on tehtävä merkintä maanmittauskonttorissa kunnittain pidettävään erityiseen luetteloon. Sanottuun luetteloon on tehtävä merkintä myös vahvistetusta rakennusjärjestyksestä tai sen muutoksesta, milloin niissä on sellaisia määräyksiä, jotka kaavoitusalueiden jakolain 24 §:n 3 ja 4 momentin mukaan on otettava huomioon maanmittaustoimitusta suoritettaessa.

Kunnallishallituksen on lähetettävä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa maanmittauskonttorille kappale yleiskaavaa ja rakennusjärjestystä viipymättä sen jälkeen, kun kaava, rakennusjärjestys tai niiden muutos on saanut lainvoiman. Seutukaavan lähettämisestä on voimassa, mitä rakennusasetuksen 22 §:n 2 momentissa on säädetty.

98§

Milloin kaavoitusalueiden jakolain 25 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto koskee maarekisteriin merkittyä aluetta, on kiellosta tehtävä merkintä 97 §:ssä tarkoitettuun luetteloon sekä sen mukaan kuin maanmittaushallitus määrää, myös asianomaisen tilan kohdalle maarekisterin muistutussarakkeeseen.

Kun sisäasiainministeriö tai lääninhallitus on antanut 1 momentissa tarkoitettua kieltoa koskevan päätöksen, on ministeriön tai lääninhallituksen lähetettävä päätöksensä tiedoksi maanmittauskonttorille. Milloin rakennuskielto tulee voimaan rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3 tai 4 kohdan nojalla, on kunnallishallituksen viipymättä lähetettävä maan1aittauskonttorille asiaa koskeva ote valtuuston pöytäkirjasta.

99§

Tontin tai yleisen alueen merkitsemisestä kiinteistönä tonttikirjaan on maarekisteriin tehtävä merkinnät asianomaisen tilan tai muun rekisteriyksikön kohdalle pinta-ala ja muistutussarakkeisiin. Tila tai muu rekisteriyksikkö, jonka koko alue on merkitty tonttikirjaan, on poistettava maarekisteristä vetämällä puneella viiva tilaa koskevien merkintöjen yli. Jos kuitenkin tilalla on osuus yhteisiin alueisiin tai etuuksiin, pysytetään se maarekisterissä tätä osuutta koskevine merkintöineen.

100§

Tonttikirjaan kiinteistönä merkitystä tontista tai yleisestä alueesta muuta kuin kaupunkia varten pakkolunastettu alue, joka on tarkoitettu muuksi kuin rakennustontiksi, merkitään maarekisteriin sillä tavoin kuin pakkolunastetusta maarekisteriyksiköstä on säädetty. Maanmittauskonttorin on annettava pakkolunastetusta alueesta tonttikirjaan tehtäviä merkintöjä varten tarpeelliset tiedot tonttikirjan pitäjälle.

101§

Tonttijaon tultua vahvistetuksi maalaiskunnan asemakaava-alueella maanmittauskonttorin on todettava, mitkä tilat vastaavat tonttijaon mukaisia tontteja. Tarvittaessa on määrättävä maanmittauskonttorin virkamies tai toimitusinsinööri suorittamain tarkastus maastossa.

Maarekisterin muistutussarakkeeseen on tilan kohdalle, joka käsittää tonttijaon mukaisen tontin, tehtävä tästä merkintä.

102§

Sitten kun rakennuslautakunnan rakennusasetuksen 156 §:n 2 momentin mukaan tekemä päätös, joka koskee rakennuslain 133 §:n 1 momentissa tarkoitetun yleisen tai yksityisen viemärin taikka johdon sijoittamista maalaiskunnan asemakaava- tai rakennuskaava-alueella rakennuskorttelissa sijaitsevan tilan alueelle, on saanut lainvoiman, rakennuslautakunnan on lähetettävä jäljennös päätöksestään maanmittauskonttorille merkinnän tekemistä varten maarekisterin muistutussarakkeeseen kysymyksessä olevien tilojen kohdalle.

Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös maistraatin rakennusasetuksen 156 §:n 1 momentin mukaan tekemää päätöstä viemärin tai johdon sijoittamisesta kaupungissa sijaitsevan tilan tai muun maarekisteriyksikön alueelle.

5 luku

Erityisiä säännöksiä.

103§

Jos kaavoitusalueiden jakolain 86 §:ssä tarkoitettu oikeus on perustettu määrätyksi ajaksi, poistetaan määräajan kuluttua umpeen oikeutta koskevat merkinnät tonttirekisteristä ja, milloin oikeus on kohdistunut maarekisteriin merkityn kiinteistön alueeseen, maarekisteristä.

104§

Kaavoitusalueiden jakolain 101 tai 109 §:ssä tarkoitettuun hakemukseen on liitettävä:

1) kiinteistöinsinöörin antama jäljennös tontin- tai yleisen alueen mittauksessa laaditusta tenttikartasta tai yleisen alueen kartasta ja pöytäkirjasta;

2) selvitys hakijan omistusoikeudesta tonttiin tai yleiseen alueeseen;

3) asian ratkaisussa tarvittava selvitys tonttia tai yleistä aluetta koskevista kiinnityksistä; sekä

4) muu tarvittava selvitys.

105§

Jollei tonttikirjassa ole rakennuskorttelilla numeroa tai nimeä taikka yleisellä alueella nimeä tai tunnusta, maistraatin on viipymättä ilmoitettava asiasta kaupunginhallitukselle toimenpiteisiin ryhtymistä varten asemakaavan muuttamiseksi.

106§

Milloin ennestään olevalla tonttikartalla ei ole sellaisia merkintöjä kuin rakennusasetuksen 51 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainittuun hakemukseen liitettävällä tonttikartalla tulee olla, on kiinteistöinsinöörin tontin omistajan tai haltijan pyynnöstä valmistettava sanotussa suhteessa täydennetty tonttikartta, josta hakijalle annetaan jäljennös.

107§

Henkikirjoituksesta 17 päivänä marraskuuta 190 annetun asetuksen (562/50) 21 §:ssä tarkoitettuna viranomaisena, jonka tehtävänä on tontin tai yleisen alueen tultua merkityksi kiinteistönä tonttikirjaan ilmoitta siitä henkikirjoittajalle, on tonttikirjan pitäjä.

108§

Tontin- ja yleisen alueen mittauksen sekä kaavoitusalueiden jakolain 6 luvussa tarkoitettujen toimitusten suorittamisen ynnä tonttikirjan pidon ylin valvonta kuuluu maanmittaushallitukselle.

Maanmittaushallitus antaa myös tarkemmat määräykset menettelystä 1 momentissa tarkoitetuissa toimituksissa sekä vahvistaa tonttikirjan ja sen liitteiden ynnä muiden tässä asetuksessa tarkoitettujen luettelojen kaavat.

109§

Maistraatin, järjestysoikeuden ja tonttikirjan pitäjän on annettava maanmittaushallitukselle sen vaatimat tarpeelliset tiedot ja selonteot tonttikirjan laatimisesta ja pitämisestä.

Maanmittaushallituksella on oikeus saada 1 momentissa mainitulta viranomaiselta ja kiinteistöinsinööriltä muitakin tietoja ja selvityksiä, jotka ovat tarpeen sille tämän asetuksen mukaan kuuluvan valvonnan suorittamista varten.

110§

Tontinmittauksesta, kaavoitusalueiden jakolain 84 §:n 2 momentissa tarkoitetusta toimituksesta, rasitetoimituksesta sekä tämän asetuksen 106 §:ssä tarkoitetusta tonttikartan täydentämisestä suoritetaan korvaus taksan mukaan. Kaupunginvaltuuston päätös taksan hyväksymisestä on alistettava maatalousministeriön vahvistettavaksi.

111§

Tontin- ja yleisen alueen mittauksen sekä rasitetoimituksen kartasta ja pöytäkirjasta, 86 §:ssä tarkoitetusta pöytäkirjasta, 106 §:ssä tarkoitetusta täydennetystä tonttikartasta sekä tonttikirjasta ja tonttikirjakartasta annetaan jäljennöksiä ja otteita maatalousministeriön vahvistamien perusteiden mukaan velottavaa lunastusmaksua vastaan.

Jäljennökset ja otteet antaa tonttikirjan pitäjä, jollei maistraatti ole toisin määrännyt.

112§

Mitä tässä asetuksessa on säädetty kaupungista ja sen viranomaisista, sovelletaan vastaavasti kauppalassa ja sen viranomaisiin. Samoin sovelletaan järjestysoikeuteen, mitä on säädetty maistraatista. Mitä on säädetty kiinteistötuomarista, koskee kauppalassa ja kihlakunnanoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kaupungissa tuomiokunnan tuomaria tai kihlakunnanoikeutta.

Kauppalanosasta on vastaavasti voimassa, mitä on säädetty kaupunginosasta.

113§

Kaupungin tai kauppalan tontinmittaajana 1 päivänä huhtikuuta 1960 olevan henkilön, jolla on kaavoitusalueiden jakolain 50 §:n 2 momentissa säädetty pätevyys kiinteistöinsinöörin virkaan tai joka on saanut sanotun lain 140 §:ssä mainitun erivapauden, katsotaan mainitusta ajankohdasta lukien olevan kiinteistöinsinöörin virassa.

114§

Tällä asetuksella kumotaan jakolaitoksesta, tentinmittauksesta ja kiinteistöjen rekisteröimisestä kaupungissa 6 päivänä maaliskuuta 1936 annettu asetus (123/36), tonttikirjan pitämisen johtamisesta ja valvonnasta samana päivänä annettu asetus (124/36) sekä menettelystä tontinmittauksessa ja tonttirekisterikartasta mainittuna päivänä annettu valtioneuvoston päätös (125/36).

Helsingissä 11. päivänä heinäkuuta 1960

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Maatalousministeri
Einari Jaakkola

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.