Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta.
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 11 §, 25 luvun 21 ja 22 §, 27 luvun 8 § sekä 30 luvun 18 ja 19 §, niistä 24 luvun 11 § ja 27 luvun 8 § sellaisina kuin ne ovat 27 päivänä huhtikuuta 1868 annetussa asetuksessa (21/68) sekä 30 luvun 18 ja 19 § sellaisina kuin ne ovat 7 päivänä tammikuuta 1955 annetussa laissa (2/55), muutetaan sanotun kaaren 24 luvun 10 §, 25 luvun nimike ja 20 §, 30 luvun 6 §:n 3 kohta, sellaisena kuin se on 7 päivänä tammikuuta 1955 annetussa laissa (2/55) sekä 31 luku ja
lisätään saman kaaren 10 lukuun uusi 29 § seuraavasti:
10 luku
29 §
Jos ylempi oikeus havaitsee, ettei alempi oikeus ole oikea tuomioistuin tutkimaan siinä vireille pantua juttua, tai vahvistaa alemman oikeuden sanotun sisältöisen päätöksen, tulee ylemmän oikeuden, milloin sitä on muutoksenhakemuksessa tai siihen annetussa vastauksessa pyydetty tahi erittäin painavat syyt muutoin niin vaativat, siirtää juttu oikean alempaan tuomioistuimeen, mikäli se esitetyn aineiston perusteella on mahdollista.
Milloin juttu on pantu vireille eri tuomioistuimissa ja lainvoiman saaneilla päätöksillä on katsottu, ettei mikään niistä ole oikea tuomioistuin juttua tutkimaan, on korkeimman oikeuden, jos jokin näistä tuomioistuimista havaitaan oikeaksi, hakemuksesta poistettava virheellinen päätös ja osoitettava juttu asianomaisessa tuomioistuimessa edelleen käsiteltäväksi.
24 luku.
10 §
Jos asianosaisen muistutuksen johdosta tai muutoin havaitaan, että tuomio sisältää kirjoitus- tai laskuvirheen, oikaistakoon se heti.
Oikaisu on kihlakunnanoikeuden puolesta tuomarin ja muissa tapauksissa oikeuden tehtävä, ja on oikaisusta tehtävä merkintä kantatuomioon sekä, milloin niin on mahdollista, asianosaisten kappaleisiin. Jos asianosaisen kappaletta ei saada korjatuksi, toimitettakoon hänelle virkateitse maksuitta jäljennös oikaistusta kantatuomiosta. Milloin juttu on saatettu ylempään oikeuteen, toimitettakoon sille tieto oikaisusta.
Jos asianosainen arvelee, että tuomiota on virheellisesti oikaistu, kannelkoon tästä 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona hän sai oikaisusta tiedon.
25 luku.Muutoksenhakemisesta vetoamalla ja valittamalla.
20 §.
Jos asianosainen arvelee, että veto tai muu tyytymättömyyden ilmoittaminen on aiheettomasti jätetty vastaan ottamatta, pyytäköön tuomaria kirjoittamaan päätökseen, että hän on sitä vastaan tarjonnut vetoa tai ilmoittanut tyytymättömyyttä, ja kannelkoon sitten hovioikeuteen 30 päivässä päätöksen julistamisesta.
30 luku.
6 §.
Muutoksenhakulupaa älköön 3 §:n 1 kohdan nojalla myöskään myönnettäkö:
kun muutoksenhaku koskee ainoastaan oikeudenkäyntikuluja taikka päätöstä, jolla hovioikeus on palauttanut jutun alioikeuteen tai siirtänyt sen toiseen alioikeuteen; eikä
31 luku.Yleismääräisestä muutoksenhausta.
Kantelu.
1 §.
Lainvoiman saanut tuomio voidaan tehdystä kantelusta tuomiovirheen perusteella poistaa:
jos oikeus ei ole ollut tuomionvoipa taikka jos asia on otettu tutkittavaksi, vaikka on ollut olemassa sellainen seikka, jonka johdosta oikeuden olisi omasta aloitteestaan pitänyt jättää asia tutkittavaksi ottamatta;
jos poissa oleva, jota ei ole haastettu, tuomitaan taikka jos henkilö, jota ei ole kuultu, muutoin kärsii haittaa tuomiosta;
jos tuomio on niin sekava tai epätäydellinen, ettei siitä käy selville, miten asiassa on tuomittu; tai
jos oikeudenkäynnissä on tapahtunut muu oikeudenkäyntivirhe, jonka havaitaan tai voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen.
2 §.
Jos joku tahtoo kannella tuomiovirheestä, tulee hänen antaa kantelukirjelmä asianomaiseen ylioikeuteen tahi, mikäli kysymys on ylioikeuden tai korkeimman oikeuden tuomiosta, korkeimpaan oikeuteen.
Kantelu on tehtävä, milloin se perustuu 1 §:n 1 tai 4 kohdassa mainittuun seikkaan, kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona tuomio sai lainvoiman. Edellä 1 §:n 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa on sanottu määräaika luettava siitä, kun kantelija sai tuomiosta tiedon.
3 §.
Kantelukirjelmässä on ilmoitettava vaatimuksen perusteet sekä ne todisteet, joihin vaatimus nojautuu. Kirjelmään on liitettävä tuomio, josta kannellaan, ja ne kirjalliset todisteet, joihin viitataan.
4 §.
Jollei kantelua heti jätetä tutkittavaksi ottamatta tai selvästi perusteettomana hylätä, on sen johdosta vastapuolelta tai muulta, jonka oikeutta kantelu koskee, virkateitse vaadittava kirjallinen vastaus, mikäli sitä ei ole pidettävä ilmeisesti tarpeettomana, ja vaadittakoon, jos aihetta on, myös asianomaisen alemman tuomarin lausunto tai selitys.
Milloin syytä on, voidaan ennen asian lopullista ratkaisemista määrätä, ettei tuomiota toistaiseksi ole pantava täytäntöön tai täytäntöönpanoa jatkettava.
5 §.
Jos havaitaan tarvittavan lisäselvitystä ennen kuin asia voidaan ratkaista, ryhtyköön oikeus toimenpiteisiin sellaisen selvityksen hankkimiseksi. Kantelijan oikeudesta pyytää, että häntä suullisesti kuulusteltaisiin tai että hän saisi esittää lisätodisteita, on voimassa mitä 27 luvun 9 §:n 2 momentissa ja 30 luvun 21 §:ssä on säädetty.
6 §.
Jos havaitaan, että tuomiovirhe on tapahtunut, poistettakoon tuomio kokonaisuudessaan tai tarpeellisilta kohdin ja juttu osoitettakoon, jos se on käsiteltävä uudestaan, siihen oikeuteen, missä tuomiovirhe on tapahtunut. Tällöin on myös määrättävä, minkä ajan kuluessa ja millä tavoin juttu on saatettava uudelleen käskeltäväksi.
Lain voiman saaneen tuomion purkaminen.
7 §.
Lainvoiman saanut tuomio riita-asiassa voidaan purkaa:
jos oikeuden jäsen tai virkamies taikka asianosaisen edustaja tai avustaja on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen;
jos asiakirja, jota on käytetty todisteena, on ollut väärä tai asiakirjan antajan tieten sisällykseltään totuudesta poikkeava taikka jos totuusvakuutuksin kuultu asianosainen tahi todistaja tai asiantuntija on tahallansa antanut perättömän lausuman, ja asiakirjan tai lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen lopputulokseen;
jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut toiseen lopputulokseen; tai
jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.
Tuomiota älköön purettako 1 momentin 3 kohdassa mainitusta syystä, ellei asianosainen saata todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota puheena olevaan seikkaan tai todisteeseen siinä oikeudessa, joka tuomion on antanut, tai hakemalla muutosta tuomioon taikka että hän muutoin on pätevästä syystä ollut siihen vetoamatta.
8 §.
Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan syytetyn eduksi purkaa:
jos oikeuden jäsen tai virkamies, syyttäjä taikka asianosaisen edustaja tai avustaja on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen;
jos asiakirja, jota on käytetty todisteena, on ollut väärä tai asiakirjan antajan tieten sisällykseltään totuudesta poikkeava taikka jos totuusvakuutuksin kuultu asianosainen tahi todistaja tai asiantuntija on tahallansa antanut perättömän lausuman, ja asiakirjan tai lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen lopputulokseen;
jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn vapauttamiseen tai siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava lievempiä rangaistussäännöksiä, tahi on erittäin painavia syitä, katsoen siihen mihin näin vedotaan ja mitä muutoin käy ilmi, saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys, onko syytetty tehnyt sen rikollisen teon, joka on luettu hänen syykseen; tai
jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.
9 §.
Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan syytetyn vahingoksi purkaa:
jos 8 §:n 1 tai 2 kohdassa mainittu seikka on ollut olemassa ja sen voidaan otaksua vaikuttaneen siihen, että syytetty on vapautettu tai että hänet on tuomittu olennaisesti lievempien rangaistussäännösten mukaan kuin mitä olisi ollut sovellettava; tai
jos kysymyksen ollessa rikoksesta, josta säännöllisen rangaistusasteikon mukaan voi seurata kuolemanrangaistus, kuritushuonetta tahi kaksi vuotta tai enemmän vankeutta taikka viraltapano, vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole aikaisemmin esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn tuomitsemiseen rikoksesta tai siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava olennaisesti ankarampia rangaistussäännöksiä.
Tuomiota älköön purettako 1 momentin 2 kohdassa mainitusta syystä, ellei saateta todennäköiseksi, ettei asianosainen ole voinut vedota puheena olevaan seikkaan tai todisteeseen siinä oikeudessa, joka tuomion on antanut, tai hakemalla muutosta tuomioon taikka että hän muutoin on pätevästä syystä ollut siihen vetoamatta.
10 §.
Tuomion purkamista tarkoittava hakemus riita-asiassa sekä syytetyn vahingoksi rikosasiassa on tehtävä vuoden kuluessa siitä päivästä, jona hakija sai tiedon hakemuksen perustana olevasta seikasta, tai, mikäli hakemus nojautuu toisen rikolliseen menettelyyn, jona tätä koskeva tuomio sai lainvoiman. Edellä mainittua aikaa ei kuitenkaan ole luettava aikaisemmasta kuin siitä päivästä, jona se tuomio, jonka purkamista haetaan, sai lainvoiman. Milloin hakemus riita-asiassa nojautuu 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittuun seikkaan, luetaan aika siitä päivästä, jona tuomio sai lainvoiman.
Riita-asiassa annetun tuomion purkamista älköön haettako sen jälkeen kun viisi vuotta on kulunut siitä, kun tuomio sai lainvoiman, ellei hakemuksen tueksi esitetä erittäin painavia syitä.
11 §.
Jos jotakuta on oikeudenkäynnissä käsitelty toisena henkilönä tai väärällä nimellä, voidaan lain voiman saanut tuomio tapahtuneen erehdyksen oikaisemiseksi purkaa määräajasta riippumatta. Tällöin voidaan rikosasiassa annettu tuomio 9 §:n säännösten estämättä purkaa ja myös välittömästi oikaista syytetyn vahingoksikin, milloin erehdys on johtunut hänen syystään.
12 §.
Tuomion purkamista haetaan korkeimmalta oikeudelta.
Hakemus on tehtävä kirjallisesti, ja siinä on ilmoitettava vaatimuksen perusteet sekä ne todisteet, joihin vaatimus nojautuu. Hakemukseen on liitettävä tuomio, jonka purkamista haetaan, ja ne kirjalliset todisteet, joihin siinä viitataan.
Jos hakemus nojautuu 7 §:n 1 momentin 3 kohdassa tai 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun perusteeseen, on hakijan ilmoitettava, minkä vuoksi kysymyksessä olevaan seikkaan tai tudisteeseen ei ole vedottu oikeudenkäynnissä.
13 §.
Hakemuksen käsittelyssä on soveltuvin osin noudatettava, mitä 4 ja 5 §:ssä on kantelun kohdalta säädetty.
14 §.
Jos tuomion purkamista koskevaan hakemukseen suostutaan ja jutun uusi käsittely havaitaan tarpeelliseksi, määrätköön korkein oikeus, minkä ajan kuluessa ja missä tuomioistuimessa sekä millä tavoin juttu on saatettava uudelleen käsiteltäväksi. Korkeimmalla oikeudella on kuitenkin valta välittömästi oikaista tuomiota, milloin asia havaitaan selväksi eikä hakemus koske rikosasiassa annetun tuomion purkamista syytetyn vahingoksi.
Jos juttu on asianosaisen toimenpiteestä otettava uudelleen käsiteltäväksi ja tämä laiminlyö, mitä hänelle on siinä suhteessa määrätty, tahi jää saapumatta siihen oikeudenkäyntitilaisuuteen, jossa jutun ensimmäinen käsittely on määrätty tapahtuvaksi, raukeaa purku.
15 §.
Jos rikosjutussa on tehty vahingonkorvaus- tai muu yksityisoikeudellinen vaatimus, on jutussa annetun tuomion purkamista koskevassa asiassa tältä osalta sovellettava riitajutussa annetun tuomion purkamista koskevia säännöksiä. Jos tuomio puretaan rangaistusvaatimusta koskevalta osalta, voidaan tuomio edellä sanotun estämättä samalla kertaa purkaa myös muulta osalta.
16 §.
Mitä edellä tässä luvussa on säädetty lainvoiman saaneesta tuomiosta, on vastaavasti sovellettava, milloin kysymys on lainvoimaiseen tuomioon rinnastettavasta oikeudellisesta ratkaisusta.
Menetetyn määräajan palauttaminen.
17 §.
Sille, joka laillisen esteen vuoksi ei ole voinut määräajassa ilmoittaa tyytymättömyyttä tahi hakea muutosta tai takaisinsaantia taikka ryhtyä muuhun toimeen oikeudenkäynnissä taikka joka muutoin esittää anomuksensa tueksi erittäin painavia syitä, voidaan hakemuksesta palauttaa menetetty sellainen määräaika.
18 §
Menetetyn määräajan palauttamista on haettava kirjallisesti korkeimmalta oikeudelta 30 päivän kuluessa 17 §:ssä tarkoitetun estymisen lakkaamisesta ja viimeistään vuoden kuluessa siitä päivästä, jona määräaika päättyi.
Hakemuksesta ja sen käsittelystä on soveltuvin osin voimassa, mitä 3, 4 ja 5 §:ssä on kantelun kohdalta säädetty.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1960.
Milloin laissa tai asetuksessa on viitattu lainkohtaan, joka on korvattu tässä laissa olevalla säännöksellä, on viittauksen katsottava tarkoittavan viimeksi mainittua säännöstä.
Kanteluun, joka koskee ennen tämän lain voimaantuloa julistettua tai annettua tuomiota, on sovellettava aikaisempaa lakia.
Lainvoiman saaneen tuomion purkamista tai menetetyn määräajan palauttamista tarkoittavaan hakemukseen, joka koskee ennen tämän lain voimaantuloa julistettua tai annettua tuomiota taikka sitä ennen päättynyttä määräaikaa, on sovellettava tämän lain säännöksiä, kuitenkin siten, ettei 31 luvun 10 §:ssä ja 18 §:n 1 momentissa säädettyjä määräaikoja ole luettava aikaisemmasta kuin siitä päivästä, jona laki tulee voimaan.
Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1960.
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen.Oikeusministeri Antti Hannikainen.